Paikallisuutiset

Isoon Pirttivaaraan ei rakenneta tuulivoimaa – puolustusvoimat antoi kielteisen lausunnon tuulivoimapuistolle lentoharjoittelualueen vuoksi

Ison Pirttivaaran tuulipuistohanke sai kielteisen lausunnon Suomen ja Ruotsin yhteisen hävittäjien matalalentoharjoitusalueen vuoksi.

Isoon Pirttivaaraan ei nouse Tuulikolmion eikä minkään muunkaan tuulivoimayhtiön tuulivoimaloita, koska puolustusvoimat antoi hankkeesta kielteisen lausunnon.

– Syy kielteiseen päätökseen on ilmavoimien matalalentoharjoitusalue, johon tämä kohde sijoittuu, pääesikunnan insinööri Jussi Karhila kertoo.

– Tällä perusteella (Isoon Pirttivaaraan) ei ole mahdollista sijoittaa tuulivoimaa, hän jatkaa.

Karhila kertoo, että jokainen harjoitusalueen sisään osuva voimalahanke käsitellään puolustusvoimissa, ja jokaisesta annetaan lausunto. Lausunnoissa arvioidaan suunnitelluista tuulivoimaloista aiheutuvat vaikutukset Suomen kyvylle turvata sotilaallisen maanpuolustuksen edellytykset. Näin toimitaan silloinkin, jos olemassa olevat voimalat halutaan vaihtaa uusiin. Kolarin ja Muonion alueella tuulivoimaloita on tällä hetkellä ainoastaan Muonion Olostunturilla.

Hävittäjien lentoharjoitusalue on Ruotsin kanssa yhteinen Cross Border Training -alue, joka perustuu valtioneuvoston vuonna 2012 antamaan asetukseen ja Suomen ja Ruotsin väliseen sopimukseen vuodelta 2011. Alueella voidaan lentää 50 metrin korkeudella – tai mataluudella – esteistä.

– Mahdollinen muutos on sitten asetusmuutos ja käsittely sen mukainen, Karhila sanoo.

Viime vuonna julkaistussa Lapin liiton Lapin tuulivoimaselvityksessä sama alue on Puolustusvoimien mukaan ollut hyväksyttävissä tuulivoimatuontantoon. Tuulikolmio Oy:n hallintojohtaja Heikki Kauppinen pitää omituisena sitä, että puolustusvoimien kanta alueeseen on nyt erilainen.

– Puutteellinen työ näissä valitettavasti turhaan kuormittaa kuntia ja asettaa epärealistisia odotuksia maanomistajille ja sidosryhmille. Maakunnat sitouttavat merkittävästi resursseja näiden suurien selvityksien tekemiseen, joiden tarkoitus on antaa työkalut, joilla kunnat, kehittäjät ja maanomistajat voivat suunnitella hankekehitystä. Kun lausunnot näihin joko pyydetään tai annetaan puutteellisina, menetään aikaa ja resursseja kaikilta osapuolilta. Toivoisin, että kaikki hankkeisiin osallistuvat toimijat suhtautuisivat selvitykseen niiden vaatimalla vakavuudella, jotta voisimme edistää näitä Suomen elinvoimalle tärkeitä ja kansainvälisten sopimuksiemme mukaisia velvoitteita, hän sanoo.

Tuulikolmio Oy suunnitteli noin kymmenen kilometriä Kolarin kirkonkylän eteläpuolelle Isoon Pirttivaaraan 19 voimalan ja noin 1 800 hehtaarin suuruista tuulivoimapuistoa.

Maanomistajia suunnitellun tuulivoimapuiston alueella on toistakymmentä. Yhtiön mukaan se on tehnyt jo useita maanvuokrasopimuksia.

– Osasta alueista päästiin jo hyvin aikaisessa vaiheessa vuokrasopimuksiin, Tuulikolmio Oy:n hankekehityspäällikkö Sami Humala kertoo.

Kolme maanomistajaa muodosti yhteisen neuvottelukunnan, jonka neuvottelut yhtiön kanssa tyssäsivät kesällä puolustusvoimien kielteiseen lausuntoon.

– Olihan se yllätys. Ei osattu ennakoida, että länsirajalla tämmöisiä esteitä olisi. On tiedossa, että itärajan puolella on ollut paljonkin rajoituksia tuulivoimalle, neuvottelukunnan jäsen Simo Rundgren kertoo.

Tuulikolmiolla on Lapissa hankkeet Kolarin lisäksi Sodankylän Palkisvaarassa ja Savukosken Laukuvaarassa. Kolari on Tuulikolmiolle edelleen potentiaalinen alue.

– Pitää olla maa-alueita, jotka on kohtuullisen korkeita ja kohtuullisen kaukana kaikesta asutuksesta. Tietysti tarvitaan kaavoitukseen ja hankkeiden etenemiseen viranomaisten ja poliittisten päättäjien myönteinen suhtautuminen, Humala sanoo.

Kolarin kunnanhallitus hyväksyi toukokuussa yhtiön kaavoitusaloitteen jätettyään asian kerran pöydälle ja äänestettyään siitä kahdesti. Syynä pöydällepanoon oli maanomistajien toive lisäselvityksistä sopimuksista ja hinnoista. Jälkimmäisessä kokouksessa hallitus äänesti kaavoitusaloitteen hyväksymisestä, koska maanomistajien ja yhtiön väliset neuvottelut olivat kesken.

Kolarissa on tuulivoimahanke vireillä myös Pasmajärven Hirvasjärvellä.

– Olemme saaneet puolustusvoimilta hankkeen alussa tuulivoimapuistolle myönteisen lausunnon ja luonnollisesti toimimme tuulipuistojen hankekehityksessä aina puolustusvoimien asettamissa rajoissa, Hirvasjärven tuulivoimapuistohankkeen projektijohtaja Kim Stålhandske kertoo.

Hiljaittain puolustusvoimat antoi kielteisen lausunnon myös Kittilän Peittoselän tuulipuistohankkeesta. Tuulivoimaa suunniteltiin Alakylän ja Molkojärven kylien välille. Kielteistä lausuntoa perusteltiin hankkeen haittavaikutuksilla puolustusvoimille, mutta sen tarkemmin päätöstä ei avattu. Asiasta kertoi Kittilälehti 14. elokuuta.

Puolustusvoimat lausuu kaikista tuulivoimahankkeista

Viime vuonna puolustusvoimat lausui yhteensä yli 10 000 tuulivoimahankkeesta, joista 41 prosenttiin sen kanta oli kielteinen. Hankkeita kiellettiin selvästi enemmän kuin aiempina vuosina, jolloin kieltoprosentti on ollut välillä 6–29.

Vuodesta 2011 lähtien Lapissa puolustusvoimat on puoltanut 81 tuulivoimahanketta.

– Yleisellä tasolla voimme todeta, että Puolustusvoimien kanta tuulivoimarakentamiseen on myönteinen, pääesikunnan operatiiviselta osastolta kerrotaan.

– Mikäli päädytään kielteiseen päätökseen, taustalla ovat lakiperusteiset maanpuolustukselliset tarpeet. Tuulivoimarakentamisella voi olla vaikutuksia Puolustusvoimien joukkojen kouluttamiseen, toimintaan tai Puolustusvoimien aluevalvonnassa käyttämiin sensorijärjestelmiin. Joukkojen kouluttamiseen ja toimintaan osana kuuluvat myös Puolustusvoimien harjoitus- ja ampuma-alueet.

Puolustusvoimat kertoo verkkosivustollaan, että merkittävin ja laaja-alaisin tuulivoimaloista aiheutuva vaikutus kohdistuu puolustusvoimien aluevalvonnassa käyttämiin sensorijärjestelmiin.

Puolustusvoimat antaa lausunnon sekä tuulivoimapuistojen kaavoitukseen liittyen, että erikseen tuulivoimahankkeiden sensorivaikutuksista. Joskus lausunto tarvitaan myös ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä.

Yli 50 metriä korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta koko kunnan alueella.