Ihmiset

Aukusti Lämsä kehitti Yllästä olympiakuntoon ja toi Kolariin kaikkien aikojen mitalisateen

Onko Ylläksen keisari Aukusti Lämsä kaikkien aikojen kolarilainen? Luoteis-Lapin kevään juttusarja esittelee Kaikkien aikojen kolarilainen ja muoniolainen -äänestyksen ehdokkaat. Yleisöäänestyksen vuoro on huhti-toukokuussa.

Valkoiselta seinältä erottuu naula, jos tarkoin katsoo.

Ennen naulassa roikkui Aukusti Lämsää esittävä maalaus. Nyt laskettelijat kopsuttelevat monoillaan vessoille tai leikkipaikalle ilman muistutusta hiihtokeskuksen ja takavuosien mahtiseuran synnyintarinasta.

Mikään ei muistuta nykylomailijaa siitä, että hiihtokeskusta rakennettiin 1980-luvulla talviolympialaiset mielessä. Sitäkään ei tule ajatelleeksi, että Lämsän johtama seura toi Kolariin historian ainoan hiihdon SM-kultamitalin ja 15 savun Ylläsjärvelle Suomen pohjoisimmat SM-hiihdot vain pari vuotta sen jälkeen, kun kylä sai sähköt.

”Jämäkkä susiturkkimies tuntuu olevan jokaisen hiihtäjän tuttu, sillä miltei kaikki maaliintulevat käyvät paiskaamassa kättä hänen kanssaan. Susiturkkimies on ”Lapin keisari” Aukusti Lämsä,” toimittaja sanailee Aukusti Lämsän leikekirjaan liimatussa vanhassa lehtijutussa.

Aukusti Lämsä syntyi Kolarin Nuottavaaran kylään pienelle maatilalle nelilapsisen perheen vanhimmaksi vuonna 1936.

Hiihto oli Lämsälle rakas laji, jossa hän edusti lupaavasti Sieppijärven Sisua 1960-luvulle saakka. Lämsä oli kova kansallisen tason hiihtäjä ja voitti useita piirinmestaruuksia, hänen muistopuheessaan vuonna 2017 kerrotaan.

Vanha lehtijuttu taas kertoo, että lupaava ura päättyi vammautumiseen tukkimetsässä.

Vuonna 1964 Lämsä meni naimisiin Saara-vaimonsa kanssa ja nuoripari muutti Lappeasta Kolariin, jonne oma tiilitalo valmistui vuonna 1969. Perheeseen syntyi kolme lasta. Lämsä teki isänsä, veljensä ja poikansa tavoin työuransa tullissa.

Hiihto ei jäänyt.

Lämsän poika Tommi Lämsä ottaa vieraan vastaan tiilitalon eteisessä. Pienempi versio Aukusti Lämsää esittävästä maalauksesta löytyy olohuoneesta. Siinä on melkein 50-vuotias Aukusti vuonna 1986. Kamaria hallitsee palkintokaappi täynnä pokaaleja, mitaleja ja palkintolusikoita.

Piharakennuksessa on huone, jonka seinät on tapetoitu maailman hiihtojoukkueiden viireillä. Aukusti Lämsä tunsi hiihtomaailmassa kaikki, kiersi arvokisat ja toi tuliaisina joukkueilta saamansa viirit.

Seinälle on kehystetty arkkitehdin tekemä piirros Iso-Ylläksen hiihtokeskuksen ala-asemasta Ylläs-Halleineen.

Lämsä hiihti oman uransa Sieppijärven Sisussa, mutta perusti vuonna 1972 uuden kolarilaisen hiihtoseuran, Ylläksen hiihtäjät, ja vei kasvattiseurasta mukanaan kovimmat hiihtäjät.

Vuonna 1974 tuore seura hiihti SM-kultaa miesten viestissä Pertti Teurajärven, Aukustin pikkuveljen Timo Lämsän, Matti Vaattovaaran ja Timo Peterin joukkueella. Sen jälkeen tai sitä ennen ei hiihdon SM-kultaa ole Kolariin tuotu.

Ylläksen hiihtäjät toi Kolariin 1970-luvulla peräti 12 SM-mitalia. Lopulta Ylläsjärvelle tulivat myös Suomen pohjoisimmat hiihdon SM-kilpailut vuonna 1978. Vanhan lehtijutun mukaan kisoihin odotettiin yli tuhatta hiihtäjää ja 10 000 vierasta, joiden joukossa useita kansanedustajia kisat avanneesta Paavo Väyrysestä lähtien.

Ylläsjärven jäältä matkaan lähetetyt pääsiäisen aikaan käydyt Ylläksen kisat olivat jo kasvaneet isoiksi ja kansainvälisiksi ”jälkiolympialaisiksi”, joihin tulivat hiihtomaailman huiput.

Palkintojen piti olla hyvät, etenkin naishiihtäjille. Lehtijutuissa kerrotaan timanteista, turkeista, hopea-astiastoista ja moottorikelkoista.

1980-luvulla katse nousi ylemmäs tunturiin, jonne Ylläksen hiihtäjät ja kaksi muuta osakasta perustivat hissiyhtiön ja uuden laskettelukeskuksen. Vuonna 1982 avattiin Iso-Ylläksen ensimmäiset hiihtohissit ja Suomen pisimmät rinteet.

Lämsä oli yksi hiihtokeskus Iso-Ylläksen perustajista ja toimi sen varatoimitusjohtajana. Ylläksen hiihtäjät omisti kolmasosan yhtiöstä.

Muutamaa vuotta myöhemmin, vuonna 1986 hiihtokeskuksen kahvilarakennus laajeni Ylläs-Hallilla. Urheiluseuran ”miljoonahanke” kahmi valtion avustusrahojakin melkein miljoonan.

Ylläksen hiihtäjien tarina päättyi konkurssiin 1990-luvulla. Tänä päivänä urheiluhallissa toimii pubi.

Aukusti Lämsä oli erityisen verkostoitunut kolarilainen. Hän sanoi, että mikään ei toimi, jos suhteet poliittisiin päättäjiin eivät ole kunnossa, Tommi Lämsä kertoo.

– Isä sanoi, että kukkaan ei tehe yksin mithään, mutta yhteistyössä on voimaa.

Lämsän Palovaarassa sijaitsevalla kelohirsihuvilalla kävivät Ruotsin nelinkertainen olympiavoittaja Thomas Wassberg (joka sai ison mökin käyttöönsä yksin), Neuvostoliiton hiihtomaajoukkue, olympiakomitean ja hiihtoliiton johtajat ja kotimaan politiikan kärkinimet. Tommi Lämsä muistaa ainakin valtiovarainministeri Iiro Viinasen. Lapsuudestaan hän muistaa myös ”värkkääjän”, Spede Pasasen.

– Arvo Yliniemi oli isän hyvä kaveri, Lämsä kertoo matkailuyrittäjä Pertti Yliniemen isästä.

Miksi Aukusti Lämsä pitäisi valita kaikkien aikojen kolarilaiseksi?

– Isä on ollut yleisesti tukemassa hiihtoa, Tommi Lämsä miettii isänsä ansioita.

Aukusti Lämsä oli myös matkailun puolestapuhuja, eikä hän pelännyt kertoa, mitä mieltä oli.

Lämsä oli taitava neuvottelija, joka sai Ylläkselle SM-kisat, valtion miljoonat hallihankkeeseen, tien Ylläsjärveltä Kittilään ja melkein Ylläs-tunnelinkin, jonka sijaan rakennettiin 2000-luvulla Maisematie.

– Hän oli vähän joka paikassa hoitamassa asioita, Tommi Lämsä sanoo.

Ylläksen keisari myös uskoi lujasti siihen, että suuretkin suunnitelmat onnistuvat ja oli mieleltään myönteinen.

”Meilole mithään hättää ja tuskin tulleekhaan,” Lämsä tapasi sanoa muistopuheensa mukaan.

Jutussa on käytetty lähteenä Kylien Kolari -sivustoa ja Aukusti Lämsän elämästä kertovaa lehtileikekirjaa.

Juttua on muokattu 29.4. kello 15.02. Korjattu Voitto Vaattovaaran syntymävuosi oikeaksi. Aiemmin se oli virheellisesti 1949.

Juttua on muokattu 18.3. kello 9.32: Korjattu kirjoitusvirheitä.