Muualta Lapista

Mikko Keränen johtaa Euroopan suurinta kultakaivosta

”Itselle on tärkeää etenkin kaivoksen hyvä tuotanto, ympäristöstä huolehtiminen ja henkilöstön hyvinvointi”, Kittilän kaivoksen johtajana marraskuun alussa aloittanut kainuulaislähtöinen Mikko Keränen sanoo.

Mikko Keränen aloitti Kittilän kaivoksen uutena johtajana 6. marraskuuta ja kertoo viihtyneensä Euroopan suurimmalla kultakaivoksella hyvin. Kaivoksella työskentelee noin 500 omaa ja noin 500 urakoitsijoiden työntekijää.

– Ihmiset ovat aitoja, ollaan ihminen ihmiselle. Se on itsellekin tosi tärkeää, Kainuusta lähtöisin oleva Keränen sanoo.

Hän tuli Kittilään Siilinjärveltä, jossa toimi Yaran tehtaanjohtajana. Yaralla hän työskenteli kaikkiaan yli kymmenen vuotta eri tehtävissä, yhden vuoden perheineen työkomennuksella Brasiliassa.

Myös johtamistyylinsä Keränen kuvaa lähtevän ihmisistä. Hän nimittää sitä palvelujohtajuudeksi, ”ihmisen kautta johtamiseksi”.

– Uskon, että kun saan järjesteltyä ihmisten asiat hyväksi, he ovat motivoituneempia ja heillä on myös mahdollisuus tehdä oma työnsä hyvin. Sen jälkeen tulokset tulevat vähän niin kuin kylkiäisinä, hän sanoo.

Keräsen perheeseen kuuluvat ylitorniolaislähtöinen puoliso ja 11- ja 13-vuotiaat tyttäret. Muu perhe asuu vielä toistaiseksi Siilinjärvellä, mutta muutto Kittilään tai ainakin lähemmäksi on suunnitteilla.

– Olemme molemmat vaimon kanssa pieneltä paikkakunnalta kotoisin ja molemmat pohjoisen ihmisiä. Kumpikaan ei kaipaile Helsingin seudulle asumaan. Ajatus on koko ajan ollut, että jos Kuopion suunnalta johonkin lähdetään, niin suunta pitää olla pohjoiseen päin, Keränen sanoo.

Uskon, että kun saan järjesteltyä ihmisten asiat hyväksi, he ovat motivoituneempia ja heillä on myös mahdollisuus tehdä oma työnsä hyvin. Sen jälkeen tulokset tulevat vähän niin kuin kylkiäisinä. Mikko Keränen

Keränen on ehtinyt tutustua Kittilän kaivokseen nyt puolentoista kuukauden ajan ja on pitänyt näkemästään.

– Itselle on tärkeää etenkin kaivoksen hyvä tuotanto, ympäristöstä huolehtiminen ja henkilöstön hyvinvointi. Se oli hyvä huomata, että asiat on hoidettu hienosti. Siitä on hyvä jatkaa, hän sanoo.

Kiitosta saa myös muun muassa sidosryhmäyhteistyö.

– Täällä on panostettu hyvään yhteistyöhön jo kaivoksen alkuajoilta lähtien, ja sitä on tärkeää vaalia. Vain sillä tavalla voidaan ansaita sosiaalinen toimilupa.

Keräsen mukaan Kittilän kaivos on hyvin moderni kaivos. Sinne on esimerkiksi rakennettu maailman ensimmäinen maanalainen 5G-verkko. Se antaa Keräsen mukaan hyvän pohjan digitalisaation kehittymiseen, josta on teollisuudessa puhuttu viimeiset vuodet paljon.

– Meillä on täysi valmius lähteä viemään sitä eteenpäin, ja siinähän mahdollisuudet tulevaisuuteen ovat melkein rajattomat, hän sanoo.

Kaivoksella on viime vuosina tehty paljon kapasiteetin nostoon liittyviä investointeja, ja myös ympäristöasioihin on Keräsen mukaan panostettu. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä kapasiteetin nostosta hän pitää huojentavana.

Oikeuden päätös mahdollisti tuotannon jatkamisen suunnitellulla kapasiteetilla, ja myös mahdollisilta lomautuksilta vältyttiin.

– Päätös antaa hyvän pohjan tekemiseen pitkälle tulevaisuuteen, Keränen sanoo.

Täällä on panostettu hyvään yhteistyöhön jo kaivoksen alkuajoilta lähtien, ja sitä on tärkeää vaalia. Vain sillä tavalla voidaan ansaita sosiaalinen toimilupa. Mikko Keränen

Keränen on syntyjään Suomussalmelta. Nuorena hän kilpaili pikajuoksussa ja pituushypyssä, ja hän muutti 16-vuotiaana parempien harjoitusolosuhteiden vuoksi Ouluun, jossa opiskeli urheilulukiossa. Pituushypyssä Keränen saavutti useita nuorten SM-mitaleja.

Kun Keränen valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 2007 – diplomityönsä hän teki Tornion terästehtaalla – oli meneillään kaivosbuumi. Insinöörejä alettiin muuntokouluttaa 1,5-vuotisella koulutuksella rikastusinsinööreiksi, ja Keränen hakeutui koulutukseen.

– Rikastusinsinöörikoulutusta ei ollut ollut Suomessa 30 vuoteen. Kaikki rikastusinsinöörit alkoivat olla enemmän tai vähemmän eläkkeellä, ja tarvittiin nopeasti uusia, hän kertoo.

Valmistuttuaan Keränen työskenteli rikastamopäällikkönä Luikonlahden kaivoksella Kaavilla, josta siirtyi Yaralle Suomen suurimman rikastamon johtoon.

Liikkuminen ei ole jäänyt nuoruuteen, vaan Keränen harrastaa yhä monenlaista kuntoilua esimerkiksi hiihtäen, lenkkeillen, pyöräillen ja meloen. Hän kertoo osallistuneensa Arctic Challenge -kisaan Levillä vaikkei nykyään enää numerolappua mielellään rintaansa laita.

Keränen on myös innokas metsästäjä. Hän on kuulunut pienestä pitäen hirviporukkaan kotiseudullaan Kainuussa, ja kanalinnunpyyntiin hän on ehtinyt jo muutamaan otteeseen Kittilässäkin.

Joulun tuore kaivoksen johtaja viettää perheensä ja sukunsa kanssa Kainuussa.