Ihmiset

Eero Ylitalo toimii vt. kunnanjohtajana kuten toisessa ammatissaan: pitää tahtia yllä, mutta kuuntelee muita

”Tuntuu, että kunnanjohtaja olis joku satheentekijä, joka pystyy ratkasemaan kaikki”, sanoo Ylitalo vuosikymmenten kuntakokemuksella.

Mainettaan parempi kunta, meinaa Enontekiön vt. kunnanjohtajan hommia maaliskuun alkupuolelta lähtien hoidellut Eero Ylitalo.

Sen hän on huomannut kokemuksensa ansiosta, Ylitalo on nimittäin pitkän linjan kuntakonkari niin virkamies- kuin luottamustehtävienkin puolelta. Hän on toiminut kunnanjohtajana Kyyjärvellä ja syntymäkunnassaan Pellossa, josta hän jäi eläkkeelle vuonna 2023. Viime kesänä Ylitalo sai kunnallisneuvoksen arvonimen. Neljä kautta kunnanvaltuutettuna tukee myös lujaa kokemusta kunta-alasta.

Hyvä henki tuntuu hänen mielestään myös virastotalon seinien sisäpuolella, eivätkä hänen puheensa mitään mielistelyä ole, Ylitalon mielestä määräaikaisena nimittäin saa sanoa niin kuin ajattelee.

Kuntaa hoidetaan luottamuspuolen päätösten ja virkamieskoneiston voimin, ja jännitteitä on, mitäpä sitä kiertelemään. Ylitalo sanoo, että se hänelle rehellisesti on kerrottukin.

– Tiiäthän sie, että meilä on tämmöstä.

Ei se Ylitaloa hätkäyttänyt, tiedossakin oli, ja esimerkiksi hän heittää omat kokemuksensa Pellon kotikentältä, jonne hän palasi Kyyjärveltä vuonna 2018. Pellossa tilanne oli silloin jo niin pitkällä, että käräjiä käytiin.

– Kaikissa kunnissa, joissa on tullut perinteisten puolueiden ulkopuolinen ryhmä, tullee jännitteitä. Ylitorniolla on riielty yleisönosastoila valmhiiksi jo ennen vaalia, Ylitalo naurahtaa.

Hän uskoo kuitenkin, että jännitteet aikaa myöten vähenevät ja elo alkaa tasaantua, koska Enontekiölläkin päättäjät ovat sitoutuneet työhönsä.

Vähä niinkö entisellä jenkan tansaajalla, että jalka jäi ilhmaan ko peli loppu.

Paljon esillä olleen kunnanjohtajavaihtuvuuden alle Enontekiöllä on Ylitalon mielestä jäänyt paljon myönteisiä asioita, kuten esimerkiksi uuden Luppokodin rakentaminen.

Joka tapauksessa Enontekiön kunta ansaitsee niin pysyvän kunnanjohtajan kuin kunnanjohtajat nyt yleensä ovat, Ylitalo painottaa.

Ympäristöltä paineita kunnanjohtajaa kohtaan syntyy helposti, ja sen hän koki jo aikanaan Pelloon tullessaan.

– Tuntuu, että kunnanjohtaja olisi joku satheentekijä, joka pystyy ratkasemaan kaikki.

Enontekiöllä hänellä on ehtinyt tulla vähän samanlaisia, ehkä hieman pelottaviakin tuntemuksia siitä, että pitäisi pystyä vaikka mihin.

– Se on tullu kuntalaisten palautteesta selvile, että nyt on toivoa ko on täältä käsin kotosin, Ylitalo naurahtaa.

Kirkkoherra, poliisi ja kunnanjohtaja eivät jonkun sanonnan mukaan saisi koskaan olla omasta kunnasta, mutta sitä väitettä Ylitalo ei välttämättä allekirjoita. Viisi vuotta oman syntymäkunnan kunnanjohtajana osoitti, että sekin tuo omat hyvät puolensa jos haasteensakin.

– Kyllä net pystyy hanskaahmaan.

Itse hän tekee vt. kunnanjohtajan työtä sillä kokemuksella, mikä hänellä on kertynyt ja täysin hartiavoimin – siitä huolimatta, että pesti on määräaikainen. Ei hänelle ole myöskään tullut oloa, että kukaan ajattelisi, että ”mitäs tuo eläkeukko nyt tuossa pyörii, sehän kohta lähtee”.

Enontekiö 2040 - tai yleiskaavapalavereihin osallistuminen kertoo hänen mielestään juuri siitä, että hänen työpanoksensa otetaan kiitollisena vastaan.

Ylitalo on edelleen innostusta ja ammattitaitoa täynnä ja myöntää itsekin, että jouduttuaan jäädä Pellon kunnanjohtajuudesta eläkkeelle jäi tunne, että vielä olisi annettavaa.

– Vähä niinkö entisellä jenkan tansaajalla, että jalka jäi ilhmaan ko peli loppu.

Vaikka ensin tuntui mahtavalta, ettei vekkari aamulla soinut, melko pian tuli tyhjä ja tarpeeton tunne. Ajan myötä elämä kyllä Ylitalollakin täyttyi, mutta työtä hän on silti kaivannut.

Mie olen sanonu niin, että jos ei kylissä sahata, niin ei kirkola höylätä.

Kunnanjohtajalle henkilöstö on erittäin tärkeässä asemassa. Hänelle oli myönteinen yllätys se, että lukumäärällisesti ja tehtäviä kohden Enontekiöllä henkilöstöä on riittävästi, jopa paljon. Toki esimerkiksi markkinointiin ja viestintään työntekijöitä kaivataan kaikkialla enemmän.

Heti alusta lähtien Ylitalo kertoo tietoisesti pyrkineensä tutustumaan myös kaikkiin luottamushenkilöihin, osallistumalla lautakunnan kokouksiin ja ”pyöriskelemällä kylillä”.

Pitkät välimatkat ovat vt. kunnanjohtajalle jo käyneet selväksi, Suomen 3. laajin kunta tuntuu kyllä vaikkapa Kilpisjärven käynneillä todelta.

Kunnan kannalta ajateltuna ympäristökylien arvoa ei välttämättä Ylitalon mukaan edes ymmärretä. Haaveena hänellä onkin, että hän ehtisi virkaa hoitaessaan käymään kaikissa Enontekiön kylissä.

– Mie olen sanonu niin, että jos ei kylissä sahata, niin ei kirkola höylätä. Elämä lähtee ympäristökylistäki, hän painottaa.

Kunnanjohtajalla täytyy olla pätevyys, koska muuten hänellä ei ole uskottavuutta.

Kaiken a ja o on Ylitalon mukaan se, että kunnanjohtaja kunnasta löytyy, jopa niin, että asuu kunnassa ja viihtyy kuntalaisten keskellä, sillä hän on kuntalaisilla töissä.

– On ehottoman tärkeää, että kunnanjohtaja on osana yhteisöä.

Kunnanjohtajan merkittävä tehtävä Ylitalon mukaan organisaatiossa on kahden tahon, virkamiesten ja luottamushenkilöstön, yhteensovittaminen ja nimenomaan niin, ettei törmäyskurssille jouduttaisi. Kunnanjohtajan on ymmärrettävä luottamushenkilöorganisaation toimintamalli, ja Ylitalo on jopa sitä mieltä, että kunnanjohtajan meriiteistä olisi hyvä löytyä kunnallisessa päätöksenteossa toimiminen.

– Uskallan väittää, että minun pitkä kokemus luottamushenkilöpuolelta on auttanu minua kunnanjohtajan työssä ymmärtämään, miten poliittinen kenttä toimii.

Ylitalo kertoo tietävänsä Suomesta tapauksia, joissa kunnanjohtaja, joka kelpoisuusehdoilla valittuna toimii asiantuntijajohtajana, ei ole välttämättä mieltänyt sitä seikkaa, että hänen esihenkilönsä on kunnanhallituksen puheenjohtaja. Kunnanhallituksen puheenjohtaja puolestaan voi olla koulutukseltaan mitä vain, eikä kelpoisuusehtoja kysellä.

Muodollinen kelpoisuus kunnanjohtajalla pitää täyttyä, sitä mieltä Ylitalo tietenkin on.

– Kunnanjohtajalla täytyy olla pätevyys, koska muuten hänellä ei ole uskottavuutta.

Kelpoisuusehdot määrittelee valtuusto, mutta pääsääntöisesti virassa on oltava ylempi korkeakoulututkinto.

Minusta kaikkien kannattaa kiillottaa Enontekiön kilpeä niin, että muukin maa näkkee, että täällä on hyvät elämisen edellytykset.

Enontekiön vahvuuksiksi kuntana Ylitalo nostaa matkailun, joka on lähtenyt hyvin kasvamaan ja jonka merkitys on todella suuri, sillä 73 prosenttia liikevaihdosta tulee matkailusta. Hänen mukaansa Enontekiöllä on matkailun suhteen tehty oikeita asioita.

Saavutettavuus on Ylitalon mukaan tärkeä kehittämiskohde Enontekiöllä. Se edesauttaisi matkailua, mutta myös muuten. Hän kertoo olevansa aivan varma esimerkiksi siitä, että halpalentoyhtiöt ovat kiinnostuneita Euroopan pienistä kentistä.

Ylitalo pohtii, kuinka saada laajassa kunnassa kaikki kuntalaiset tuntemaan, että kunta on yhteinen, ja ottaa esimerkiksi Kilpisjärven ja Hetan, joiden välillä voi olla pientä kilpailuajattelua. Senkin eteen kannattaa päättäjien ja viranhaltijoiden tehdä töitä.

– Saaha siihen yhteinen soundi.

Hyviä päätöksiä Enontekiöllä joka tapauksessa on tehty jo pitkään. Sitä Ylitalo painottaa, että kaikissa kunnissa, myös Enontekiöllä, jokaisen kunnan asukkaan tulisi muistaa, että hän on kunnan lähettiläs, jonka puheet uskotaan. Valitettava lappilainen ilmiö on, että omaa aluetta tupataan väheksymään.

– Minusta kaikkien kannattaa kiillottaa Enontekiön kilpeä niin, että muukin maa näkkee, että täällä on hyvät elämisen edellytykset.

Kuntien välien yhteistyö ja yli rajankin menevä yhteistyö olisi tärkeää. Ylitalon mukaan asia on kauhean helppoa ujuttaa juhlapuheisiin, mutta kun sitä pitäisi oikeasti arjessa alkaa tekemään, ei se olekaan niin helppoa.

Esimerkiksi lähikuntien kanssa ei hänen esittämänsä, kuntien euroja säästävä yhteinen linja-autokyyti kunnallisjohdon seminaariin Kuopioon onnistunut, vaikka perustelu oli matka-ajankin käyttäminen yhteisistä asioista keskusteluun.

– Muonio oli ainoa, jota asia kiinnosti. Tuntu, että kaikki touhuavat omilansa.

Jos rumpali ei pysy tahissa, koko bändi lakkaa soimasta.

Eero Ylitalo on toiminut myös täysin ammattimuusikkona kuusi vuotta rumpupatteriston takana. Hän kiersi Suomea pellolaisen laulajan, veljensä Tuomon vaimon Tarja Ylitalon orkesterissa, ja on hän ehtinyt tanssittamaan kansaa myös muiden suomalaiskuuluisuuksien kanssa.

– Rumpali on se, joka pittää bändin kasassa. Jos rumpali ei pysy tahissa, koko bändi lakkaa soimasta.

Sen lisäksi rumpalin on osattava kuunnella muita orkesterin jäseniä, sitä mitä bassossa tapahtuu ja mitä laulaja laulelee.

Ylitalon mukaan kuntaorganisaatiossa pätee sama: kunnanjohtaja on se, joka pitää paketin kasassa, mutta myös hänen on kuunneltava organisaatiota voidakseen pitää tahtia yllä.