Mielipiteet

Heikki Kauppisen mielipide: Missä lohikannan romahduksen vastuunkantajat?

Luoteis-Lappi uutisoi 15. lokakuuta: ”On vastuunkannon aika” ja ”Oloksella kokoonnutaan pelastamaan lohikannat.”

No todellakin, mutta viivettä on.

Torniossa maaliskuussa 2023, kun maa- ja metsätalousministeriön ylimmät asiantuntijat olivat kuulemassa jokivarren ihmisiä, esitin kysymyksen, mihin johtopäätöksiin ja toimenpiteisiin tulisi ryhtyä, kun Väylään nousseiden lohien määrä putosi puoleen vuoden 2021 tasosta kesällä 2022, ja parvista puuttuivat pikkulohet eli kossit lähes kokonaan.

Maa- ja metsätalousministeriön, Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission, Tunturi-Lapin neuvoston, Lapin Ely-keskuksen eikä Luken edustajista yksikään tuntenut huolta asian suhteen.

Ja niinpä kesän 2023 nousulohien määrä Väylässä romahti 20 000 yksilöön, kun tavoite ja lohistrategian mukainen taso olisi yli 80 000 nousijaa. Tutkijat eivät tiedä, mihin lohet merellä katoavat (Luoteis-Lappi 18.10.).

Hyljearmeijalle ei ole oikeastaan tehty mitään.

Niiden ruokaa eli silakkaa troolataan edelleen minkin rehuksi, niin kauan kunnes viimeinenkin sirkka on saatu ylös. Hyljearmeijalle ei ole oikeastaan tehty mitään, vaikka jo 25 vuotta sitten alan tutkija kertoi että ne syövät Itämereltä Tornionjokisuulle olevalla alueella vuosittain enemmän kuin yhden suuren pohjoisen joen lohituotto on.

Merimetsokolonnat tekevät merelle lähtevistä smolttiparvista selvää, kun niitä leijaa vaellusreitillä satoja tuhansia riuttalintuja. Virolaiset ja puolalaiset kalastusalukset pyytävät kilpaa merilohta meidänkin aluevesillä, jopa suomalaiskalastajilta vaihtokauppoina (silakanpyynnin) saamillaan lohikiintiöillä.

Kuka valvoo, sanktioi, yleensäkään pystyy puuttumaan siihen? Missä vastuunkantajat?

Heikki Kauppinen

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Muonion luonnonvarapäällikkö, joka on toiminut myös Muonionjoen kalastusalueessa ja Muonion kalatoimikunnassa.