Paikallisuutiset

”Jotta meillä olisi myös tulevaisuudessa puhdasta juomavettä saatavilla” — Kittilä laati suunnitelman pohjavesialueiden suojeluun

Kittilän kunnalle on teetetty pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Valtuusto hyväksyi suunnitelman kokouksessaan maanantaina.

Suojelusuunnitelman taustalla on se, että Kittilässä on havaittu tarve huomioida pohjavesialueet päätöksenteossa. Suojelusuunnitelman laatimista ei ole määrätty laissa, mutta laki mahdollistaa sellaisen.

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmalla ei ole välittömiä oikeudellisia vaikutuksia, eikä sen perusteella synny korvausvelvoitteita. Suojelusuunnitelmassa esitettävät suositukset otetaan kuitenkin huomioon viranomaispäätöksiä tehtäessä. Sitä käytetään tausta-aineistona muun muassa valvonnassa, maankäytön suunnittelussa ja kun ratkaistaan ympäristö- ja maa-aineslupia.

– Pystyttäisiin ennaltaehkäisemään kaikennäköistä pilaantumista ja auttamaan pilaantumisen jälkihoidossa, että meillä on myöskin tulevaisuudessa puhdasta juomavettä saatavilla, pohjavesien suojelusuunnitelmaa valtuustossa esitellyt kunnan vesitalousasiantuntija Peetu Pesonen sanoi.

Kittilän kunnan alueella on yhteensä 108 luokiteltua pohjavesialuetta, joista 22 on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeiksi. Suojelusuunnitelma on laadittu yhdeksälle pohjavesialueelle, joihin kohdistuu riskejä sijaintinsa tai päästöjen perusteella tai jotka ovat tärkeitä huoltovarmuudelle. Nämä alueet ovat Ylivaaran, Kotikankaan, Kulkujoen, Oravaisenvuoman, Loukisen, Kirakkaojan, Korkea- ja Matala-Kehtosvaaran ja Könkään pohjavesialueet.

Siellä on iänvanhoja karttoja, ne kannattaisi kyllä päivittää. Toni Kenttälä

Suojelusuunnitelmaan sisältyvät tiedot muun muassa pohjaveden tilasta, nykyisestä ja suunnitellusta maankäytöstä sekä pohjaveden pilaatumisen vaaraa aiheuttavista toiminnoista. Siinä annetaan myös toimenpidesuosituksia.

Osa pohjavesialueiden suojelusuunnitelman liitteistä on tarkoitettu vain viranomaiskäyttöön eikä niitä siksi julkaista verkossa.

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelman on laatinut vuosina 2023—2024 FCG Finnish Consulting Group Oy ostopalveluna yhteistyössä kunnan kanssa.

Valtuuston kokouksessa käsiteltiin kahta valtuustoaloitetta ja kolmea kuntalaisaloitetta.

Vastauksenaan Lohinivan ja Molkojärven välisestä kelkkareitistä aloitteen tehneelle valtuusto päätti ilmoittaa, että kunta lähtee suunnittelemaan kelkkareittiä kyläyhdistykseltä saadun alustavan reittilinjauksen pohjalta.

Aloitteen Vuoman ja Kinisjärven kylien kautta kulkevasta reitistä teki Susanna Kantola (kesk.) jo vuonna 2020. Tuolloin kunta päätti palata asiaan, kun Rovaniemen kaupungin reittilinjaus välillä Rovaniemi—Lohiniva on selvillä.

Rovaniemen kaupungin reittisuunnitelma Tolonen—Lohiniva valmistui vuonna 2023, ja reittitoimitus on tehty maaliskuussa 2024. Tämän jälkeen Kittilän kunta käynnisti reittisuunnittelun Alakylä—Lohiniva-välin loppuosalle, jotta mahdollistetaan reittien yhdistyminen kuntien rajalla.

– Reittilinjaus Lohinivasta Molkojärvelle on kyläyhdistyksen, maanomistajien ja paliskunnan kanssa käyty läpi, ja siitä on myönteiset näkemykset saatu eli kukaan ei ole vastustanut reittiä, kunnanjohtaja Timo Kurula totesi alustaessaan asian käsittelyä kokouksessa.

Asian käsittelyn yhteydessä Saana Veltheim (vihr.) kysyi, kuka huolehtii kelkkareiteillä olevista silloista. Esimerkiksi Kaukosessa on hänen mukaansa yksi vaarallisesti romahtanut silta. Timo Kurula vastasi, että silloista vastaa reitin ylläpitäjä eli kunta, ja lupasi viedä asiasta viestiä tekniselle puolelle.

Katsottaisiin rakennusta kokonaisuutena ja että tilat myös jossain näkyisivät eikä niin, että kun joku keksii kysyä. Paula Nevalainen

Myös Toni Kenttälän (ps.) terveiset luvattiin välittää eteenpäin. Hän toivoi, että kunta päivittäisi kelkkareittien taukopaikoilla olevia karttoja ja muita tietoja.

– Siellä on iänvanhoja karttoja, ne kannattaisi kyllä päivittää, Kenttälä sanoi.

Paula Nevalainen jätti vasemmistoliiton valtuustoryhmän puolesta syyskuussa 2023 valtuustoaloitteen, jossa esitettiin, että kirkonkylän vanhan kivikoulun eli Lukkarin koulun kiinteistöön suunniteltaisiin huoneistokohtaista ilmanvaihtoa hyödyntämällä asuntoja ja toimisto- ja liiketiloja.

Valtuusto käsitteli aloitetta maanantaina ja vastasi siihen kunnanhallituksen esityksen mukaisesti, että koska koulun tyhjilleen jääneet tilat ovat löytäneet uusia käyttötarkoituksia, tässä vaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista käynnistää muutostöiden suunnittelua.

Kunnanjohtaja Timo Kurula lupasi kuitenkin viedä valtuustolta terveisiä tekniselle puolelle. Paula Nevalainen toivoi yhä, että tiloista tehtäisiin kokonaiskartoitus ja vapaista tiloista myös tiedotettaisiin.

– Katsottaisiin rakennusta kokonaisuutena ja että tilat myös jossain näkyisivät eikä niin, että kun joku keksii kysyä, hän sanoi.

Jukka Poti (kok.) kertoi, että useista luokkahuoneista puuttuu valaistus.

Lukkarin koulu on tällä hetkellä järjestöjen ja seurojen käytössä. Koulun luokkatiloja käyttävät 4H-yhdistys, Revontuli-opisto, Kittilän ampumaseura ja Kittilän nuorten taideyhteisö -hanke, ja yhdessä luokassa on bänditila. Koulun liikuntasalin käyttöaste on kunnan kiinteistöpäällikön mukaan arki-iltaisin on noin 60—70 prosenttia.

Kunnassa on ollut valmistelussa myös kuntalaisaloite, jossa esitetään kuntalaisille vapaata sisäänpääsyä Särestöniemi-museoon, esimerkiksi kirjastosta lainattavaa sisäänpääsylippua.

Tähän aloitteeseen valtuusto totesi vastauksenaan, että kulttuurisihteeri suunnittelee yhteistyössä museonjohtajan kanssa Särestön museokortti -mallin, joka toteutetaan vuonna 2026.

Tälle vuodelle on jo hyväksytty yhteistyösopimus museon kanssa, ja siinä on sovittu kuntalaisten pääsymaksuttomista vierailupäivistä museoon tänä vuonna. Museo tiedottaa niistä tarkemmin myöhemmin. Lisäksi kaikki kunnan 1.—9. luokkalaiset pääsevät vierailemaan Särestöniemi-museossa maksutta.

Särestöniemi-museo Kaukosessa esittelee taiteilija, professori Reidar Särestöniemen (1925–1981) taidetta ja hänen asuin- ja työympäristönsä.

Kuntalaisaloitteen pohjalta valmistellaan myös Kaikukortin käyttöönottokokeilua tämän kevään aikana.

Kaikukortilla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja ja kurssipaikkoja kulttuuri- ja liikuntapalveluihin, jotka kuuluvat valtakunnalliseen Kaikukortti-verkostoon. Kaikukortteja voivat saada henkilöt, jotka ovat vähintään 16-vuotiaita ja tiukassa taloudellisessa tilanteessa.

Siihenhän tämä sopisi kuin nenä päähän. Olisi mahdollisuus kustannusten puolesta lähteä linkin kanssa liikenteeseen. Marita Toivanen

Lapin hyvinvointialueen alueella Kaikukortti-verkostossa ovat Kemi, Keminmaa, Rovaniemi ja Tornio.

Kokeilua valmistelee Kittilässä hyvinvointikoordinaattori, ja myös perhekeskuskoordinaattori osallistuu kokeilun suunnitteluun ja toteutukseen.

– Tuli mieleen se, että hyvinvointialueellahan alkavat hyvinvointilähetteet. Semmoinen joka lähetteen saa, saa linkkihenkilön, joka auttaa ihmistä lähtemään eri näköisiin tapahtumiin. Siihenhän tämä sopisi kuin nenä päähän. Olisi mahdollisuus kustannusten puolesta lähteä linkin kanssa liikenteeseen, Marita Toivanen (vas.) kommentoi Kaikukorttia.

Hyvinvointilähetteiden tavoitteena on edistää asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta auttamalla löytämään omien tarpeiden mukaista toimintaa. Se vastaa tarpeisiin, joita ei voida korjata peruspalveluissa, mutta jotka pitkittyessään vaikuttavat mielialaan ja saattavat muuttua terveydellisiksi haasteiksi.

”Kittilän lukiossa ei ole nähty tarpeelliseksi kannustimeksi hankkia valmistuville ylioppilaille ylioppilaslakkia”, toteaa kunta vastauksessaan kuntalaisaloitteeseen, jossa esitettiin, että kunta ostaisi jokaiselle Kittilän lukiosta kolmessa vuodessa valmistuneelle ylioppilaslakin.

Valtuuston hyväksymässä vastauksessa aloitteeseen todetaan, että ylioppilaslakki on arvokas ja vakiintunut perinne mutta sen hankkiminen ei ole pakollista vaan on jokaisen ylioppilaan oma valinta.

Vastauksen mukaan voitaisiin katsoa syrjiväksi, jos kunta ostaisi ylioppilaslakin esimerkiksi jossakin erikseen määritellyssä ajassa ylioppilastutkinnon suorittaneille.

Kunta voisi ostaa lakin myös kaikille valmistuville, mutta tätä ei ole katsottu Kittilän lukiossa tarpeelliseksi kannustimeksi lukion suorittamiseen.

Kaikki ylioppilaat eivät myöskään halua lakkia tai haluavat erilaisen kuin yleisimmin hankitun lakin, jonka vuori on sinivalkoinen, vastauksessa todetaan.