Paikallisuutiset

”Jotakin tälle meidän toiveiden tynnyrille täytyy jatkossa tehdä” – Investoinnit puhuttivat Kittilän valtuustoa talousarviokokouksessa

Tällä kertaa talousarviokokous ei venynyt maratonmittoihin, vaan Kittilän kunnanvaltuusto hyväksyi ensi vuoden talousarvion maanantai-iltana reilussa parissa tunnissa. Päättäjille oli jo aiemmin järjestetty talousarvioseminaari, ja talousarviosta oli käyty ennakkoon myös ryhmien väliset neuvottelut. Puheenjohtaja Marita Toivanen (vas.) piti kokouksessa myös huolen, että sovituista puheenvuorojen enimmäisajoista pidettiin kiinni.

Edellisvuosien tapaan Kittilässä hyväksyttiin ylijäämäinen budjetti.

– Reilun 46 miljoonan euron toimintakulujen jälkeen talousarvion ylijäämäksi on arvioitu noin 2,7 miljoonaa euroa ja vuosikatteeksi noin 7,1 miljoonaa euroa, mikä kertoo siitä, että kunnan perustoiminto ja tulokehitys ovat hyvässä kunnossa, kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Jukka Poti sanoi.

Siihen heitän vähän meille valtuutetuille palloa, että kuinka paljon me esitämme investointeja. Jouko Nikkinen

– Samalla kunta on pystynyt pitämään lainakannan maltillisena, joskin tämän talousarvion täydellisenä toteutuessaan lainamäärä per asukas kasvaisi melkein kymmenkertaiseksi.

Investointeihin on ensi vuodelle varattu talousarviossa kaikkiaan noin vajaat 27 miljoonaa euroa, ja lainamäärän arvioidaan kasvavan Kittilässä yli 3000 euroon asukasta kohden. Tällä hetkellä lainaa on noin 2122 euroa asukasta kohden.

Investointeihin kiinnitettiin huomiota myös useissa muissa ryhmäpuheenvuoroissa. Aiempien vuosien tapaan valtuustoryhmät nostivat esiin sen, ettei suunnitelluista investoinneista ole Kittilässä toteutunut viime vuosina kuin osa.

Tehtäisiin sillä tavalla, että ensin suunniteltaisiin ja sitten olisi urakkalaskennat ja seuraavaksi vasta toteutus. Tarmo Salonen

– Ajatuksena ja vähän herättelynä niin meille luottamushenkilöille kuin viranhaltijoille, että miettisimme, että jatkossa olisi vaikka suunnittelu- ja kilpailutusvuosi ja toisena vuotena toteuttaminen. Että katsottaisiin talousarviota pitemmälle ajalle, keskustan Jouko Nikkinen sanoi.

– Siihen heitän vähän meille valtuutetuille palloa, että kuinka paljon me esitämme investointeja. Sieltähän se pohjaa se loppulukema, hän sanoi.

Talousarvio ei ole vain numeroita. Se on myös linjaus siitä, mihin suuntaan haluamme kuntaamme kehittää. Jukka Poti

Myös perussuomalaiset oli samoilla linjoilla.

– Tehtäisiin sillä tavalla, että ensin suunniteltaisiin ja sitten olisi urakkalaskennat ja seuraavaksi vasta toteutus. Tiedettäisiin, missä mennään. Ei niin, että pistetään vaan iso summa ja toivotaan ja toivotaan, että sieltä jotain toteutuisi, Tarmo Salonen sanoi.

– Talousarvio ei ole vain numeroita. Se on myös linjaus siitä, mihin suuntaan haluamme kuntaamme kehittää, Poti totesi.

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Marita Toivanen lupasi ottaa kopin valtuuston toiveesta.

Vihreä valtuustoryhmä kaipaa valtuuston asettamaa tulevaisuustyöryhmää. Saana Veltheim

– On tosi tärkeää, että näyttää siltä, että me olemme hyvin samaa mieltä, niin virkakunta kuin päättäjätkin, että jotakin tälle meidän toiveiden tynnyri -investointiosalle täytyy jatkossa tehdä. Otetaan tavoitteeksi, että ihan oikeasti istutaan alas ja mietitään, miten tämä saataisiin järkeistettyä yhdessä, hän sanoi.

Vihreät kaipaisi vieläkin pitemmälle tulevaisuuteen katsovaa suunnitelmallisuutta.

– Talousarvion ja -suunnitelman laatiminen kolmen vuoden suunnitelmakausiksi ei taivu kovin pitkälle tulevaisuuteen katsomiseen. Vihreä valtuustoryhmä kaipaa valtuuston asettamaa tulevaisuustyöryhmää, ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Saana Veltheim sanoi.

Talousarvion laatimistakin voisi vihreiden mukaan edelleen kehittää.

– Kokonaisuuden kannalta voisi miettiä myös uusia menetelmiä työstöön, esimerkiksi valtuustoiltakoulutyyppistä työpajatyöskentelyä hyödyntäen.

Useissa ryhmäpuheenvuoroissa muistutettiin myös siitä, että vaikka Kittilällä menee nyt hyvin, tilanteeseen pitäisi suhtautua maltilla.

– Kunnan elinvoima näyttäytyy moninaisesti. On kuitenkin hyväksyttävä, että vallitseva tilanne ei ole vain meistä riippuvainen. Se nojaa vahvasti matkailuun ja kaivannaisteollisuuteen, vahvaan yrittäjyyteen ja kansainväliseen kysyntään, Veltheim sanoi.

Näin hyvänä aikana on aina aika laittaa omat rakenteet kuntoon. Jouko Nikkinen

– Jos ja kun näillä toimialoilla tulee tulevaisuudessa pysyviä muutoksia, ja ilmastonmuutoksen ja kaivosten rajallisen elinkaaren myötä, tulee se näkymään kunnan taloudessa, väestörakenteessa ja elinvoimassa.

Tarmo Salonen muistutti perussuomalaisten puheenvuorossa, että kunnan hyvään taloustilanteeseen ovat viime vuosina vaikuttaneet merkittävästi Ounastähti-kehittämiskuntayhtymän miljoonaosingot, vilkas tonttimyynti sekä kaivosvero. Kittilä sai kaivosveroa tänä vuonna ensimmäistä kertaa noin kaksi miljoonaa euroa.

– Me myös saadaan vähempi rahaa kuin kulutetaan, hän sanoi.

Sekä perussuomalaiset että keskusta pitää hyvänä ensi vuodeksi suunniteltua ulkopuolisen toimijan toteuttamaa toimialakohtaista auditointia eli tarkastelua, jolla yritetään suitsia kunnan kuluja. Määrärahaa tähän on varattu yhteensä 60 000 euroa.

– Auditoidaan meidän toimialat sitä silmällä pitäen, että löytyykö sieltä rahareikiä ja mahdollisesti pystyttäisin tilkitsemään niitä. Näin hyvänä aikana on aina aika laittaa omat rakenteet kuntoon, Nikkinen sanoi.

Vasemmistoliiton Paula Nevalainen muistutti, että budjetti on aina vain ennuste.

Ensi vuodelle suunnitelluista investoinneista keskustan ryhmäpuheenvuorossa nostettiin esiin kylätyöntekijätoiminnan kehittäminen ja uuden kirjaston rakentaminen.

Uusi kirjasto rakennetaan koulukeskuksen alueelle entisen Käen rakennuksen paikalle, ja rakennustöiden on tarkoitus alkaa ensi vuoden aikana. Hankkeeseen on sekä ensi että seuraavalle vuodelle varattu kaksi miljoonaa euroa.

Neljäs kylätyöntekijä on just saman verran kuin vauvaraha. Paula Nevalainen

Kokoomus listasi merkittäviksi investoinneiksi kirjaston lisäksi muun muassa katujen ja valokuituyhteyksien rakentamisen, lukiorakennuksen remontin, joka jatkuu ensi vuonna, sekä Sirkan koulun remontin. Ryhmä kiitti myös siitä, että talousarviossa on panostettu palveluihin, hyvinvointiin ja koulutukseen, ja se sanoo pitävänsä hyvänä, että kunta tukee yhdistyksiä, järjestöjä ja omaishoitajia.

Erilaisia tukia jaetaan järjestöille ja yhteisöille ensi vuonna talousarvion mukaan yhteensä noin miljoona euroa. Omaishoitajille kunta jakaa kuukausittaista virkistysavustusta.

Myös vasemmistoliiton puheenvuorossa Paula Nevalainen iloitsi omaishoitajien tukemisesta ja kylätyöntekijöiden palkkaamisesta sekä talviaurausavustuksesta yli 70-vuotiaille.

Vihreät pitää tärkeänä satsauksia kylien pitämiseen elinvoimaisena.

Ensi vuoden talousarvioon tehtiin valtuuston kokouksessa vain muutama muutosesitys.

Paula Nevalainen esitti Juha Hettulan (kesk.) kannattamana, että talousarvioon lisätään määräraha neljännelle kylätyöntekijälle. 43 000 euron lisäys tehtiin tiukaan äänestyksen jälkeen äänin 14–13. Kylätyöntekijöiden palkkaamiseen on nyt varattu ensi vuoden talousarvioon yhteensä 150 000 euroa.

– Kylätyöntekijöiden saaminen on pitkän poliittisen työn tulos, Paula Nevalainen sanoi.

Hän oli esittänyt neljättä työntekijää myös jo kunnanhallituksessa ja vetosi yhdenvertaisuuteen.

– Neljäs kylätyöntekijä on just saman verran kuin vauvaraha.

Vauvarahaa voivat Kittilässä saada perheet, joihin on syntynyt vauva viime vuonna. Ensi vuoden osalta päätöstä vaurarahasta ei ole vielä tehty.

Valtuusto hyväksyi yksimielisesti Jukka Potin esityksen, että talousarvion sanamuotoa muutetaan niin, että padel-kentälle varattu 90 000 euron määräraha kirjataankin kirkonkylän liikuntapaikkojen suunnittelurahaksi.

– Laveammin kohdistettu raha mahdollistaisi padel-kentän suunnittelun muuttamisen esimerkiksi hallimuotoiseksi ratkaisuksi ja mahdollistaisi saman katon alle myös muille harrastusmahdollisuuksille kaivattuja lisätiloja, Poti perusteli.

Muokattu 16.12. kello 11.39: Lisätty tieto siitä, että neljännen kylätyöntekijän palkkaaminen merkitsee 43 000 euron lisäystä talousarvioon.