Pääkirjoitukset

Ehtiikö ensihoito apuun ja saattaako kotisairaala hyvään kuolemaan?

Onnellisuus on pitkälti hyväksi koettua terveyttä. Mielen ja kehon terveys kulkevat yhtä matkaa. Tällaisiakin viisauksia voi onkia rivien välistä muoniolaisen pitkän linjan yleislääkärin Yrjö Perkkiön lauantaina Oloksella tapahtuvasta tohtorinväitöksestä.

Perkkiö käy väitöksessään läpi enontekiöläisten ja muoniolaisten pitkän aikavälin terveyttä. Terveys on Lapin kärkitasoa, ja kiinnostavia muutoksia on 31 seurantavuoden aikana tapahtunut.

– Muihin lappilaisiin verrattuna Luoteis-Lapin asukkaat liikkuvat enemmän, tupakoivat vähemmän ja kokevat terveytensä, elämänlaatunsa ja asuinympäristönsä keskimäärin paremmaksi. Sen sijaan lihavuuden ja diabeteksen lisääntyminen on huolestuttava kehityssuunta, Perkkiö tiivisti tulokset Oulun yliopiston tiedotteessa.

Tilaisuus on merkittävä ja ehkäpä ensimmäinen Muoniossa järjestetty väitöstilaisuus. Sen taustana väijyvät isot lappilaisen perusterveydenhuollon rakennemuutokset, jotka koettelevat pahimmillaan luoteislappilaisten terveyttä ja onnellisuutta.

Myös alueen houkuttelevuus asuinpaikkana ja yrittämisen paikkana kokee kolauksen, jos ilta-aikainen apu ja vuodeosastot ajetaan koko Länsi-Lapista alas.

Muutoksia ajetaan kohti aluevaltuustoa kovalla kiireellä ja puoliväkisin, valtion asettaman arviointiryhmän vaatimuksilla ryyditettynä. Vastauksia moniin käytännön kysymyksiin ei ole, kävi ilmi kuntalaisten kuulemistilaisuudessa viime viikolla. Kunnollisia laskelmia säästöistä vasta tehdään. Vaikutusten arvioita ei ole ainakaan kerrottu.

Perkkiön tutkimien luoteislappilaisten yleisimmät kuolinsyyt olivat sydän- ja verisuonisairaudet ja kasvaimet. Lihavuus ja diabetes lisääntyivät väestössä tutkimusvuosien kuluessa.

Kun rintakipu iskee, nopea hoitoon pääsy on tärkeää. Apuun tarvitaan ensihoito, lääkitys ja sairaala. Ensihoidolle kaavaillaan säästöjen myötä entistä enemmän vastuuta myös kiireettömästä hoidosta. Ehtiikö se ajoissa joka paikkaan?

Hyvinvointialueen luottamushenkilö Tiina Paakki sanoi aiemmin Luoteis-Lapin haastattelussa, että kuolemien pelätään muutosten myötä lisääntyvän.

Kasvaimet tappavat hitaammin kuin sydänkohtaukset. Viimeiset hetket on tähän saakka vietetty usein terveyskeskuksen osastolla saattohoidossa. Kolarilaisilla on kokemusta siitä, miten omaisilta onnistuu kulkea saattohoidettavan luona naapurikunnissa.

Pohjoisen alueen johtava hoitaja Johanna Tervala puhui hyvinvointialueen alkuajan lehtihaastattelussa kotisairaalan ja myös kotisaattohoidon puolesta. Se on hieno ajatus, mutta riittävätkö säästöihin pakotetun hyvinvointialueen voimat ja hoitajat saattamaan hyvään ja kivuttomaan kuolemaan kotona?

Kiukun lisäksi viimeviikkoisessa kuulemistilaisuudessa kaikui pelkoa siitä, miten apua jatkossa saa vai saako. Ainakaan vielä hyvinvointialue ei onnistunut vakuuttamaan luoteislappilaisia siitä, että jatkossakin olemme täällä hyvässä turvassa.

Milla Salo, päätoimittaja