Paikallisuutiset

Jotta ei kävisi enää niin kuin Äkäslompolossa – Kriisien ammattilaiset perustivat uuden tukiryhmän apua tarvitseville

Sosiaalipäivystys ja terveydenhuolto eivät olleet valmiita Äkäslompolon hostellipaloon ja useita päiviä jatkuvaan psyykkisen tuen antamiseen, Onnettomuustutkintakeskus totesi.

Miksei paikallisia vapaaehtoisia pyydetty apuun Äkäslompolon hostellipalossa helmikuussa 2024, kun kolme matkailijaa kuoli ja 25 pelastautui palavasta talosta pakkaseen ilman matkatavaroita? Miten onnettomuustilanteen uhrit saisivat jatkossa paremmin ja pidempään apua?

Kysymyksiä pohti joukko työkseen tai vapaaehtoisina kriisitilanteissa mukana olevia ammattilaisia Ylläksellä perjantaina.

Psykologi Tarja Luolamo kertoi, että Suomen Punaisen Ristin Tunturi-Lapin henkisen tuen ryhmän 24 vapaaehtoista saivat tiedon onnettomuudesta varhain hostellipalon jälkeisenä aamuna. Ryhmää vetävä Luolamo kartoitti nopeasti vapaaehtoiset, jotka voivat auttaa. Myös vapaaehtoisten kielitaito oli tiedossa. Ryhmällä on sopimus Lapin hyvinvointialueen kanssa avun antamisesta.

Me odotettiin ja odotettiin. Tarja Luolamo

Palaneessa hostellissa majoittui Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselostuksen mukaan 28 henkilöä, joista 16 kuului belgialaisen matkanjärjestäjän ryhmään. Kolme matkailijaa jäi loukkuun huoneisiinsa luhtikäytävälle levinneen tulen taakse ja kuoli.

Pelastautuneet puhuivat äidinkielenään ainakin kuutta eri kieltä. Yöllä suurin osa matkailijoista koottiin läheiseen Kuerkaltion lomakylään. He menettivät onnettomuudessa lähes kaikki matkatavaransa. Osa ulkomaalaisista palasi matkanjärjestäjän järjestämällä kuljetuksella kotimaahansa heti seuraavana päivänä.

Osa onnettomuudessa olleista koki, ettei saanut kriisiapua tapahtunutta seuraavina päivinä, tutkintaselosteessa kerrotaan.

Henkisen tuen ryhmäläiset vastasivat Luolamon viestiin hänen mukaansa nopeasti, kuten yleensä. Pyyntöä saapua paikalle ei kuitenkaan lopulta tullut.

– Me odotettiin ja odotettiin, Luolamo kertoo.

Hän kuuli, että onnettomuuspaikalle jalkautui onnettomuutta seuranneena päivänä kriisiryhmä Rovaniemeltä, ja ihmetteli, että paikkakunnalla saatavilla ollutta apua ei hyödynnetty onnettomuuden jälkeenkään.

Henkisen tuen vapaaehtoiset saavat toimintaan koulutusta ja voivat olla kriisitilanteessa ihmisten tukena.

– Voimme auttaa käytännön asioissa. Me ollaan läsnä, keitetään kahvit, katsotaan, että ihminen syö jotakin, Luolamo kuvaa.

Nyt kriisiapua ei saa niin pitkään kuin sille on tarvetta. Jenni Lindgren

Onnettomuustutkintakeskus totesi tutkintaselosteessaan, että sosiaalipäivystys onnistui antamaan psykososiaalista tukea onnettomuusyönä, koska Kolarin takapäivystäjä sai itselleen omia verkostojaan käyttämällä työparin.

Lisäavun hälyttämistä ei oltu suunniteltu. Seuraavien päivien aikana jatkotuen antamista ei oltu sovittu eikä suunniteltu.

Akuutin kriisitilanteen jälkeen psykososiaalisen tuen antaminen siirtyy sosiaalipäivystykseltä terveydenhuollon tehtäväksi.

– Psykososiaalisen tuen järjestämistä akuutin vaiheen jälkeen ei ollut suunniteltu, jolloin vastuun siirtyminen ei onnistunut, tutkintaselosteen johtopäätös kuuluu.

Luolamo ja Kriisissä ja kriisin jälkeen -seminaarin järjestänyt turvallisuusalan yrittäjä Jenni Lindgren perustivat perjantain keskusteluiden pohjalta uuden tukiryhmän, josta kriisiapua voi jatkossa saada viranomaistoiminnasta riippumatta. Ryhmään ilmoittautui Lindgrenin mukaan saman tien 17 paikalla ollutta.

– Nyt kriisiapua ei saa niin pitkään kuin sille on tarvetta. Uusi ryhmä perustettiin, että ei enää kävisi näin, Lindgren kertoo.

SPR:n ryhmä toimii viranomaisten apuna ja viranomaisjohtoisesti. Uusi Kriisissä ja kriisin jälkeen turvanasi -tukiryhmä toimii itsenäisesti. Lappilaisen ryhmän tarkoitus on antaa vapaaehtoisvoimin kriisiapua vuorokauden ympäri ja niin pitkään kuin ihminen sitä tarvitsee.

– Tarkoitus on olla yhteydessä Laphaankin, Lindgren sanoo.

Lindgrenin ajatuksissa uuden ryhmän vetäjän puhelinnumero voisi olla esimerkiksi hotellien vastaanotoissa. Tyypillinen kriisiavun tarve voi kohdata esimerkiksi matkailijaa, joka saa kuolinviestin läheisestään.

Ryhmän asiantuntijana toimii eläkkeellä oleva psykologi Lasse Nurmi, joka on työskennellyt poliisipsykologina muun muassa KRP:n murharyhmässä ja ollut mukana kouluampumisten tutkinnassa.

Ryhmä ei vielä toimi virallisesti, vaan jatkaa jäsenten keräämistä tulevissa Lindgrenin yrityksen järjestämissä kriisiseminaareissa ja selvittää toiminnalle rahoitusta sekä suunnittelee mukana olleiden kouluttamista.

Lindgren työskenteli aiemmin muun muassa Lapin alueella poliisina ja työskentelee tällä hetkellä omassa turvallisuusalan yrityksessään Lapponia Safety Oy:ssä, joka järjestää seminaarien lisäksi muun muassa kriiseihin liittyvää koulutusta.

Juttua on muokattu 5.9. kello 19.07: korjattu kirjoitusvirhe.