Muualta Lapista

”Opettele sanomaan ei” – näin sanoo työhyvinvoinnin opettaja

Työkykyjohtamisen asiantuntija Katja Siurumaa oppi työhyvinvoinnin kantapään kautta.

Katja Siurumaa on työhyvinvoinnin ohjaaja. Kuva: Jyri-Jussi Rekinen

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Muutama vuosi sitten Katja Siurumaa oli keuhkokuumeessa. Asiat eivät olleet hyvin. Hän oli reagoinut työuupumukseen fyysisesti.

– Makasin sohvalla ja katsoin kattoa. Mietin, mikä minussa on vikana, Siurumaa muistelee.

Toipumisen myötä hän etsi ratkaisuja pahalle ololleen. Hän löysi hengitysharjoitukset. Niissä rauhoitutaan hetkeksi kaiken hälinän keskellä. Lisäksi Siurumaa hakeutui työohjaukseen.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Siellä selvisi menneisyyden kokemuksia, jotka vaikuttivat kielteisesti minuun, hän arvioi.

Osoittautui, että Siurumaa ei osannut sanoa ”ei”.

Hän oli liian kiltti.

Siurumaa haki työelämän arvostusta kovalla suorittamisella ja miellyttämisellä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Työpaikkojen kipupisteet ovat pääasiassa henkisiä. Siurumaa muistuttaa, että mielenterveysongelmat ovat tutkimusten mukaan jo ajat sitten ohittaneet fyysisen pahoinvoinnin työpaikoilla.

– Työvoimapula ja runsas työvoiman vaihtuvuus voivat aiheuttaa ongelmia, hän sanoo.

Työpaikoilta lähtemisen suurimmat syyt ovat huono johtaminen, kehno palkkaus, kiire, kovat vaatimukset ja työntekijän ajatukset omasta riittämättömyydestä.

Siurumaan mukaan kipupisteiden parantamiseen löytyy ratkaisuja. Nämä voivat olla henkilökohtaisia tai koko työpaikan henkilöstöä käsittäviä koulutuksia.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Olen parhaillaan tekemässä kuntapuolen toimijalle koulutusta, jossa puhumme työyhteisön kipupisteistä, hän kertoo.

Työpaikkojen hyvinvointia autetaan toimialasta riippumatta. Hyvinvoinnin ohjaaja voi olla läsnä opastamassa johtoa ja hänen alaisiaan.

– Se voi olla esihenkilöiden kanssa valmennusta, jossa katsotaan palautteiden antamista tai vaikeiden asioiden puheeksi ottamista, Siurumaa sanoo.

Viimeksi mainitusta esimerkkinä on ”varhaisen puuttumisen malli”, joka on päivittäisen työpaikkajohtamisen menetelmä.

– Myös työntekijöitä voidaan auttaa arjessa. Se voi olla työkykyohjausta, jolla henkilö saadaan pysymään työpaikallaan.

Työkykyohjaus on kätevä tapa lisätä yrityksen ja organisaation tuottavuutta. Kun johto ja työntekijät voivat hyvin, sairauspoissaolot ja työvoiman vaihtuvuus vähenevät. Investoinnit työkyvyn ohjaukseen maksavat näin pian itsensä takaisin.

– Ulkopuolinen työnohjaaja madaltaa työntekijän kynnystä kertoa arjen haasteista, Siurumaa tietää.

Joskus on yrityksen johtoa on mahdotonta auttaa. Heidän voi olla vaikea ottaa apua vastaan ja he voivat jyrätä alaisensa oman valtansa alle.

– Tällaisiakin johtajia valitettavasti vielä on. Silloin asialle ei voi mitään, Siurumaa suree.

Siurumaan työkykypalveluja tarjoavat Edicos Oy toimii koko Suomen alueella. Tällä hetkellä yrityksen tiimissä työskentelee kolme henkilöä.

Kommentoi  (0) Ilmoita asiavirheestä