Kolumnit

Joskus arjessa on liikaa suolaa

Kolarin seurakunnasta Muonion seurakuntaan siirtynyt Tiia Helander kirjoittaa Viikon kirjeessä arjesta ja suolasta.

Uusiin alkuihin tarvitaan siunausta.

Elokuussa alkavat monet asiat. Koulu, työt, harrastukset ja muut arkirutiinit. Nyt on taas arjen vuoro.

Olen kuullut lausahduksen, että arki on elämän suola. Suolasta saa makua esimerkiksi ruokaan ja se auttaa asioita säilymään. Voisiko sama päteä arkeenkin?

Arki pitää meidät kiinni elämässä ja säilyttää elämää. Arki suojelee meitä rytmillään, se antaa iloa, turvaa ja saa juhlan tuntumaan vielä paremmalta.

Ja, että jokaisessa päivässä olisi ainakin edes yksi pieni hyvä asia.

Suolalla on tosiaan paljon hyviä vaikutuksia, mutta liiallisesta suolan käytöstä on myös haittaa. Joskus elämäkin tuntuu liian suolaiselta. Elämään kuuluu arkea, jossa on liiallista kiirettä, taakkaa, huolta ja murhetta, sairauksia, surua ja epätoivoa.

Tämän loppukesän ja alkaneen arjen rukous voisi olla, että opimme arvostamaan hetkiä, joihin ei sisälly mitään erikoista, jotka ovat aivan tavallisia. Huomaamme tärkeät asiat ja emme huolehdi liiasta. Opimme hengähtämään arjessa ja olemaan armollisia itsellemme. Ja, että jokaisessa päivässä olisi ainakin edes yksi pieni hyvä asia.

Uusia alkuja tapahtuu onneksi joka päivä. Jokainen päivä on uusi alku. Ja meillä on siunaus niihin päiviin. Mitä se siunaus oikein onkaan? Siunaus on Jumalan läsnäoloa, rakkautta, hyvyyttä ja huolenpitoa meidän arjessamme, ihan tavallisissa päivissä.

Sopivan suolaista arkea!

Itselläni elokuun arki on tarkoittanut töiden aloittamista Muonion seurakunnassa. Muoniolaiset, tullaan tutuiksi ja kolarilaisille lämpimät terveiset!

Kirjoittaja on Muonion seurakunnan diakonia- ja nuorisotyöntekijä.