Paikallisuutiset

Henkilöstöpula vaivaa Lapin hyvinvointialuetta – merkittäviä uudistuksia suunnitellaan

Taustalla on valtion kiristyvä talous.

Lapin hyvinvointialue pyrkii välttämään irtisanomisia ja selvittää sen sijaan mahdollisuuksia vakinaistaa henkilöstöä. Valtion tiukka budjettikuri on aiheuttanut sen, että ensi vuoden budjettia on karsittu 25 miljoonaa euroa.

Kevääksi valmistellaan talouden sopeuttamisohjelma, jolla taloutta sopeutetaan pysyvästi vähintään 98 miljoonalla eurolla vuodessa.

– Tämä vuosi toteutuu noin 85 miljoonaa alijäämäisenä. Samaa meininkiä näkyy olevan joka puolella. Hyvinvointialueet tekevät aika reipasta alijäämää kaikkialla, aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto sanoo.

Ensi vuonna sopeuttamista täytyy toteutua 47 miljoonan euron edestä.

Nyt esitettävistä karsintatoimenpiteistä huolimatta ensi vuoden talousarvio jää noin 39 miljoonaa miinukselle.

Alijäämät tulee kattaa vuoteen parin vuoden sisällä.

Lapin hyvinvointialueen strategia on hyväksytty tänä vuonna. Siihen liittyy suuri joukko ohjelmia, jotka ovat parhaillaan työn alla. Tällaisia ovat muun muassa henkilöstöohjelma ja hankintastrategia.

– Palvelujen järjestämisohjelma on parhaillaan käynnissä. Se tulee käymään käsi kädessä talouden tasapainottamisohjelman kanssa. Se työllistää meitä lähikuukausien aikana paljon, Melaluoto arvioi.

Hyvinvointialueen johtaja Jari Jokela muistuttaa, että irtisanomisia tai lomautuksia ei käytetä talouden tasapainottamiskeinoina.

– Talousarvio sisältää palkat koko henkilöstölle ja sopeuttamisohjelmakin tehdään niin ettei henkilöstöä irtisanota. Henkilöstön tehtävät ja toimenkuvat voivat kyllä muuttua, Jokela linjaa.

Henkilöstön saatavuus on hiljattain noussut ongelmaksi Lapin hyvinvointialueella.

Kevan eläköitymisennusteen mukaan hyvinvointialueelta jää eläkkeelle vuoteen viiden vuoden sisällä yli 1 200 työntekijää.

– Ikääntyneen väestön osuus kasvaa ja sen myötä myös hoidon tarve kasvaa, Jokela toteaa.

Hyvinvointialue ei hae säästöjä vakituista henkilöstöä vähentämällä, vaan jossain määrin jopa vakituista henkilökuntaa lisäämällä ja vuokratyövoiman käyttöä vähentämällä niin että omaa henkilöstä vakinaistetaan.

Terveyspalvelut esittää panostuksia ennaltaehkäisyyn ja erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyteen sekä hoitotakuun toteutumiseen.

– Terveyspalvelut aikoo karsia hoitotarvikkeiden kustannuksia jakelua yhtenäistämällä ja kilpailutusta kehittämällä. Olemme lisäämässä resursseja lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin ja tiivistämme yhteistyötä muun muassa neuvoloiden ja koulujen kanssa, sanoo terveysjohtaja Miia Palo.

Omaksi toiminnaksi siirtyy kokonaan tai osittain useita ostopalveluja. Toimintaa lisätään muun muassa kirurgiapalveluissa, silmänsisäisten injektioiden valmistuksessa, laitoskuntoutuksessa, toiminta- ja puheterapiassa sekä nuorisopsykiatrian palveluissa.

Sosiaalipuolella keskeinen tavoite on palvelutakuun toteutuminen, kertoo sosiaalijohtaja Liisa Niiranen.

– Tällä hetkellä kaikilta osin palvelutakuun määräajat eivät toteudu ja meillä on isoja haasteita siinä, että meillä ei ole järjestelmää, jolla saisimme ajantasaisen tiedon palvelutakuun toteutumisesta, Niiranen sanoo.

Sosiaalipalvelut poistaa päällekkäisiä toimintoja omais- ja perhehoidossa ja henkilökohtaisen avun palveluissa.

Sosiaalityöhön on tarvetta kolmelle uudelle työntekijälle, mutta tälläkään hetkellä kaikki sosiaalityöntekijän paikat eivät ole täytetty.

– Valvira on tiukentanut tulkintaansa sijaispätevien sosiaalityöntekijöiden työskentelystä. Se tulee vaikuttamaan sosiaalityöntekijöiden tilanteeseemme, Niiranen sanoo.

Hallinto- ja tukipalvelut jättää täyttämättä arkistopäällikön, laskennan erityisasiantuntijan ja kymmenen laitoshuoltajan tehtävät.

Kehittämis- ja strategiapalvelut taas karsii kuluja erityisesti tietohallinnon ostopalveluista. Hyvinvointialue pyrkii myös vähentämään sairaspoissaoloja ja vuokratyövoiman käyttöä sekä kasvattamaan tuloja asiakasmaksuja nostamalla viidellä prosentilla.

Ensi vuonna hyvinvointialueelle suunnitellaan omais- ja perhehoidon sekä henkilökohtaisen avun keskusta. Sen suunnittelu on parhaillaan käynnissä.

Talouden sopeuttaminen on edellytyksenä myös sille, että valtio myöntää hyvinvointialueelle lainanottovaltuuden ensi vuodelle. Ilman lainanottovaltuuksia hyvinvointialue ei voi toteuttaa suunniteltuja investointeja.

Lapin hyvinvointialueen tavoite on investoida ensi vuonna rakennushankkeisiin 18 miljoonaa, laite- ja kalustohankintoihin 16 miljoonaa ja ICT-järjestelmiin 14 miljoonaa.

Suurimmat investoinnit ovat Lapin keskussairaalan laajennuksen ensimmäisen vaiheen lopputyöt, muiden sosiaali- ja terveyspalveluyksiköiden tilamuutokset ja perusparannukset, vuokramallilla toteutettava Rovaniemen pelastusasema, asiakas- ja potilasjärjestelmien yhtenäistäminen sekä pelastuslaitoksen erilaiset ajoneuvohankinnat.