Muualta Lapista

”Aluevaltuustossa homma leviää ja laajenee välillä ihan mahdottomaksi”, sanoo Inarin kuntapoliitikko

– Inarin kunnalla menee taloudellisesti hyvin ja veroeuroilla voidaan nyt hyvin tuottaa palvelut Inarin kuntalaisille, sanoo Inarin kunnanhallituksen puheenjohtaja Jari Huotari.

Valtuustokausi on kääntymässä loppusuoralle ja Huotari arvioi, että luottamushenkilöt ja kunnan viranhaltijat ovat onnistuneet hyvin asioiden hoitamisessa ja edistäneet kunnan hyvää kehitystä.

– Äskettäin olimme kunnanjohtajan, Kasurisen Tommin kanssa kuntien rahoitus- ja johtamisfoorumissa Lahdessa ja siellä nousi esille se, että Lapin tilanne on kaiken kaikkiaan hyvä. Aluetalouden kärkikaksikkona ovat Sodankylä ja Kittilä. Inari on vastaavasti EVP-kokonaisindeksissä, eli elinvoiman, vetovoiman ja pitovoiman kannalta katsottuna Lapin parhaimmistoa.

Inarin kunnan väkiluku on koko ajan pienoisessa nousussa. Huotari kertoo, että se on ehkä vähän erikoista, että Inarin kunta olisi menossa vuonna 2045 ennusteen mukaan väkiluvussa Sodankylän ohi.

– Sodankylällä menee taloudellisesti ihan hyvin kaivos- ja tuulivoiman ansiosta, mutta Inarin vain menisi ennusteen mukaan edelle väkiluvussa. Ja nythän on muuten käynyt niin, että Kemijärven kaupungin väkiluku on pienempi kuin Inarin kunnan asukasluku. Kemijärvi sai ukrainalaisista uutta väkeä kirjoilleen, mutta siitä huolimatta väestöennuste on siellä laskusuunnassa.

Inarin väkiluvun tasainen kasvu on aiheuttanut samalla kroonisen asuntopulan. Huotari sanoo, että asuntotilanne on koko ajan Inarin kunnan agendalla ja se on edunvalvontakysymys.

– Aran kanssa on käyty ja käydään keskusteluja siitä, että miten voitaisiin Ara-rahoitteisesti saada investoreita liikkeelle.

Inarin kunnan oma vuokra-asuntopohja on harvinaisen suuri näin pieneksi kunnaksi. Huotarin mukaan kunta pyrkii siihen, että omaa asuntokantaa saataisiin myytyä vanhimmasta päästä pois, niin silloin kunta voisi rakentaa uutta tilalle. Kunnan vuokra-asuntojen neliömäärä pysyisi tällä tavalla ennallaan.

– Kun Inariin muuttaa väkeä, niin ei monikaan halua tai uskalla heti rakentaa omaa taloa, vaan kyllä moni hakee ensin vuokra-asuntoa. Täytyy vaan viedä Inarin kunnan positiivista viestiä eteenpäin ja kertoa, kuinka meillä on hyvät palvelut lapsiperheille, uudet koulut ja matala tuloveroprosentti. Jospa tällä tavalla saataisiin investoreille viestiä, että tulijoita eli asukkaita varmasti olisi, kunhan olisi asuntoja.

Huotari toivoo, että investorit uskaltaisivat rakentaa Inarin kunnan alueelle myös vuokra-asuntokantaa.

– He ovat enemmänkin halunneet rakentaa asunnot heti myyntiin eli ovat halunneet asunnoille heti ostajan ja maksajan, mutta toivottavasti sitä uskallusta tosiaan nyt löytyisi myös vuokra-asuntoihin.

Jos haluaa rakentaa omakotitalon Inarin kuntaan, niin tontista se ei ole kiinni, sillä Inarin kunnallakin on tarjolla vapaita tontteja.

– Toki tonteissa voi olla hieman haastetta, kun juuri nyt ihmiset haluaisivat vesistön ääreen, järven tai joen rannalle. Aikoinaan oli valttia, että tontti on keskellä kylää tai ainakin lähellä kyläkeskusta, mutta nyt on vähän toisenlainen suuntaus. Kunnan täytyy kuitenkin aika harkiten kaavoittaa uusia alueita, kun sinne pitää tehdä sitten myös infra, mikä sitoo kunnan rahaa paljon. Eikä sittenkään olisi täysin varmaa, että löytyy potentiaalisia rakentajia.

Matkailu ja ajoneuvorengastestaus ovat nyt Inarin kunnan talouden tukipilareita. Inarin kunnan työllisyystilanne on hyvä ja erityisesti matkailulla on siinä merkittävä osuus.

– Inarin kuntahan on tosiaan tehnyt selkeän päätöksen, että kaivoksia ja tuulivoimaa ei tänne haluta. Kannattaa muistaa, että tämä on tosi merkittävä linjaus ja samalla se tietää sitä, että matkailun ja arktisen testauksen rinnalle on koko ajan hyvä miettiä jotain kolmattakin taloudellista tukijalkaa.

Huotari on pitkään ajatellut, että se kolmas tukipilari löytyisi luonnosta ja luonnontuotteiden jatkojalostamisesta.

– Onhan tästä puhuttu paljon, mutta edelleen olisi kehittämistä siinä, että Inarissa olisi vahvempaa kaikki kalastukseen, marjastukseen ja miksei käsitöihinkin liittyvä tuotantoala. Enemmän voisi jalostaa omia tuotteita. Inarijärven ammattikalastukselle näyttää kuuluvan aika hyvää ja heille tehdään entistä parempia tiloja Veskoniemeen. Ehkä kalapuolikin pärjäisi vielä paremmin, jos se enemmän jalostaisi paikan päällä Inarin kalaa.

– Kaikkihan nämä luonnontuoteasiat muuten liittyvät myös matkailuun ja päinvastoin. Ilman matkailua ei poronliha ja kalat menisi niin hyvin kaupaksi kuin nyt.

Huotari haluaa muistuttaa, että kun Inarin kunnassa on yksituumaisesti linjattu, että matkailua kehitetään, niin täytyy ymmärtää mitä se tarkoittaa.

– Maapoliittinen ohjelma linjaa paikat eri maankäytölle, kuten asumiselle ja matkailulle. Minusta omia päätöksiä pitää kunnioittaa ja sallia matkailualueet niille alueille, mitkä on matkailualueiksi linjattu.

Huotarilla oli hiljattain tilaisuus puhua arktisen maankäytön haasteista Helsingissä Lapin ja Helsingin yliopistojen järjestämässä seminaarissa.

– Muistutin sielläkin näistä Inarin kunnan maapoliittisessa ohjelmassa tehdyistä linjauksista; ei kaivoksia, ei tuulivoimaloita, ja sanoin, että ehkä Inarin kunta on liian vähän osannut mainostaa meidän merkittäviä päätöksiä vaikkapa poronhoidon tai luonnonsuojeluväen suuntaan. Inarin slogan on edelleen Voimakas luonnostaan, ja tämä slogan varmasti pysyy, kun ei tänne tule kaivoksia eikä tuulivoimaa.

Inarijärven kansallispuistoajatuksista Huotari ei innostu vieläkään, sillä hän on sitä mieltä, että kaavoituksella Inarijärvi pysyy erämaisena ja samalla puhtaana.

– Luottaisin Inarijärven kohdalla kunnalliseen maankäytön suunnitteluun ja kaavoitukseen. Jos Inarijärvestä tulisi puisto, niin se kävijälaatu voi muuttua ja kävijämäärät kasvaa sillä tavalla, että jossakin vaiheessa aletaan kysellä, että mahtuvatko sinne paikalliset ja onko heillä oikeus käyttää järveä samalla tavalla kuin ennen puistoa.

– Kehityssuunta vain tahtoo olla se, että suojelu vie paikallisilta pois käyttöoikeuksia, huomauttaa kunnanhallituksen puheenjohtaja Huotari.

Pokantien kunnostaminen on Inarin kunnan ja samoin Kittilän kunnan kärkihankelistalla ja Huotari toivoo, että myös Nato-kortti vauhdittaisi tien perusparannusta.

– Inari on DCA-sopimuksessa Naton varastotukikohta-alue, joten varmasti on perusteltua, että tuo poikittaistie olisi hyvässä kunnossa. Kysymys on myös huoltovarmuuden turvaamisesta. Ja kun nyt puhutaan ratayhteyksistä Länsi-Lapin kautta Jäämerelle, niin varmasti tässä kuvassa tuo poikittaistie olisi hyvä asia. Sehän on poikittaisreitti länteen ja samalla muuten vaikkapa Kirkkoniemen suunnan norjalaisille suorin tie Eurooppaan.

Hän mainitsee, että Inarin kunnalla ei ole mitään tarvetta edistää Kutturan oikotietä.

– Kunnan agendalla on nimenomaan tuo Pokantie. Ei meillä ole tarvetta nostaa Kutturan oikotietä esille, mutta se on sitten oma kuvionsa, jos Puolustusvoimat katsoo tarpeelliseksi tuon tieyhteyden. Jos tuollainen tie lähtee toteutumaan, niin sille on varmaan sitten kovat ja hyvät perustelut.

Inarin kunnanhallitus laati äskettäin lausunnon saamelaiskäräjälakiuudistukseen. Inarin kunta pitää tärkeänä sitä, että maankäytön monopoliasema säilyy kunnalla. Samalla kunta muistutti, että neuvotteluvelvoitteen täytyy toimia tarvittaessa molemmin puolin kunnan ja Saamelaiskäräjien kesken.

– Ihan hyvä neuvotteluyhteys meillä onkin nyt Saamelaiskäräjien kanssa ja myös paliskuntien kanssa. Ja paljon on yhdistäviä asioita Saamelaiskäräjien kanssa, kuten yhteinen huoli saamenkielisen oppimateriaalin vähyydestä.

Saariselän kehitys näyttää Huotarin mukaan hyvältä, mutta hän on henkilökohtaisesti ajatellut, että nyt alkaisi olla aika saada Saariselälle vähän lisäystä ruokakauppapuolelle.

– Siellähän äsken avattiin tosi hieno ja iso kauppakeskus, mutta voisihan siellä olla toinenkin kauppa myös kilpailuluonteisesti. Mielelläni näkisin, että tänne Inarin kunnan alueelle, vaikkapa nyt Saariselälle tai Ivaloonkin, tulisi jonkun ketjun liike, olipa sen nyt Lidl, tai joku muu, hän pohtii.

Huotari on hyvillä mielin siitä, että tällä valtuustokaudella Inarin asioita on hoidettu yksituumaisesti yli puoluerajojen.

– Suurissa asioissa on aina löytynyt yhteinen linja. Ja Inarissa keskusteluyhteys toimii kaikkien valtuutettujen kesken. Pahoilla mielin ajattelen niitä Lapinkin kuntia, joissa on kaikenlaista riitelyä. Yksi merkkihän eripurasta on monesti se, että syntyy joku semmoinen valtuustoryhmä, vailla minkään puolueen tunnuksia, joka sitten ryhtyy härkäpäisesti ajamaan jotain yhtä asiaa. Minusta on hyvä, että meillä ei tämmöisiä yhden asian liikkeitä ole.

– Vaikka Inarin kunnan näkymät näyttävät ihan hyviltä, niin laakereilleen ei voi jäädä lepäämään. Pientä jännitystä aiheuttaa se, mitä valtionosuuksille tapahtuu. Jos meiltä katoaa vaikka 10 prosenttia valtionosuutta, niin se vaikuttaa paljon. Mutta vähemmän se iskee meihin, jos koko ajan pidämme kuntaa niin elinvoimaisena kuin pystymme.

Haastattelua edeltävänä päivänä Jari Huotari oli istunut Rovaniemellä Lapin hyvinvointialueen valtuuston kokouksessa. Monesti hän on osallistunut kokouksiin etänä, mutta nyt hän halusi paikan päälle, koska tiesi, että asialistalla on myös sellainen asia, että hän nousee hyvinvointialueen hallituksen jäseneksi sieltä paikastaan luopuneen rovaniemeläisen Ilkka-Petri Välitalon tilalle.

– Olen aina sanonut, että aluevaltuutetun pitää pyrkiä hallituksen pöydän ääreen. No, nyt minä siellä olen, mutta eihän tässä ole enää kovin suuria vaikutusmahdollisuuksia linjanvetoihin, kun kautta on jäljellä nelisen kuukautta.

Huotari sanoo suoraan, ettei hän ole oikein tyytyväinen aluevaltuuston toimintatapaan.

– Eilenkin yhtä pykälää käsiteltiin neljä ja puoli tuntia. Niin pitkään siitä keskusteltiin ja sitten se palautettiin valmisteluun. Eniten kummastuttaa se, että taaskin innokkaimmat keskustelijat olivat he, jotka olivat sitä asiaa jo hallituksen pöydän äärellä valmistelleet.

– Kunnallisessa päätöksenteossa on selkeät kuviot, esittely, keskustelu ja päätös. Aluevaltuustossa homma leviää ja laajenee välillä ihan mahdottomaksi. Se on selvä, että aluevaaleihin täytyy löytää keväällä ehdokkaita, mutta tekisi mieli sanoa, että kunnallisessa luottamushenkilöorganisaatiossa, jos saa edes kohtuullisen pelipaikan, voi vaikuttaa hyvinvointialueen suuntaan enemmän kuin hyvinvointialueen rivivaltuutettuna.

Huotari on tällä kaudella toiminut pelastus- ja valmiuslautakunnan puheenjohtajana, mutta nyt hän irtisanoutuu tuosta luottamustoimesta, sillä kokoomus on linjannut, että yhdelle henkilölle ei saa kasautua liikaa niinsanottuja johtotehtäviä.

– Olen kyllä tykännyt pelastuslautakunnan puheenjohtajan pestistä. Siellä on hyvä porukka. Ja investointisuunnitelmassahan on muuten uudet tilat pelastusasemalle ja ensihoidolle vuonna 2026. Paikka on katsottu Ivalon kylän pohjoispuolelta kirkon vieressä olevien rivitalojen jälkeen Nelostien laidalta.