Mielipiteet

Akseli Erkkilän mielipidekirjoitus Pallaksesta: ”Kittilällä olisi tahtoa ja resursseja kehittää alueen käyttöä”

Me kittiläläiset murtauduimme jälleen, tällä kertaa odottamattamme, otsikoihin kun viime valtuustokaudella tehtyä valtuustoaloitetta Pallaksen takaisinliittämisestä Kittilään alettiin käsitellä kunnan päätöksentekoelimissä. Julkisuutta jatkoi ja vahvisti muoniolaisten reaktio, jota nyt on pakko ihmetellä.

Aloitteen seurauksena Muoniosta käsin kyseenalaistettiin kaikki Kittilän kanssa tehtävä yhteistyö. Kunnanhallituksen listalla nostettiin esille jopa raattamalaisten lasten koulunkäynti Muoniossa – josta Kittilä maksaa. Lopulta Muonion kunnanhallituksen päätös oli esittää neuvottelua Kittilän luottamushenkilöjohdon kanssa.

Tahtoisin jo jonkin aikaa Kittilän politiikassa mukana olleena kirjoittaa auki näkökulman, jonka uskoakseni moni kittiläläinen valtuutettu jakaa. Minun on pakko puolustaa kittiläläistä kantaa, mutta voin myös rauhoitella.

Kyse ei ole kuitenkaan siitä, että jokin ”potut pottuina”-mentaliteetti olisi vaikuttanut asian marssijärjestykseen.

Muoniosta ilmoitettiin tyytymättömyyttä siitä, että asiasta ei neuvoteltu etukäteen heidän kanssaan, vaan Kittilän kunnanhallituksen päätöksestä saatiin lukea lehdestä. Muistuttaisin, että yksi asia joka on pahempi kuin lukea aamun lehdestä naapurikunnan päätöksestä hakea kuntajakoselvitystä, on lukea päätetystä kuntajaosta aamun lehdestä!

Kyse ei ole kuitenkaan siitä, että jokin ”potut pottuina”-mentaliteetti olisi vaikuttanut asian marssijärjestykseen. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että kyseessä on valtuustosta lähtenyt aloite, joka käsitellään Kittilän hallintosäännön mukaisesti. Kittilän hallintokulttuuriin ei kuulu, että ennen kuin valtuustoaloitteessa esitetyistä toimenpiteistä olisi edes päätetty, kysyttäisiin ikään kuin ”lupaa” toisen kunnan hallinnosta. Prosessi on täysin demokraattinen, ei kunnallishallinnon tai elinkeinoelämän masinoima.

Mitä itse asiaan tulee, niin mitä mieltä kittiläläisen kunnanvaltuutetun sitten pitäisi olla? Jokaisen kunnan valtuutetut on valittu oman kunnan asukkaiden äänillä, ja he ovat valitsijoidensa edustajia. Kittilän ja kittiläläisten etu olisi tietysti vääryyden korjaaminen ja Pallaksen palauttaminen. Vaikka Pallaksen kehityksen tiellä on kansallispuistoon liittyvää sääntelyä ja ilmeisen jaakea hotelliyrittäjä, olisi Kittilällä tahtoa ja resursseja kehittää alueen käyttöä. Siihen kunta pystyy mm. markkinointia ja liikennettä tukemalla.

Lopulta on ihmeteltävä, kuinka suuren reaktion asia sai Muoniossa aikaan. Ennen kaikkea on melko epätodennäköistä, että aloitteen tarkoitus toteutuisi. Tästä Kittilällä on tuore kokemus, nimittäin vuonna 2019 Kolari esitti Kittilän kunnan puoleisen Ylläsjärven liittämistä Kolariin. Yksipuolinen kuntajakohakemus ei mennyt valtion tasolla läpi.

Me Kittilässä emme nousseet puihin, kun asiasta uutisoitiin. Teetimme alueen kuntalaisille kyselyn, jonka perusteella vastustimme kuntajakoa ja asia kaatui. Mitään traumaa tämä ei Kolaria kohtaan aiheuttanut, ja koko asia tuli mieleenikin vasta äskettäin. Emme kokeneet tarpeelliseksi kyseenalaistaa Kolari-yhteistyötä tämän seurauksena.

Tunturi-Lapin kunnat ovat kuntarajasta huolimatta samassa tilanteessa puolustamassa asukkaidensa palveluja ja paikallista itsehallintoa vaikeutuvassa toimintaympäristössä. Hallituksen sote-politiikka ja kausityöstä eläviä kuntia nakertava työllisyyspolitiikka ovat suurimmat uhat alueen kuntalaisille.

Kirjoittaja on Kittilän keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja.

Muokattu 16.10. klo 14.23: Otsikkoa muutettu.