Paikallisuutiset

Njeallje beazi njeidojuvvon skuvlašiljus

Skuvla lea ovddidan Eanodaga gieldda infrastruktuvrra ovttadahkii bivdaga njeaidit muoraid.

Heahtá skuvlaguovddáža šiljus leat njeaidán njeallje beazi. Teknihkalaš jođiheaddji Kimmo Lämsä muitala ággan beziid njeaidimii lea doallat skuvlla šilju dorvvolažžan skuvlamánáide.

– Juo máŋggaid dálvviid beziin lea leamaš ritni mii lea de gahččan eatnamii, ja seammás muhtin oavssitnai leat doddjon ja gahččan muohttaga mielde eatnamii, lohká Lämsä.

Njeidojuvvon beazit ledje su mielas buorit eaige lean mieskan, muhto livčče liikká sáhttán dagahit váralaš diliid, daningo dán áigge ritni deaddá ovssiid eará ládje go ovdal.

– Sáhttá ollu muohttát, ritni darvána muoraide ja nu de sáhttet stuorátnai oavssit doddjot jus lea ollu ritni muorain.

Skuvla lea sávvan muoraid njeaidima. Hálddahuslaš rektor Riitta Peltovuoma cealká oanehaččat, ahte galhan beazis leat oavssit maid doddjon.

– Ja stuora muohta- dahje jiekŋačoalttutnai leat gahččan muorain, Peltovuoma ákkastallá.

Eanadatbargolohpi muoraid njeaidimii ii ohccojuvvon, dannego teknihkalaš jođiheaddji mielas dakkára ii dárbbašan dan njealji muora njeaidima várás ohcat. Eanodaga gielda lea čállán dán áššis vástádusa iežas neahttasiidui mannan bearjadaga.

Ollugat moraštit dán dagu geažil ja dáid oktavuođaváldimiid vuođul lea čielggas, ahte Heahtá giliguovddáža áhpásnuhttinguovlluid muhtin stuora, boares beazit boktá garra dovdduid.

Eanodaga luonddusuodjalansearvái leat ollugat váldán dán ášši olis oktavuođa, muitala searvvi ságajođiheaddji Taina Niemelä.

– Ollugat moraštit dán dagu geažil ja dáid oktavuođaváldimiid vuođul lea čielggas, ahte Heahtá giliguovddáža áhpásnuhttinguovlluid muhtin stuora, boares beazit boktá garra dovdduid, Niemelä dadjá ja joatká, ahte gieldda ássit dovddiidit beziid kulturhistorjjálaš ja ekologalaš árvu ja rolla báikkis loaktima lasiheaddjin.

Su dieđuid mielde searvi rehkenasttii stuorámus muora jahkerieggá, ja dan vuođul dat lei sullii 350-380 jagi boares muorra. Niemelä mielas dán galggašii atnit árvvus ja nu oidnot maid virggálaš mearrádusaid dahkamis.

– Lea tragihkalaš go ná dehálaš muoraid sáhttá beare njeaidit álkes vuođuštusaiguin ja almmá čađačuovgi lohpeproseassa haga.