Paikallisuutiset
Hostellipalossa tuhoutui kappale Äkäslompolon matkailuhistoriaa – Kauno Kaulanen muistaa nurkkatanssit ja koko kylän työllistäneen laajennusremontin
Perinteisen matkailumajan palo järkytti äkäslompololaista Kauno Kaulasta, joka muistaa myös 1960- ja 1970-luvuilla muilla matkailumajoilla tapahtuneet tulipalot.
Silver Fox -hostellina toimineen vanhan ja perinteisen matkailumajan palaminen koskettaa äkäslompololaista Kauno Kaulasta, vaikka hän ei viime vuosina ole ollut aktiivisesti matkailun kanssa tekemisissä. Tiistaina iltapäivällä saatu tieto tulipalon kuolinuhreista tyrmistytti.
– Se on aivan järkyttävää, Kaulanen sanoo.
Kaikkien huulilla on sama kysymys: mistä palo johtui?
– Pakkaset, lämmitys, mikä tekkee sen? hän mietti tiistaina iltapäivällä.
Palo tuo Kaulasen mieleen muita tulen tuhoamia matkailumajoja. 1960-luvulla ensimmäisen kerran palanut Ylläsmaja jäi mieleen, koska liekkien loimotus näkyi Kesänkijoen varrelta kylälle asti.
Nilivaarassa sijainnut tupakkatehtaan majana tunnettu Strengbergin maja paloi 1970-luvulla. Palossa kuoli ihmisiä, Kaulanen muistaa.
Siellä oli kylän miehiä hurjasti töissä.
Vuonna 1956 syntynyt Kauno Kaulanen oli ”nyrkillätapettava” poikanen, kun hän ja hänen kaverinsa saivat idean. He asettuivat palaneen, siihen aikaan Tornion majana tunnetun matkailumajan oven pieleen ja alkoivat periä pääsymaksua nurkkatansseihin tulijoilta.
Osaa poikien tempaus huvitti, joitakin se suututti. Elettiin 1970-luvun alkuvuosia. Ei ollut vielä Riemuliiteriä eikä Äkäshotellia.
Kaulasen tietojen mukaan 1950-luvulla rakennettu matkailumaja oli sen ajan Äkäslompolon mittapuulla melko kookas, kaksikerroksinen rakennus, jota alettiin laajentaa 1970-luvun puolivälin tienoilla. Tornion majan rakensi Kaulasen kuuleman mukaan Tornionlaakson matkailuyhdistys.
Kyläläisiä maja työllisti paitsi remontin aikaan, myös kevätkauden työpaikkana. Siellä on ollut töissä paikallisia esimerkiksi emäntinä ja talonmiehinä. Lapset olivat siihen aikaan mukana keväisillä työpesteillä.
– Se on ollut aika iso työllistäjä.
Kauno Kaulasen isä Aatos Kaulanen vastasi 1970-luvun laajennusremontista, ja Kauno oli mukana lautapoikana.
– Siellä oli kylän miehiä hurjasti töissä.
– Varmaan vanhaa hirsikehikkoa on nostettu ja parannettu, Kaulanen miettii.
Majasta on varmaan monilla hyvin paljon muistoja.
Majan hirsien tarina on vielä paljon pidempi. Ne olivat peräisin Kuopalla asuneen Kaulasen esi-isän Kilian Frimanin talosta. Friman on syntynyt melko tarkkaan 170 vuotta sitten. Kuinka vanha talo on kyseessä?
– Soitetaanpa Kurkkion Markulle, hän tietää, Kaulanen keksii.
Kurkkio vastaa puhelimeen ja alkaa käydä läpi muistiinpanojaan.
– Vuonna 1885 on myönnetty perustamislupa niin sanotulle nuoremmalle kruununmetsätilalle, hän kertoo.
Taloa on verotettu ensimmäisen kerran vuonna 1901, jolloin se on muutettu kruununtilaksi, muistiinpanoista selviää.
Vanha talo on sittemmin oletettavasti purettu, ja hirret myyty Tornionlaakson matkailuyhdistykselle, joka rakensi niistä majansa Kuertunturin laitaan.
Suomen Latu hankki Ylläskartanon vuonna 1978 toimintakeskuksekseen. Palaneen Ylläskartanon lisäksi Suomen Latu omistaa samalla tontilla kuusi muuta rakennusta. Suomen Latu on vuokrannut Ylläskartanoa jo yli kymmenen vuotta yrittäjille, ja siinä on toiminut useampi majoitusyrittäjä.
– Kiinteistön tuhoutuminen on koskettanut Suomen Ladun jäsenistöä, sillä Ylläskartano on ollut tärkeä osa järjestömme historiaa jo 1970-luvulta alkaen. Nyt tietoon tullut kuolemantapaus tekee asiasta niin paljon traagisemman, rakennukset voi aina rakentaa uudestaan, Suomen Ladun toiminnanjohtaja Eki Karlsson sanoi tiistaina järjestön tiedotteessa.
Kaulasen mielestä tulipalossa tuhoutui ihmishenkien lisäksi tärkeää äkäslompololaista matkailuhistoriaa.
– Majasta on varmaan monilla hyvin paljon muistoja, hän miettii.
Juttua on oikaistu 15.2. kello 11.45: Juttuun on korjattu tieto Äkäshotellin rakentamisen ajankohdasta.
Juttua on oikaistu 20.2. kello 9.38: Juttuun on muutettu arvio palaneen rakennuksen rakennusajankohdasta. Haastatellun tietojen mukaan maja on rakennettu vuoden 1960 sijaan 1950-luvulla.