Paikallisuutiset

Enemmistö ehdokkaista peukuttaa EU:n suurpetopolitiikkaa – höllentämistä kannattavat etenkin perussuomalaiset: ”Rajansa se on metsästysharrastuksen polkemisellakin”

Yli puolet parista sadasta Luoteis-Lapin vaalikoneeseen vastanneesta eurovaaliehdokkaasta ovat tyytyväisiä Euroopan unionin nykyiseen suurpetopolitiikkaan. Suurpetopolitiikan väljentämistä vaatii vaalikoneen vastausten perusteella vajaat 40 prosenttia ehdokkaista.

Suomen suurpetojen eli ahman, suden, karhun ja ilveksen asemaa sääntelee EU:n luontodirektiivi, jonka määräykset on sisällytetty Suomen metsästyslakiin ja -asetukseen. Suurpedot ovat luontodirektiivin tiukasti suojelemia lajeja.

Vaalikoneen vastausten puolueittaisessa tarkastelussa EU:n suurpetopolitiikkaan liittyvät mielipide-erot tulevat selkeästi esiin.

EU:n suurpetopolitiikan höllentämistä ajavat etenkin perussuomalaiset ehdokkaat, jotka ovat yli 90-prosenttisesti tällä kannalla. Myös kristillisdemokraatit ovat vahvasti tätä mieltä.

Toista ääripäätä edustavat vihreiden ja vasemmiston ehdokkaat: vihreiden ehdokkaista 90 prosenttia ja vasemmistoliiton ehdokkaista 83 prosenttia ovat suurpetopolitiikan linjan lieventämistä vastaan.

Ehdokkaista moni on jättänyt perustelematta vastauksensa.

Esimerkiksi perussuomalaisten kansanedustajat, kokkolalainen Mauri Peltokangas ja oululainen Sebastian Tynkkynen ovat täysin yhtä mieltä siitä, että EU:n suurpetopolitiikkaa pitää löyhentää, mutta eivät tarkenna ajatuksiaan.

Selkeimmin kantansa esiin tuo kuhmolainen kansanedustaja Mikko Polvinen (ps.), joka on ottanut EU:n suurpetopolitiikan muuttamisen yhdeksi vaaliteemakseen.

– Rajansa se on metsästysharrastuksen polkemisellakin, Polvinen kirjoittaa ja vaatii EU:ta lopettamaan Suomen ohjailun suurpetopolitiikassa.

Elinkeinoministerinäkin käväissyt naantalilainen kansanedustaja Vilhelm Junnila (ps.) katsoo, että kannanhoidollinen metsästys tulee sallia ja espoolaisen ex-puoluesihteerin Simo Grönroosin mielestä suurpetopolitiikassa tulisi ottaa paremmin huomioon Suomen maakohtaiset erityispiirteet.

Kristillisdemokraattien europarlamentaarikoksi uudelleen pyrkivän helsinkiläisen Eija-Riitta Korholan mielestä suurpetoasiat kuuluvat jäsenvaltioille, joissa osataan paremmin punnita haitat ja hyödyt.

Niin ikään linjan muutosta kannattava lappeenrantalainen kaupunginvaltuuutettu Ann-Niina Turunen (kd.) huomauttaa, että Suomen suurpetokannat ovat kasvaneet huomattavasti, muun muassa karhukanta suorastaan holtittomasti EU-jäsenyyden aikana.

Löyhemmän suurpetopolitiikan edistämiseen on halua myös enemmistöllä eli 60 prosentilla sekä keskustan että kokoomuksen ehdokkaista.

Keskustan ehdokkaista esimerkiksi toholampilainen kansanedustaja Mika Lintilä, saarijärveläinen kansanedustaja Petri Honkonen ja kuopiolainen uutta parlamentaarikkokautta hakeva Elsi Katainen haluavat löysempää suurpetopolitikkaa sitä sen enempää perustelematta.

Helsinkiläisen eduskunta-avustajan Roosa Grönbergin (kesk.) mielestä suurpetopolitiikan pitäisi kuulua kansalliseen päätäntävaltaan. Tamperelainen Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Joonas Soukkio puolestaan on ennemminkin nykyisen EU-linjan kannalla. Hän katsoo, että suurpetopolitiikkaa on tarkasteltava säännöllisin väliajoin ja on edistettävä kaikkien lajien, myös suurpetojen, elinvoimaisuutta Euroopan alueella.

Luonto- ja lajikadon torjuminen on yhteinen globaali ja eurooppalainen haaste. Sirpa Pietikäinen

Vuonna 2008 alkaneelle parlamentaarikkouralleen jatkokautta hakeva Sirpa Pietikäinen (kok.) on täysin eri mieltä suurpetopolitiikan löyhentämisen tarpeesta. Hän toteaa, että uhanalaisten lajien suojelu ja suurpetopolitiikka sen osana on kuulunut pitkään ja sen tulee jatkossakin kuulua EU:n toimivaltaan.

– Luonto- ja lajikadon torjuminen on yhteinen globaali ja eurooppalainen haaste, velvollisuus ja tehtävä, jota varten on ollut jo 1970-luvulta lähtien mm. EU:n luonto- ja lintudirektiivit, Pietikäinen perustelee.

Suurpetopolitiikan muutokselle ei koe tarvetta myöskään kokoomuksen listoilla ehdokkaana oleva, presidenttiehdokkaanakin nähty helsinkiläinen Mika Aaltola (kok.).

Kokoomusehdokkaiden enemmistön höllentävää kantaa edustaa esimerkiksi espoolainen kansanedustaja Susanne Päivärinta. Hän on sitä mieltä, että suurpetoasiat pitää hoitaa kansallisesti.

Myös kauhavalainen ex-kansanedustaja Janne Sankelo (kok.) ajaa muutoslinjaa ja on sitä mieltä, että susien kannanhoidollinen metsästys pitää käynnistää Suomessa.

Suurpedoilla on erittäin tärkeä rooli terveiden ekosysteemien ylläpidossa. Atte Harjanne

Vahvasti suurpetopolitiikan linjan lieventämistä vastaan ovat vihreät ja vasemmiston ehdokkaat: vihreistä ehdokkaista 90 prosenttia ja vasemmistoliiton ehdokkaista 83 prosenttia on tätä mieltä.

Esimerkiksi Suomen nuorin eurovaaliehdokas, rovaniemeläinen Unna Eteläinen, 18, (vihr.) toteaa, ettei hänellä ole "mitään intressiä" suurpetopolitiikan muuttamiseen. Samaa linjaa edustavat myös muun muassa puolueen helsinkiläiset ehdokkaat kansanedustaja Atte Harjanne ja ex-kansanedustaja Rosa Meriläinen.

– Luontokato on yksi vakavimmista haasteista tällä hetkellä, ja sen pysäyttäminen edellyttää myös elinvoimaisia suurpetokantoja. Suurpedoilla on erittäin tärkeä rooli terveiden ekosysteemien ylläpidossa, kirjoittaa Harjanne.

Meriläisen mielestä luontokadon ja kuudennen sukupuuttoaallon torjunta on yksi aikamme isoimpia asioita, jotka vaativat eurooppalaisia ratkaisuja ja osa sitä on suurpetojen suojelu.

Vihreiden kajaanilainen varapuheenjohtaja Silja Keränen näkee, että "joiltain osin suurpetopolitiikkaa on syytä tarkastella – joko Suomessa tai EU:n puolella."

– Tarkoitan etenkin yksittäisiä poikkeuslupia, joita on todella vaikea saada. Sen sijaan suurpetopolitiikan kokonaisuudessa on tärkeä ymmärtää, että suurpedot ovat uhanalaisia, ja meidän on huolehdittava niiden elinvoimaisesta kannasta. Tästä syystä esimerkiksi susien kannanhoidollinen metsästys ei Suomessa ole mitenkään perusteltua, Keränen katsoo.

EU:n luontodirektiiviä tulisi uudistaa niin, että se mahdollistaisi nykyistä paremmin ihmisen ja suurpetojen välisen yhteiselon ja petovahinkojen ennaltaehkäisyn. Li Andersson

Puheenjohtaja Li Andersson kuuluu siihen vasemmistoliiton ehdokkaiden enemmistöön, jotka eivät halua muuttaa EU:n suurpetopolitiikkaa. EU-tason toimivalta vahvistaa hänen mukaansa suojelutavoitteiden toteutumista ja johdonmukaistaa toimintaa EU:n alueella.

– Suden kaltaiset suurpedot kuuluvat Suomen ja monen muun EU:n jäsenmaan luontoon. EU:n luontodirektiiviä tulisi uudistaa niin, että se mahdollistaisi nykyistä paremmin ihmisen ja suurpetojen välisen yhteiselon ja petovahinkojen ennaltaehkäisyn, turkulainen Andersson perustelee.

Suomussalmelainen kansanedustaja ja ex-europarlamentaarikko Merja Kyllönen (vas.) puolestaan katsoo, että "häirikköyksilöiden poistolupien osalta menettelyjen tulee olla joustavampia". Höllentämislinjasta hän on kuitenkin jokseenkin eri mieltä.

Jokseenkin eri mieltä höllentämisestä on myös pellolainen Piia Kilpeläinen-Tuoma (vas.)

EU voisi myöntää poikkeuslupia suurpetojen metsästykseen tai muuhun toimintaan tietyissä tilanteissa tai tietyillä alueilla perustellusti. Tanja Airaksinen

Myös SDP:n ehdokkaista kolme neljästä pitäisi suurpetopolitiikan nykyisellään.

Nykylinjan kannalla ovat vahvasti muun muassa jatkokautta EU-parlamentissa hakeva helsinkiläinen Eero Heinäluoma ja kemiläinen kaupunginvaltuutettu Viivi Järvelä.

Kuopiolainen varakansanedustaja Tanja Airaksinen ja kajaanilainen kaupunginvaltuutettu Tiina Kyllönen puolestaan kallistuvat höllentämisen puolelle.

– EU voisi harkita metsästyskieltojen tai -rajoitusten purkamista tietyissä tapauksissa, jotta suurpetojen määrää voitaisiin hallita. EU voisi myöntää poikkeuslupia suurpetojen metsästykseen tai muuhun toimintaan tietyissä tilanteissa tai tietyillä alueilla perustellusti, Airaksinen katsoo.

Kyllösen mielestä suurpetopolitiikassa on huomioitava alueelliset ominaispiirteet paremmin.

RKP:n ja Liike Nytin ehdokkaita kysymys jakaa, ja puntit lievemmän ja nykyisen suurpetopolitiikan linjan välillä menevät käytännössä tasan.

RKP ehdokkaista esimerkiksi pietarsaarelainen opetusministeri ja puolueen puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson on löyhemmän suurpetopolitiikan kannalla, kun taas puolueen helsinkiläinen kansanedustaja Eva Biaudet ei.

Liike Nytin mikkeliläinen ehdokas, ex-kansanedustaja Satu Taavitsainen ei lähtisi suinpäin muutoslinjalle. Hänen mukaansa EU:n suurpetopolitiikan mahdollinen löyhentäminen vaatii huolellista harkintaa.

Vantaalainen varakansanedustaja Nina Nummela puolestaan haluaa muutosta, ja päätösvaltaa on hänen mielestään lisättävä nimenomaan kansallisella tasolla. Kristillisdemokraatit ja Liike Nyt ovat ovat solmineet vaaliliiton eurovaaleissa.

Suomen Kommunistisen Puolueen ehdokkaista ne, jotka kysymykseen vastasivat, ei yksikään halua olla edistämässä EU:n suurpetopolitiikan löyhentämistä. Muun muassa SKP:n kajaanilainen ehdokas, puuseppä Jonas Kettunen on täysin eri mieltä siitä, että muutosta tarvittaisiin.

EU-vaalit järjestetään Suomessa 9. kesäkuuta. Ennakkoäänestys 29.5.-4.6. EU-vaaleissa Suomi on yhtenä vaalipiirinä ja äänestäjä voi äänestää ketä ehdokasta tahansa.

Hilla Groupin ja Ylen yhteisen vaalikoneen avulla voit selvittää, kuka ehdokkaista voisi ansaita sinun äänesi. Suomesta valitaan Euroopan parlamenttiin 15 jäsentä eli meppiä.