Paikallisuutiset

Kunnat saavat ratkottavakseen kasvavan työvoimapulan – Kolarilainen palvelujohtaja Tero Hyttinen ennakoi työvoimapulan pahenevan yhä matkailussa ja sote-palveluissa.

Ensi vuoden aikana valtiovetoiset työllisyyspalvelut siirretään kuntien hoiviin.

Kunnat valmistautuvat ottamaan kopin työnhakijoista, uraohjauksesta, työvoimakoulutuksesta, yrityksen perustamisneuvonnasta ja yli sadasta muusta tehtävästä, jotka siirtyvät isossa uudistuksessa valtion työ- ja elinkeinotoimistoilta kuntien vastuulle vuoden 2025 alussa.

Samalla kunnat saavat ratkottavakseen työllisyyden isot haasteet.

– Mistä me löydämme osaavia työntekijöitä matkailun ja sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeisiin? kysyy Lapin TE-toimiston palvelujohtaja Tero Hyttinen.

Hän ennakoi, että työvoimaa joudutaan enenevissä määrin tuomaan muualta. Erityisesti matkailussa ulkomaalaiset työntekijät ovat tulevaisuudessa elinehto, Hyttinen uskoo. Alalta lähti koronan vuoksi paljon työntekijöitä muille aloille. Lähtijöitä on myös eläköitymisen vuoksi alalle tulijoita enemmän.

Matkailukeskukset kamppailevat tulevanakin talvena kokeista, tarjoilijoista, ohjelmapalvelutyöntekijöistä, siivoojista ja kaikista matkailuun liittyvistä ammattilaisista kuljetuksesta lähtien.

Rekrytointia vaikeuttaa matalien palkkojen lisäksi tarjolla olevan työn kesto sekä pula asunnoista.

– Pahaa pelkään, että haaste lisääntyy, Hyttinen sanoo.

Sanna Marinin hallituksen päättämän työvoimapalveluiden uudistuksen tavoitteena on lisätä palveluiden paikallisuutta ja paikallistuntemusta ja saada kaikki työllisyyden parissa työskentelevät henkilöt samaan työyhteisöön ja työtä tarvitsevan palvelut yhden viranomaisen katon alle.

– Olen utelias, lähes 40-vuotisen uran työnvälityspalveluissa tehnyt kolarilaissyntyinen Hyttinen sanoo.

Hän näkee uudistuksessa paljon mahdollisuuksia.

– Kunnissa on hyvä paikallistuntemus siitä, mikä on työmarkkinoiden tilanne, hän sanoo.

Kuntien yrityspalvelut ja koulutuspalvelut, kuten työpajat saadaan uudistuksessa muiden työ- ja elinkeinopalveluiden kanssa samaan nippuun.

Hyttinen odottaa, että myös tietosuojakysymykset ja sitä myötä asiakkaan auttaminen helpottuvat, kun asiat hoituvat yhden viranomaisen kanssa alusta loppuun.

Hän odottaa palveluiden, esimerkiksi tarjolla olevien koulutusten, vastaavan jatkossa paremmin alueen tarpeisiin.

Lapin TE-toimiston tehtävänä on pitää palvelut toimivina vielä ensi vuoden ajan sekä samalla perehdyttää kunnat palveluiden järjestämiseen. Sote-uudistus on vienyt tähän saakka etenkin pienten kuntien voimat, joten Hyttinen ennakoi tulevasta vuodesta tiivistä suunnitteluvuotta.

Hyttinen ja muut Lapin TE-toimiston työntekijät siirtyvät uudistuksen myötä kuntiin jatkamaan työtään.

Yksittäiset kunnat eivät ota palveluista koppia vaan muodostavat yhteenliittymiä, joita parhaillaan valmistellaan.

Tällä hetkellä Lapissa suunnitellaan neljää kuntien yhteenliittymää. Sodankylä valmistelee Ylä- ja Itä-Lapin aluetta. Tunturi-Lappi ja Pello muodostavat yhden alueen. Rovaniemi ja Ranua liittyvät yhteen, ja neljäs alue kattaa Meri-Lapin kunnat ja Ylitornion.

Lain mukaan työnvälityksen voi hoitaa kuntaliittymä, jonka alueella on vähintään 20 000 työikäistä. Kittilän vetämässä Tunturi-Lapin alueessa ja Sodankylän vetämässä Itä-Lapin alueessa kriteeri ei täyty. Kunnat ehdottavat työ- ja elinkeinoministeriölle alueet lokakuun loppuun mennessä, ja valtioneuvosto päättää marraskuun loppuun mennessä, hyväksyykö se alueet.

Ensi vuoden iso haaste on palveluiden ja tekijöiden yhdistäminen. Yhteen liittyvät kuntien ja valtion työkulttuurit. Lisäksi Lapin TE-toimistossa tiettyjä palveluita hoitavat keskitetysti vain muutamat henkilöt.

– Miten neljällä alueella saadaan kaikki asiat hoidettua, Hyttinen miettii.

TE-toimiston työntekijöiden sijoittumisen uusille alueille ratkaisee työ- ja elinkeinoministeriö.

Pohjoismainen malli nostaa haastavat tilanteet näkösälle

TE-palvelut ovat työnhakijan näkökulmasta muuttuneet paljon jo viime vuoden toukokuussa, jolloin käyttöön otettiin pohjoismainen malli.

Yhteydenpito ja kasvokkain tapaamiset työtä tarvitsevien kanssa lisääntyivät sen myötä moninkertaisiksi.

Työttömäksi jäänyt tavataan mahdollisimman nopeasti kasvokkain ja ensimmäisen kolmen kuukauden aikana yhteydenottoja on yhteensä kahdeksan.

– Sillä pyritään nopeuttamaan takaisin töihin siirtymistä, Tero Hyttinen kertoo.

Hänen mukaan uudistus näkyy jo työllistymisen nopeutumisena. Muutakin uudistus on nostanut näkyviin.

– Hyvin haastavat tilanteet tulevat herkemmin esiin. Myös historiallisen hyvä työllisyystiilanne mahdollistaa niihin keskittymisen.

Isoja haasteita Hyttinen näkee työkyvyssä ja erityisesti mielenterveydessä.

– Leimaa antava piirre on, että meillä on suuri joukko ihmisiä, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta. Heitä on hyvin vaikea saada motivoitua kouluttautumaan.

Taustalla on Hyttisen mukaan usein oppimisvaikeuksien myötä syntynyt hyvin kielteinen suhtautuminen kouluttautumiseen.

Ennen pohjoismaiseen malliin siirtymistä palveluiden kehittämisen suunta oli toinen: Vuodesta 2005 vuoteen 2015 Lapin TE-toimiston henkilömäärä putosi 220 henkilötyövuodesta 86:aan.

TE-palveluissa tehtiin jättimäinen digiloikka, ja kasvokkain kohtaamisista siirryttiin verkkoon. Toimistojen määrää vähennettiin niin, että lopulta 21 kunnasta toimistoja oli vain 13:ssa.

Hyttinen vertaa palveluiden ja henkilökunnan määrän kehitystä keinulautaan, joka kävi toisessa ääripäässään ja hakee nyt tasapainoa.

Sopeuttamisen jälkeen henkilömäärää on lisätty niin, että nyt henkilötyövuosia on tuplasti kuopan pohjaan verrattuna, 160. Toimistoja on palautettu ja palautetaan kuntiin, tänä vuonna ovensa on avannut esimerkiksi Pellon työvoimatoimisto.

– Ehkä ajateltiin, että digitalisaatio voi hoitaa kaiken. Sitten herättiin siihen, että ihmiset tarvitsevat henkilökohtaisempaa palvelua ja tukea, Hyttinen pohtii.

Hän on nähnyt työnvälityksen vaiheet 1980-luvulta lähtien ja tehnyt työtä eri kunnissa sekä ollut työvoimatoimiston johtajana Ylitorniolla ja Kemissä. Koko Lapin palvelujohtajana Hyttinen työskentelee nyt osittain myös kotikunnassaan Kolarissa.

– Olen tunnistanut matkan varrella, että on asiakkaita, joilla on enemmän tai vähemmän haasteita elämänhallinnassa ja palvelujärjestelmien käytössä. Jos on näppärä tiktokissa, se ei tarkoita, että osaa käyttää yhteiskunnan digitaalisia palveluita, Hyttinen sanoo.