Ihmiset

Aika rukattaa -arkistojuttu: Suomalaisen lentokonekaapparin tarina vie mukanaan

Suomen ensimmäinen lentokonekaappari opiskeli Kittilän oppikoulussa. Juttu on julkaistu Kittilälehdessä alun perin keskiviikkona 9. päivä kesäkuuta vuonna 2010.

Arkistokuva: Kuva vanhasta lehtijutusta. Kuva: Janina Kotavuopio

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Tämä leikki loppuu nyt, ilmoitti Aarno Lamminparras kaapatessaan Oulun ja Helsingin välillä lentäneen koneen.

Lamminparras jäi historiaan vuonna 1978 Suomen ensimmäisenä lentokonekaapparina, mutta kittiläläiset muistavat hänet myös hänen opiskeluajoiltaan Kittilän oppikoulusta.

Lauri Puintilan uunituore kirja kertoo, miten elämä kuljetti miestä ja mitkä asiat johtivat epätoivoiseen tekoon.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

”Lamminparras ilmoitti lentoemännälle tulevansa ohjaamosta ulos minuutin kuluttua. Samalla hän veti oven kiinni Ylisen nenän edestä. Asiat olivat edenneet siihen pisteeseen, ettei niistä enää neuvoteltu. Asetelma oli aika tarkalleen Aarno Lamminparras vastaan muu maailma.

Arkistokuva: Alemmassa kuvassa lentoemäntä Irmeli Ylinen nousemassa Oulu-Helsingin lentokoneeseen. Kuva: Janina Kotavuopio

Hän jatkoi omaa hullunrohkeaa hyökkäystään tajuamatta sitä, millaiseen paskaan hän oli kätensä työntämässä, kun hän kaivoi povitaskustaan esiin ladatun pistoolin, josta hän poisti varmistimen. Pistoolin piippu osoitti uhkaavasti lentäjiä.

– Tämä leikki loppuu nyt tähän, Lamminparras ilmoitti.

Hän oli kaapannut lentokoneen. Paluuta omalle istumapaikalle ei ollut.”

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kuulustelupöytäkirjoista selviää, että Aarno Lamminparras kävi oppikoulua Kemijärvellä ja Kittilässä. Jäätyään seitsemännelle luokalle hän meni lokakuussa 1963 suorittamaan asevelvollisuuttaan Ouluun. Monien vaiheiden jälkeen hänestä tuli liikemies.

Kirja on pelkkää faktaa ja pohjautuu pitkälti poliisitutkintamateriaaliin. Sen lisäksi kirjassa on Puintilan omaa pohdiskelua.

– Itse vertaisin tätä hyvään Kuukausiliitteen juttuun, Puintila kuvailee.

Lauri Puintila on toiminut pitkään Ilta-Sanomien toimittajana ja työskentelee tällä hetkellä Helsingin Sanomissa. Hän kertoo kirjan alussa, miten hän työnsä kautta ajautui tekemisiin Lamminpartaan kanssa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– On suoranainen ihme, ettei kukaan muu ole tarttunut aiheeseen ennen, Puintila toteaa.

– Lamminpartaan tarina on yksinkertaisuudessaan kiinnostava. Aarno Lamminpartaan nimi on syöpynyt suurten ikäluokkien mieleen Suomessa. Vuosikymmenien saatossa hän on kuitenkin jäänyt mystiseksi liikemieheksi, jonka kohtaloa kukaan ei oikein tunnu muistavan.

Kirjailijan mielestä lentokonekaappaus itsessään on tapahtumana äärimmäisen mielenkiintoinen lunnaiden kiikuttamisineen ja muine vaiheineen.

– Kaappauksen myötä eräänlainen viattomuuden aikakausi Suomessa loppui, Puintila toteaa.

Arkistokuva: Kuva Aarno Lamminparrasta saapumassa oikeuden istuntoon. Kuva: Janina Kotavuopio

Hänen mielestään tarinassa on yhtymäkohtia myös tähän päivään. Kolmekymppiset tuntevat urapaineita, ja ihmiset eroavat yhä herkemmin. Pudotus korkealta voi tulla kovaa.

– Kirjassa on kuitenkin opetus: vaikka tänään asiat menisivät päin helvettiä, niin huomenna, viikon tai vuoden päästä elämä voi vielä voittaa.

Puintila on tavannut Lamminpartaan ja ollut häneen yhteydessä puolentoista vuoden ajan. Hän ei kuitenkaan käyttänyt Lamminparrasta kaappaustapahtumien lähteenä.

– Puhuimme toki aiheesta, mutta hänen muistikuvansa tapahtumista eivät käy yksiin miehistön kertomusten kanssa. Se on ymmärrettävää, koska tapahtumista on yli kolmekymmentävuotta aikaa. Myös journalistinen hygieenisyys oli syytä säilyttää päähenkilön ja kirjoittajan välillä, Puintila kertoo.

Kittilälehdessä 9.6.2010 julkaistun jutun on kirjoittanut Riitta Muhonen.

Kommentoi  (0) Ilmoita asiavirheestä