Kulttuuri

Aikuiset sirkusharrastajat juoksevat lavalle ensimmäistä kertaa – ”Heittäytyy vaan hetkeen ja antaa mennä”

Esitys on hetken aikaa sekasotkussa.

Yksi Äkäslompolon aikuisten sirkusryhmän osallistujista joutui perumaan osallistumisensa kevätnäytökseen, ja useampi on pois toiseksi viimeisistä treeneistä, joten liikkeet, hyppynarunpyöritykset, lavalle ja temppuihin tulot ja menot joudutaan miettimään uudestaan.

Kolmatta ja viimeistä näytöstään Kolarissa kansalaisopiston sirkuskursseja ohjaava sirkusopettaja Venla Takkinen istuu ruutupaperin kanssa lattialla ja antaa ohjeita sormi ilmaan kohotettuna.

– Matias, hae sinä hyppynaru. Riina, mene pyörittämään hyppynarua heti oman tempun jälkeen.

Onneksi paikalle on sattunut myös Ylläksellä aikaa viettävä helsinkiläinen sirkusharrastaja Eeva-Lotta El Hosri, joka kuuli, että Kolarissa voi harrastaa sirkusta ja halusi tulla katsomaan. Hän ottaa haltuun yhden harjoituksista pois jääneen roolin.

– Koska teillä on esitys? El Hosri kysyy.

Hirvee tsemppi saatiin päälle. Matias Rahkola

Katso videolta maistiainen aikuisten ryhmän esityksestä:

Video: Milla Salo

Kassista vedetään kasa verkkareita ja hikipantoja, yksi hawaijipaitakin. Kaiuttimesta alkaa soida Antti Tuisku. Olemme puistossa. Jumppa on alkamassa.

Koreografia alkaa nopeasti toimia uudessa muodossaan.

– Jee! Sehän meni melkein täydellisesti!

Äkäslompolon aikuisten ryhmä on ollut ytimeltään kasassa jo usean vuoden. Esiintymisestä on puhuttu aiemminkin, mutta tunturissa kevät on monelle kiireinen ja kynnys lavalle menemiseen korkea. Nyt ryhmä ylittää kynnyksen.

– Hirvee tsemppi saatiin päälle, reilu vuosi sitten harrastuksen aloittanut Matias Rahkola kertoo.

Hän löysi mukaan ryhmään työkaverin suosituksesta.

– Tykkään tästä, koska tämä on niin monipuolista, Rahkola kertoo.

Sirkus on myös sosiaalista eri tavalla kuin Rahkolan toinen tärkeä harrastus pyöräily, jota hän tekee monesti yksin. Rahkolan mielestä Äkäslompolon harrastajaporukka on mukava.

Esiintyminen on jännää, mutta sitä ei Rahkolan mielestä kannata liikaa ajatella.

– Heittäytyy vaan hetkeen ja antaa mennä.

Tekee päälle tosi hyvää tehdä kuperkeikkoja ja kärrynpyöriä, juttuja, mitä ei aikuisena yleensä tee. Tuuli Kinnunen

Harjoitusten päätteeksi venyttelevä porukka luettelee, mitä sirkuksesta saa: iloa, leikkisyyttä, taukoa arjesta. Ryhmän esityskappale Pään takii sopii Tuuli Kinnusen mielestä hyvin kuvaan.

– Tekee päälle tosi hyvää tehdä kuperkeikkoja ja kärrynpyöriä, juttuja, mitä ei aikuisena yleensä tee, hän sanoo.

– Tämä on ryhmä, jossa saa heittäytyä, Riina Mämmelä jatkaa.

Harrastajat eivät näytä lavalla vaikeimpia temppujaan, mutta antavat riemukkaat aplodit jokaiselle onnistumiselle.

– Tämä on helposti lähestyttävä esitys. Näytetään, että aikuisetkin voi leikkiä ja pitää hauskaa, Kinnunen sanoo.

Ryhmäläiset haluavat vielä tietää, mitä tapahtuu ennen lavalle menoa. Miten osataan olla, kun ei ole tavallista ”virittäytymisleikkiä”? Takkinen kertoo, että myös esityksessä kaikki esiintyjät lämmittelevät yhdessä hiukan, ennen kuin yleisö pääsee saliin.

Harrastajat hakevat juomapullonsa ja El Hosri kysyy, missä esitys tapahtuu. Mitä jos tulisit mukaan lavalle? joku keksii. Temput ovat hallussa, ja kyyti junalle kyllä järjestyy shown jälkeen.

Äkäslompolon aikuisten ryhmä esiintyy Kolarin kansalaisopiston sirkuskurssien ja Rohki Hyä Sirkus ry:n Ihmekirja-kevätnäytöksessä Kolarin lukiolla sunnuntaina 27. huhtikuuta kello 17.

Sirkus muuttaa monitoimitaloon

Kolme vuotta Kolarissa sirkusharrastajia opettanut Venla Takkinen palaa kauden päätteeksi Helsinkiin ja aiempaan työpaikkaansa Linnanmäen sirkuskouluun. Tunnelma on haikea, kun moni asia tapahtuu nyt viimeistä kertaa.

– Mitä pidempään on ollut, sitä vaikeampi on lähteä, Takkinen miettii.

Ja toisaalta:

– On vähän koti-ikävä.

Kolarissa sirkusta opettavat ensi vuonna Anna Saarelainen ja uusi opettaja Jessica Kangas. Nykyinen harjoitus- ja esiintymistila Kolarin lukio puretaan kesällä, ja sirkus muuttaa uuteen monitoimitaloon.

Ilma-akrobatiatemppuja voidaan siellä tehdä vielä korkeammalla kuin nykyisessä salissa, noin kahdeksaan metriin saakka, mutta uudet tilat tuovat mukanaan myös monta uutta kysymystä.

– Ainakin loppuesitys voi muuttua. Uudessa salissa on isompi katsomo, mutta myös uusia haasteita. Mistä kulut? Saarelainen miettii esiintyjien tuloja lavalle.

Moni asia toimii nykyisissä, pitkään käytössä olleissa tiloissa hyvin.

Saarelaista huolettaa esimerkiksi uuden salin äänimaisema, kun väliverhoilla erotetuissa lohkoissa voi olla sirkuksen lisäksi yhtä aikaa esimerkiksi pallopelejä.

– Meillä on ääniherkkiä oppilaita, joille kakofonia voi olla vaikeaa.

Saarelaista huolettaa myös kolarilaisen sirkusopetuksen tulevaisuus. Työnkuva on ”äärimmäisen ihana mutta raskas,” hän sanoo.

Määräaikainen opettaja joutuu hakemaan töitä loma-ajoille samaan aikaan, kun opettaa. Kausi on lyhyt, joten puolet vuodesta opettajan pitää löytää muita töitä.

On paljon tekemistä myös niille, jotka käyttää mieluummin aivojaan kuin kroppaansa. Anna Saarelainen

Saarelainen kertoo, että nykyiset kurssit säilyvät, myös Takkisen opettama ilma-akrobatia.

– On tärkeää, ettei Venlan työ valu hukkaan.

Saarelainen toivoo, että voisi tehdä Kolarissa enemmän myös sosiaalista sirkusta, jossa keskiössä eivät ole tekniset temput vaan sirkus on välineenä ja sen kautta opitaan esimerkiksi katseen kohteena olemista ja sen sietämistä.

– Sirkuksessa on ihan jäätävät mahdollisuudet. Sirkus voi olla fyysistä, mutta on paljon tekemistä myös niille, jotka käyttää mieluummin aivojaan kuin kroppaansa.

Lajien kirjo voi ensi vuonna kasvaa, Saarelainen miettii. Esimerkiksi tulikursseille on kysyntää.

Juttua on muokattu 25.4. kello 10.50: Juttuun on lisätty tieto siitä, että Ihmekirja-esitys on Kolarin kansalaisopiston sirkusryhmien ja Rohki Hyä Sirkus ry:n yhteinen kevätesitys.

Juttua on muokattu 22.4. kello 8.48: korjattu kirjoitusvirhe.

Juttua on muokattu 22.4. kello 8.31: lisätty video sirkusryhmän harjoituksista.