Paikallisuutiset

”40 miljoonan euron säästö on mahottomuus” – Aluehallitus päätti leikata vielä 20 miljoonaa lisää lappilaisten perusturvasta

Lapin hyvinvointialue säästää vielä 20 miljoonaa euroa lisää jo tavoitteeksi asetettujen 20 miljoonan lisäksi ensi vuonna.

Uudet säästömiljoonat tarkoittavat esimerkiksi sitä, että hyvinvointialue aloittaa jälleen yhdet kaikkia työntekijöitään koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Niissä voidaan osa-aikaistaa, lomauttaa tai irtisanoa hyvinvointialueen työntekijöitä.

Aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa arvioi Lapin Kansalle, että pienten kuntien vuodeosastoja lakkautetaan lisää ja ikäihmisten ympärivuorokautista asumispalvelua vähennetään.

Hyvinvointialue suunnitteli aiemmin syyskuussa tekevänsä ensi vuonna yhdeksän miljoonaa euroa miinukselle jäävän talousarvion ensi vuodelle. Se ei kuitenkaan käy arviointiryhmälle, jonka valtiovarainministeriö asetti kesällä patistamaan Lapin hyvinvointialuetta säästöihin.

Arviointiryhmä vaatii hyvinvointialueelta tasapainossa olevaa talousarviota ensi vuodelle.

Siinä on suuri vaara, että ikäihmiset joutuvat heikolle. Yrjö Perkkiö

– Epäilen pahoin, ettei onnistuta. Kyllähän 40 miljoonan euron säästö on mahottomuus, sanoo hyvinvointialueen vanhusneuvoston muoniolainen jäsen Yrjö Perkkiö.

Hän teki työuransa lääkärinä ja johtavana lääkärinä Muoniossa ja Enontekiöllä vuosina 1977–2019.

Perkkiön mielestä valtion on tultava Lappia vastaan, jotta täällä elävät saavat tasa-arvoiset terveys- ja sosiaalipalvelut.

– Olen miettinyt sitä, onko järkeä noin hirveästi energiaa käyttää säästöihin, Perkkiö sanoo.

Hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela laski Ylen uutisen mukaan, että 40 miljoonan euron säästötavoite tarkoittaisi noin 600–700 työntekijän palkkamenoja. Kaikkiaan henkilötyövuosia on viime vuosina ollut noin 8000. Jos 40 miljoonaa säästetään työntekijöistä, se tarkoittaa noin 7–9 prosentin vähennystä henkilötyövuosiin.

Rahat otetaan Jokelan mukaan sosiaali- ja terveyspalveluista ja tukipalveluista. Aluehallitus linjasi aiemmin, että palo- ja pelastuspalveluista ei leikata.

– Siinä on suuri vaara, että ikäihmiset joutuvat heikolle. Akuuttipotilas ajaa ohi aina kaiken muun, Perkkiö miettii.

Perkkiö huomauttaa, että terveydenhuollossa isoimmat menot, noin kaksi kolmasosaa, tulevat henkilökunnasta.

– Se on selvä, että palvelut heikkenee.

Hän ei usko, että oman kotikunnan Muonion vuodeosastoa voidaan lopettaa pitkien välimatkojen vuoksi. Naapurikunnista Enontekiöllä ja Kolarissa ei ole vuodeosastoa, mutta Kittilässä on.

– Jos vuodeosasto lähtee Muoniosta, aatellaan saattohoitopotilaita ja aatellaan omaisia, ei se ole inhimillistä.

Perkkiö ja vanhusneuvosto oli jo ennen uusia säästövaatimuksia huolissaan siitä, että hyvinvointialue vähentää lähihoitajien työpaikkoja, ja tilalle tulee vähemmän koulutettuja työntekijöitä. Esimerkiksi lääkityksen turvallisuus huolettaa.

Perkkiö pelkää myös Käsivarren pienten kylien kuten Karesuvannon ja Kilpisjärven sivuvastaanottojen sulkemista.

– Etäisyydet on hurjia.

Kilpisjärveltä Muonioon on vajaan 200 kilometrin ajomatka.

– Etänä tiettyjä asioita voidaan hoitaa, mutta siinä vaaditaan, että tuntee väestön, Perkkiö sanoo.

Jos taas ihmisiä määrätään kokeisiin ja kuvauksiin tutkimatta, rahaa haaskaantuu, hän muistuttaa.

Toisella puolen Suomea junaan hyppää valtiovarainministeriön hallitusneuvos Minna-Marja Jokinen, joka on Lapin hyvinvointialueen arviointiryhmän jäsen.

Hän ei väitä olevansa perillä Lapin terveyspalveluista tai erityisistä oloista, mutta uskoo, että tietoa karttuu ensi kesään asti kestävän arviointimenettelyn aikana.

Hyvinvointialueiden arviointimenettelyt ovat kaikille uusi asia, mutta Jokisella on kokemusta kuntien samankaltaisesta arviointimenettelystä, joita on tehty ”melkoiset määrät”.

– Arviointiryhmällä ei ole päätösvaltaa eikä toimeenpanovaltaa. Me yritetään yhdessä alueen kanssa etsiä keinoja, että tilanne saataisiin kuntoon, Jokinen kertoo.

Tavoitteena on, että ensi kesään mennessä kolmen arviointimenettelyssä olevan hyvinvointialueen kanssa olisi löydetty ratkaisut talouden isoihin haasteisiin ja samalla palvelut turvattua.

Pitäisi pyrkiä ensi vuonna nollatulokseen, ettei alijäämää syntyisi.

Jokisen mukaan arviointiryhmä ei vielä tehnyt Lapin hyvinvointialueelle hyvinvointialuelain tarkoittamia varsinaisia toimenpide-ehdotuksia toisin kuin hyvinvointialue omassa viestinnässään kertoi, vaan kyse on arviointiryhmän yleisestä kannanotosta talousarviovalmisteluun.

Arviointiryhmän tavoitteena on, että taloutta ryhdytään tasapainottamaan välittömästi. Myöskään toive 20 miljoonan euron lisäsäästöstä ei hänen mukaansa ole suoraan peräisin arviointiryhmän pöydältä.

– Pitäisi pyrkiä ensi vuonna nollatulokseen, ettei alijäämää syntyisi. 20 miljoonaa on tarkentunut summaksi alueen omassa valmistelussa. Mä oon hirveen iloinen siitä, että he ottaa asian vakavissaan.

Arviointiryhmä tutustuu hyvinvointialueen talousarvioon, kun saa hyvinvointialuejohtaja Jari Jokelan esityksen käsiinsä lokakuussa.

Jokisen mukaan hyvinvointialue ei voi kuitenkaan tehdä toimia, jotka uhkaavat ihmisten perusoikeuksiin liittyviä palveluita. Niistä arviointiryhmässä pitävät huolen sosiaali- ja terveysministeriön ja sisäministeriön edustajat.

– Palvelut pitää saada turvattua. Kenenkään perusoikeuksia ei voi loukata.

Jos hyvinvointialueen talous ei arviointimenettelyn aikana oikene, ei löydy säästöjä tai päättäjät eivät sitoudu niihin, äärimmäinen vaihtoehto on Jokisen mukaan aluejakoselvityksen ehdottaminen. Aluejakoselvityksen käynnistämisestä ei päätä arviointiryhmä vaan valtiovarainministeriö.

– En näe, että tämmöinen olisi nyt heti edessä.

Jos aluejakoa muutettaisiin, Lappi voisi yhdistyä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa.