Muualta Lapista

Aika tekee pian tehtävänsä ja suo ennallistuu Miekojärvellä

Miekojärven soiden ennallistamistöiden tavoitteena on parantaa suoluonnon tilaa. Ojien täytöllä Orhinselällä halutaan palauttaa suoveden pinta luonnolliselle tasolle, ja estää ojitusten vesien pääsy suoraan Miekojärveen

Suosittu retkeilyreitti Pellon ja Ylitornion rajamailla sijaitsevalle Orhinselänniemelle on runsaiden syyssateiden vuoksi mutainen. Reittiä kulkevan huomio saattaa kiinnittyä polun läheisyyden ojalinjojen päälle kaadettuihin puihin, ja kaivinkoneen tekemään jälkeen.

Jäljet johtuvat Miekojärvellä suoritetusta ojien täyttämisestä. Loppukesällä suoritettujen kunnostustöiden tavoitteena soiden ennallistaminen, ja estää ennallistamisalueilla sijaitsevien ojitusten vesien pääsy suoraan järveen. Lisäksi ennallistamisen tarkoituksena on parantaa alueen suoluonnon tilaa, joka on heikentynyt ojituksien seurauksesta.

Metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Mika Puustinen ja luonnonsuojelun asiantuntija Markku Pernu ovat matkalla tekemään työmaan aiheuttamiin ongelmakohtiin ensiapukorjauksena pitkospuita. Palaute ennallistamisesta on reitillä liikkuvilta pääosin ollut postiviista.

– Joissain henkilöissä on kuitenkin herättänyt hämmennystä, että miksi täytettyjen ojien päälle on jätetty kaadettuja puita, he kertovat.

Ennen lahopuut korjattiin metsistä pois, mutta nykyiset metsänhoidon suositukset ja metsäsertifioinnin vaatimukset ohjeistavat jättämään lahopuuta metsään metsätalousalueilla.

– Konemies täyttää ojan maamassalla, ja heittää myös kaadettua puuta päälle. Se maisemoi, ja ojan ura häviää vähitellen näkyvistä. Myös tuulenkaadot saavat aukon lopulta katoamaan, Pernu sanoo.

Vaikka jälki saattaa näyttää pahalta nyt, uskovat sekä Puustinen että Pernu, että jo vuoden kuluttua maisema on erinäköinen.

– Aika tekee nopeasti tehtävänsä. Käsitellyllä alueella kaadetut puut painuvat maahan ja sammal kasvaa niiden päälle, jolloin ne voivat olla sammaleen peitossa jopa ensimmäisen vuoden jälkeen. Yleensä menee kauemmin. Sanotaan, että viiden vuoden päästä koneen jälkiä ei näy enää lainkaan. Alue on 156 hehtaaria, joten käsityönä urakkaa olisi ollut miltei mahdotonta toteuttaa, Pernu sanoo.

– Aukaistuja ojalinjoja pyritään häivyttämään laittamalla kaadettua puustoa täytetyn ojan päälle. Lisäksi maata joudutaan käsittelemään, että ojat saadaan täytettyä, ja siitä myös aiheutuu jälkiä maastoon, Puustinen jatkaa.

Alue on vanhaa metsätalousaluetta, ja näillä lahopuuston määrä on alhaisempi kuin luonnontilaisilla alueilla. Lahopuuta tarvitaan luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Muun muassa tikat ja tiaiset kovertavat pesäkolonsa kuolleisiin pökkelöihin. Tikkojen hakkaamia koloja puolestaan käyttävä sitten pesäpaikkoina monet lintulajit, kuten ohitsemme lennähtänyt hömötiainen.

Alueella liikkuneet ihmiset ovat olleet myös huolissaan, että jo umpeen kasvavia ojia muokataan ja täytetään.

– Tälle perusteena on, että ennallistamisalueella täytyy laittaa kaikki ojat kiinni. Mikäli osa ojista jätetään täyttämättä, niin vedet jotka uudelleenohjautuvat täytetyistä ojista rupeavat kulkemaan auki jätetyissä ojissa. Vaikka oja näyttää siltä että se on kasvanut umpeen, niin siellä on kasvaneen sammalkerroksen alla toimiva vedenkulku eli salaoja, mikäli ojassa on kaatoa. Tämä estää veden luontaisen kulut ojalinjan yli, Puustinen kertoo.

Puustinen kertoo, että alueella on paljon korpisia suotyyppejä, jotka on vaarantuneet ojituksista johtuen.

– Alueella on myös runsaasti lähteisyyttä ja pienvesiä, joiden tila on heikentynyt ojituksien seurauksesta.

Heikon tilan huomasi myös Pernu, kun hän kuvasi aluetta dronella suunnitelmia tehdessään.

– Ilmakuvassa Miekojärvellä näkyi valtavat kivennäismaan hiekkateltat, jotka olivat peräisin ojitetuilta alueilta. Nyt niiden muodostuminen järveen pitäisi loppua, Pernu toteaa.

Asiantuntijat hämmästyivät Orhinselän etenkin tänä kesänä voimakkaasti kasvanutta kävijämäärää.

– Kun pari vuotta sitten suunnittelin täällä toteutusta, sain yksin oleskella. Nyt jäljistä näkee, miten valtavat massat täällä liikkuu, Pernu sanoo.

Alue on Metsähallituksen luontopalveluiden hallinnassa, ja kuuluu rantojen suojeluohjelma-alueeseen. Metsähallitus on kunnostunut jo vuosikymmeniä suojelualueita, joissa on tehty ojituksia. Ojia on yritetty joskus saada umpeen myös patoamalla.

– Käytännössä kaikki mitkä on aikanaan 1990-luvulla yritetty patoamalla toteuttaa, on jouduttu korjaamaan uudestaan, Puustinen toteaa.

Orhinselänniemen kunnostus alkaa olla viimeisiä kohteita urakassa, joka on alkanut jo 90-luvun lopulla. Alueen ennallistamissuunnitelman on tehnyt Antti Hämäläinen vuonna 2014.

Ennallistamisalue on Ympäristöministeriön Helmi -hanketta soiden ennallistamisen, lähteiden ja pienvesien osalta. Lisäksi ennallistaminen toteuttaa VESPA -hanketta, jonka tarkoituksena on johtaa suojelualueelle vesiä, jotka ovat sinne luontaisesti kuuluneet, mutta ojituksen seurauksena kulkeutuvat muualle.