Paikallisuutiset

Arkistojuttu Luoteis-Lapissa 30.9.1993: Kolarin koulutkin saavat perunaa Vaattojärveltä

Vaattojärveläinen Lenna Niva päätti noin seitsemän ­vuotta sitten ryhtyä perunan­viljelijäksi. Idean yrittäjyy­teen Lenna sai osallistuttu­aan aikuiskoulutuskurssille. Kellarista Lenna teki peru­navaraston, ja viime kesänä hän rakensi uuden, suurem­man perunansäilytyspaikan, johon mahtuu kaikkineen noin 40 tonnia perunaa.

Nykyään Lennan perunan­viljelyalue on lähes neljä heh­taaria suuri ja Iisäksi hänellä on myös porkkananviljelymaata, joten mistään mitättömästä vil­jelemisestä ei voida puhua. Pe­runaa viljellään täysin perheen omin voimin eli ulkopuolista työvoimaa ei ole tarvittu.

Perunan ostajat ovat kaikki Kolarin kunnan alueelta. Kuin­kahan moni Kolarin yläasteen tai Äkäslompolon ala-asteen oppilaista on perunaa syödes­sään pohtinut sen alkuperää? Niille, jotka tähän miettimistyöhön ovat aikaansa kulutta­neet, voinemme paljastaa vas­tauksen; Lennan maaltahan ne kaikki potut ovat peräisin. Kou­lujen lisäksi Lennalla on myös muutamia yksityisiä ostajia. Hän epäilee perunoiden hyvän laadun olevan syynä arvostuk­seen; siemenlaatukin on valio­luokkaa.

Laaja-alaisempi perunan­viljely vaatii myös tehokkaita apuvälineitä. Lennan peruna­maalla jyskyttää sadonkorjuun aikaan kaksi traktoria, joiden perään on liitetty mitä kummal­lisimpia härveleitä.

– Tuossa on perunannostokone ja sen vieressä niittosilp­puri, Lenna osoittaa ja kiipeää niittosilppurin omaavan trakto­rin ohjaimiin antaakseen ha­vainnoivan näytön sen toimin­nasta.

Lenna on myös itse raken­tanut työvälineitä. Näistä hän esittelee mm. laatikonnosto­haarukan, jonka hän arvelee maksavan kaupasta ostettuna noin 2 000 markkaa. Vanhasta pumppuhaarukastakin hän on tehnyt uuden, toimivan vempe­leen. Kierrättämistä parhaim­millaan, vai mitä?

Kun siirrän puheen viljelyn kannattavuuteen, muuttuu miehen ilme miettiväksi.

– Taloudellinen tuottavuus riippuu niin paljon vuodesta. Toisena vuotena sato on hyvä ja toisena vähän huonompi. Mi­nun osuus työssä on viisi pro­senttia, loput on Luojan ansio­ta.

Lennan mukaan tämä vuosi oli edeltävää parempi, vaikka alkukesästä tilanne näyttikin huolestuttavalta.

Vastuksiltakaan ei peru­nanviljelyssä ole voinut täysin välttyä, vaikka milläpä alalla sana vastus olisi täysin tunte­maton. Tämän hetkiseen tilan­teeseen Lenna sanoo olevansa tyytyväinen

– Perunan kysyntä on kasvanut ja kaikki koneet ovat kes­täneet hyvin, joten ei tässä valittaakkaan voi. Toivottavasti kysynnän kasvu jatkuu ja potut eivät muutu kiviksi, sillä kivien kysyntä on pysynyt jo monen vuoden ajan samana.