Ihmiset

J.A. Nymanin kuntakokouksissa riideltiin ensin ja pantiin sitten nimet etukäteen tehtyyn pöytäkirjaan – Merkkimiehen perhe kummastutti ja herätti pahennusta 1800-luvun Muoniossa

Nymannin pappa opetti muoniolaisia varastoimaan siemenperunaa ja tarjosi kylän lapsille puolukoita, jotta keripukki ei iske.

Vuosien kuluessa moni merkittävä muoniolainen on päässyt unohtumaan. Pyyhitäänpä pölyt erään tarinan päältä.

Johan August Nyman (1831–1915) syntyi Inkoossa. Hänen äitinsä Maria Nyman palveli Sjundbyn aateliskartanossa Siuntiojoen varrella ja synnytti neljä lasta, joista yksi oli Johan August.

Hän kasvoi monitaitoiseksi mieheksi, joka opetteli suutarin, puusepän, kirvesmiehen, lääkintäaliupseerin, muusikon ja metsäkonduktöörin taidot.

Nuori mies osallistui Suomen kaartiin rekrytoituna Krimin sotaan. Hän joutui pelastautumaan ruumishuoneelta, jonne hänet oli heitetty kuolleeksi luultuna. Vuonna 1857 hän osallistui vielä Puolan kapinaan lääkintäaliupseerina.

Nyman opiskeli omatoimisesti metsäalaa. Perehtyneisyyden kasvaessa hän rohkaistui hakemaan vuonna 1860 metsäkonduktöörin eli metsäpäällysmiehen tointa Muonionniskasta. Mies tulikin valituksi.

Nyman matkusti Muonioon samana vuonna. Siellä hän tutustui Hailuodon nimismiehen tyttäreen Helga Teresia Salowiin, joka oli asunut tätinsä Ebba Adolfina Pfalerin luona Muonion pappilassa jo vuodesta 1857.

Nuoret avioituivat 7. lokakuuta 1861. Pariskunta sai 11 lasta, joista kaksi poikaa ja viisi tyttöä elivät aikuisikään asti. Pariskunnan lapsista Pauli Norvasalo (aikaisemmin Paul Nyman) kunnostautui aikanaan aloitteestaan Rovaniemen kauppalan perustamiseksi.

Tyttäret liittyivät muoniolaisiin sukuihin, ja heidän jälkeläisensä ovat olleet mittaamattoman arvokas voimavara kylän kehittymisessä näihin päiviin asti. Yksittäisenä jälkipolvien työnä voi mainita myös ensimmäisen Hotelli Oloksen perustamisen Muonion keskustaan Suukoskenvaaralle.

Nymanilla oli myös kauppaliike, jonka tulos kärsi Nymanin hyväntahtoisuudesta.

Nyman osti Mäkiputaan rappiotilan, jonka hän muutamissa vuosissa ahersi uuteen kukoistukseen. Hän omisti useita tiloja, jotka lahjoitti sukuun tai jopa suvun ulkopuolellekin.

Nymanilla oli myös kauppaliike, jonka tulos kärsi Nymanin hyväntahtoisuudesta. Hänellä oli pahana tai näkökulmasta riippuen hyvänä tapanaan antaa velkoja anteeksi köyhille.

Nyman vaikutti Muoniossa siihen, että siemenperunoita opittiin varastoimaan. Hän harrasti ahkeraa marjastusta ja poimi satoja litroja puolukkaa saaveihin, joita hän piti talonsa kuistilla. Muonion kylän lapsilla oli lupa käydä päivittäin vapaasti syömässä puolukoita, millä pidettiin keripukkia loitolla.

Syy oli lyhyesti tulkittuna vanhoista teksteistä: ”Emmä met ossaa!”

Vuonna 1865 Venäjän keisari hyväksyi lain, jonka mukaan seurakunnan ja kunnan toiminnoista tulee päättää eri kokouksissa. Muonionalustan miehet vitkuttelivat parhaansa mukaan. Vuonna 1867 lähetettiin keisarille vastaus, jossa todettiin, että kunnallishoidon toimeensaattaminen ei onnistu. Syy oli lyhyesti tulkittuna vanhoista teksteistä: ”Emmä met ossaa!”

Kuvernööri vaati kuitenkin vuonna 1872 tarkkaa selvitystä ja lopulta 7. heinäkuuta 1873 asetettiin kunnallishallitus ja kunnallislautakunta, jonka esimieheksi valittiin Johan August Nyman.

Näin J.A. Nyman vastasi kunnallislain toteutumisesta kunnallislautakunnan esimiehenä 30 vuotta vuoteen 1903. Tänä aikana Nyman toistuvasti painostamalla sai lopulta Muonion miehet suopumaan kustannuksista huolimatta kiertokoulun ja tulevaisuuden kansakoulun kehittämiseen Muonion lapsille.

Ylen Areenasta löytyy vuodelta 1948 toimittaja Leo Mellerin hilpeä haastattelu, jossa muoniolainen Fetti Muotka muistelee J.A. Nymanin pitämiä kokouksia. Muotkan mukaan kokouksissa raatathiin ja riijelthiin paljo, mutta lopuksi Nymanni veti esiin kotona kirjoittamansa valmiin pöytäkirjan, johon otti nimikirjoitukset kokouksen osallistujilta. Soli kyllä diktaattori, Muotka toteaa haastattelussa.

Muoniolaisille Nymannin ja Salowin perhe ja lapset olivat salaperäinen ja uteliaisuutta herättävä yhteisö. Papan alkuperä kiinnosti kovasti. Perheen kotikieli oli ruotsi, mutta suomikin osattiin. Tämän lisäksi perheestä löytyi venäjän, ranskan ja englanninkin taitajia.

Nymannin pappa oli myös muusikko, joka perusti kylään nuorten miesten kvartettikuoron, jonka hän opetti laulamaan äänissä. Ebba-tytär piti halukkaille muoniolaisille Mäkiputaan pirtissä ranskan kielen kerhoa. Erityistä pahennusta herättivät Helga Teresian korvakorut ja se, että tyttäret käyttivät hameittensa alla alushousuja.

Pekka Niemelä

Kirjoittaja on J.A.Nymanin lapsenlapsenlapsenlapsi.

Lähteet: Tytti Niemelän arkisto. Kirjoittajan arkisto. Anttila, Olavi. Eero E. Anttila – muoniolainen. Väylä (Tampere) 2008. Vuollo, Martti. Peltoniemen Johanes praataa. Peltoniemi (Kolari) 2001. Eri kirjoittajat. Muonion Kairoilta IV. Muonio 2010.

Luoteis-Lappi etsii tänä keväänä kaikkien aikojen muoniolaista ja kolarilaista. J.A. Nyman ei ole mukana äänestyksessä. Lukijat ehdottivat joulu-tammikuussa henkilöitä mukaan äänestykseen, joka tapahtuu sen jälkeen, kun toimitus on esitellyt kaikki mukana olevat henkilöt.