Paikallisuutiset

Juuso: ”Syyttäjän päätös oli odotettu” –saamelaiskäräjävaaleihin liittyvä esitutkinta on lopetettu

Syyttäjälaitoksen mukaan tärkeä yleinen tai yksityinen etu ei ole vaatinut esitutkinnan jatkamista.

Syyttäjä on päättänyt lopettaa esitutkinnan toissa vuoden saamelaiskäräjävaaleihin liittyvässä asiakokonaisuudessa, koska asiassa ei ole todennäköisiä syitä epäillä saamelaiskäräjien vaalilautakunnan jäseniä eikä saamelaiskäräjien hallituksen jäseniä syrjinnästä eikä virkavelvollisuuden rikkomisesta, syyttäjälaitos tiedottaa.

Esitutkinnassa saamelaiskäräjien vaalilautakunnan jäsenten ja hallituksen jäsenten on epäilty menetelleen syrjivästi jättämällä vuoden 2023 saamelaiskäräjävaalien vaaliluettelosta pois 63 henkilöä vastoin aikaisempia korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä, eivätkä kyseiset henkilöt voineet sen vuoksi äänestää tai asettua ehdolle tuon vuoden saamelaiskäräjävaaleissa.

– Oma näkemyksemme on ollut koko ajan se, että väitteet saamelaiskäräjien vaalilautakunnan ja hallituksen harjoittamasta syrjinnästä ovat perusteettomia. Syyttäjän päätös oli odotettu ja se osoittaa, ettei syrjintää tai virkavelvollisuuden laiminlyöntiä ole tapahtunut, sanoo Tuomas Aslak Juuso, joka toimii tällä hetkellä saamelaiskäräjien puheenjohtajan sijaisena.

Syyttäjälaitos jatkaa, että vaalilautakunnan ja saamelaiskäräjien hallituksen päätöksenteko on perustunut siihen, että korkeimman hallinto-oikeuden vuosina 2011–2021 antamat päätökset ovat vastoin YK:n ihmisoikeuskomitean ja YK:n rotusyrjinnän vastaisen komitean ratkaisuja.

Viime vuoden maaliskuisen tutkinnanjohtajan tiedotteen mukaan mediatietojen perusteella vaaliluetteloon jäi hyväksymättä yli 80 henkilöä, joista ainakin osan asiaa oli aiemmin käsitelty korkeimmassa hallinto-oikeudessa, ja KHO oli määrännyt henkilöt hyväksyttäväksi vaaliluetteloon.

Poliisi kehotti samalla vaaliluettelon ulkopuolelle vuoden 2023 vaaleissa jääneitä henkilöitä tekemään rikosilmoituksen, ja asiasta tekikin tutkintapyynnön poliisille 74 henkilöä. Heistä 11 henkilön osalta tutkinnanjohtaja on päättänyt asian ei rikosta -perusteella.

Esitutkinnassa on katsottu, että saamelaiskäräjien vaalilautakunnalla ja hallituksella on ollut hyväksyttävä syy jättää vaaliluettelosta pois henkilöitä kansainvälisten komiteoiden ratkaisujen perusteella eikä asiassa ole ollut todennäköisiä syitä epäillä syrjintärikosta tai virkavelvollisuuden rikkomista. Lisänäytön saaminen on varsin epätodennäköistä.

Syyttäjälaitoksen mukaan tärkeä yleinen tai yksityinen etu ei ole vaatinut esitutkinnan jatkamista, koska KHO viime vuonna 27. maaliskuuta määräsi saamelaiskäräjävaalit uusittaviksi niin, että vaaleissa on huomioitava huomioon KHO:n vuoden 2023 vaaliluetteloon määräämät henkilöt.

Syyttäjä on tehnyt yhden yhteisen päätöksen esitutkinnan rajoittamisesta kaikkien vastaajien ja asianomistajien osalta, ja päätöksen myötä asian esitutkinta lopetetaan eikä asiassa syyttäjälaitoksen mukaan ole enempää tiedotettavaa.

Nyt olisi aika näiden mielikuvien korjaamiseen. Tuomas Aslak Juuso

– Toivon, että saamelaiskäräjien toiminnan mustamaalaaminen ja syytökset, joiden mukaan saamelaiskäräjillä harjoitettaisiin mielivaltaa päätöksenteossa, loppuvat syyttäjän päätöksen myötä, sanoo Tuomas Aslak Juuso.

Hänen mukaansa julkisessa keskustelussa on haluttu rakentaa negatiivisia mielikuvia saamelaiskäräjien toiminnasta.

– Nyt olisi aika näiden mielikuvien korjaamiseen, Juuso jatkaa.

Prosessi on ollut Juuson mukaan yhteisölle raskas ja vienyt paljon voimia ja hän toivoo saamelaiskäräjien saavan nyt työrauhan varsinaisten tehtäviensä hoitamiseen.

Suomi on saanut YK:n ihmisoikeussopimusten valvontaelimiltä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon liittyen kolme langettavaa ratkaisua vuosina 2019 ja 2022. YK:n ihmisoikeuskomitea ja rotusyrjinnän vastainen komitea (CERD) velvoittivat tuolloin Suomea tarkistamaan saamelaiskäräjälakia saamelaisten itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi.

Perustuslakivaliokunta käsittelee parhaillaan saamelaiskäräjälakia.