Paikallisuutiset

Kittilän kirjastoauto 50 vuotta: Tavoitimme ensimmäisenä kyytiin nouseen asiakkaan — hän lukee kirjansa yhdeltä istumalta

Kittilän kirjastoauto liikennöi ensimmäisen kerran syyskuussa 1974 ja sen toiminta jatkuu. Auton ensimmäinen asiakas lainaa autosta nyt enimmäkseen romanttista ja historiallissävytteistä kirjallisuutta.

Suomen ensimmäinen kirjastoauto starttasi liikenteeseen Turussa vuonna 1961, mutta kirjoja kuljetettiin Vantaan kaupungin, entisen Helsingin maalaiskunnan alueella jo vuosina 1913–14 hevosen vetämissä kärryissä. Tuolloin kirjojen kuljettaminen tarkoitti eri kirjastojen keskinäistä materiaalin vaihtamista.

Kittilässä kirjastoautotoiminta käynnistyi keskiviikkona 18. syyskuuta vuonna 1974.

Historiankirjat kertovat auton ensimmäisen reitin suuntautuneen Rautuskylään. Sitä ohjasti kuljettaja-kirjastohoitaja Oiva Vaara ja mukaan olivat nousseet myös kirjastonhoitaja Marjatta Junttila ja kirjastoapulainen Helena Hautala.

Silloinen auto oli merkiltään Sisu BK-84 ja liikenteessä se oli aina vuoteen 1987.

Kirjastoauton ensimmäinen asiakas oli Könkäällä lainauksen tehnyt Ella Paksuniemi.

– Muistan sen hetken, mutta en todellakaan muista, mitä lainasin. Onko siitä jo tosiaan 50 vuotta, Sirkassa asuva Paksuniemi naurahtaa.

– Tällä hetkellä käyn kirjastoautossa harvemmin kuin aiemmin, mutta toki aina silloin tällöin. Luen romanttista, historiallissävytteistä kirjallisuutta. Suosikkikirjailijoitani ovat muun muassa Tommi Kinnunen ja Laila Hirvisaari. Olen lukijana sellainen, että en malta keskeyttää hyvää kirjaa vaan luen sen melkein yhdellä istumalla. Tällä hetkellä on kesken Danielle Steelen kirja.

– Kirjallisuus antaa paljon. Lukeminen sivistää ja viihdyttää. Auton valikoimasta ja toiminnasta ei ole mitään valittamista. Sen olemassaolo on sivukylillä asuville todella hyvä asia.

Vuoteen 2008 saakka Kittilän kirjastoauto ajoi ainoastaan oman kunnan alueella, mutta yksittäisille kunnille suunnattujen valtionapujen loppuessa toiminta yhdistettiin Kolarin kanssa. Kittilässä auto kulkee noin 1500 kilometriä kahdessa viikossa ja Kolarissa viikossa vajaat 700 kilometriä. Vuositasolla sen matkamittariin kertyy reilut 30 tuhatta kilometriä.

Kirjastoauton rahoituksesta Kittilä maksaa 60 prosenttia ja Kolari 40 prosenttia.

Nykyinen naapurikuntien yhteinen kirjastoauto on merkiltään Mercedes-Benz ja Kittilässä sen kuljettajana on toiminut vuodesta 2010 Jouni Heino.

– Kittilässä on ollut aikoinaan hyvinkin laaja sivukirjastoverkosto, mutta on ollut myös kyliä, joissa kirjastopalvelua ei ole ollut. Luulen kirjastoauton tulemiseen vaikuttaneen tarpeen palvella myös jälkimmäisissä kylissä asuvia kuntalaisia, mutta varmaan osakseen myös korvaamaan lakkautettuja sivukirjastoja, Heino arvioi.

– Luulen, että kirjastoautojärjestelmän luomista edesauttoi valtion tuki. En usko, että Kittiläänkään olisi saatu omaa autoa ilman valtion tukea.

Mikään kylä ei erotu toisistaan lainattavien kautta. Dekkarit, romanttinen kirjallisuus ja paikallishistoria ovat suosittuja. Jouni Heino

Noin kaksikymmentä ensimmäistä vuotta kirjastoautossa asiakkaita palveli kuskin lisäksi kirjastovirkailija, mikä johtui korttilainauksesta johtuneesta suuresta työmäärästä.

Kirjastoauton kulkeminen on jaksotettu, niin että se liikennöi Kittilässä kaksi viikkoa ja Kolarissa viikon.

Kahden viikon jaksolla autolla on yksitoista eri reittiä, joista jokainen ajetaan kolmen viikon välein. Reiteille mahtuu noin 130 pysäkkiä.

– Vuositasolla lainoja on reilut 20 000. Lainauksista suurin osa tapahtuu talviaikaan ja ne ovat hyvin asiakaskohtaisia. Mikään kylä ei erotu toisistaan lainattavien kautta. Dekkarit, romanttinen kirjallisuus ja paikallishistoria ovat suosittuja. Kirjastoauton käyttäjissä on myös innokkaita lukijoita, joille saa viedä joka kerta uutuuskirjallisuutta, Heino paljastaa.

– Kirjastoauton asiakkaiden lainaukset poikkeavat kirjaston lainauksista siltä osin, että autosta ei lainata opiskeluihin liittyvää kirjallisuutta, mikä tietysti johtuu siitä, että auton asiakaskunta on vanhempaa.

Jos sähköt katkeavat, niin kirjaa voi lukea lukea kynttilän valossakin ja fyysinen kirja on parhaimmillaan äärettömän kaunis esine. Jouni Heino

Kirjojen lisäksi kirjastoautosta voi lainata lehtiä, videoita ja musiikkia, joskin jälkimmäisten lainaaminen on suoratoistopalveluiden yleistyttyä vähentynyt radikaalisti.

Painettu kirja, jota Heino kuvailee ylivoimaiseksi käyttöliittymäksi, on sen sijaan säilyttänyt asemansa.

– Jos sähköt katkeavat, niin kirjaa voi lukea lukea kynttilän valossakin ja fyysinen kirja on parhaimmillaan äärettömän kaunis esine, hän perustelee.

Kirjastoauton aikataulun mukainen pysäkkiaika on kymmenen minuuttia, mutta sitä voidaan mahdollisuuksien mukaan myös pidentää. Pysäkkeinä on sekä talojen pihoja, kouluja että muita kylissä olevia paikkoja.

– Toimintalinja on ollut ainakin tähän saakka se, että jos joku haluaa auton pysähtyväksi tietyssä paikassa, niin toive toteutetaan puitteissa olevien mahdollisuuksien mukaan, sillä kuntalaisia vartenhan me olemme olemassa, Heino muistuttaa.

Asiakaspalvelutyönä kirjastoauton hoitaminen on maailman parasta työtä. Jouni Heino

VIDEO: Tippuvatko kirjat lattialle Inarintiellä - kirjastoauton henkilökunta vastaa:

Video: Miika Sirkiä

Kirjastoauton toiminta on Heinon mukaan pysynyt Kittilässä kymmenien vuosien saatossa hyvin pitkälti samanlaisena.

Uusia tuulia reiteille ovat tuoneet autossa satunnaisesti mukana olleet ja asiakkaita pysäkeillä viihdyttäneet sirkustaiteilijat, muusikot ja runoilijat.

Heinon saama jatkuva positiivinen palaute kirjastoautosta kertoo sen merkityksestä kuntalaisille. Samalla, kun auton toiminta saa kiitosta nousee usein esiin myös huoli palvelun jatkumisesta.

– Näen kirjastoauton tulevaisuuden valoisana ja uskon, että uutta autoakin aletaan hankkimaan jossain vaiheessa. Päättäjät ovat olleet aina hyvin myötämielisiä kirjastoa kohtaan, Heino kertoo.

Haastetta kirjastoauton liikkumiseen tuovat liikenne, auton tekninen kestävyys sekä tie- ja keliolosuhteet, minkä takia lähes joka kevät joudutaan perumaan suunniteltuja reittivuoroja.

– Autossa asiakassuhde muodostuu kirjaston asiakkuuksia läheisemmäksi, kun oppii tuntemaan ihmisiä paremmin. Työ on siinäkin mielessä hyvin ainutlaatuinen. Asiakaspalvelutyönä kirjastoauton hoitaminen on maailman parasta työtä, Heino vakuuttaa ja muistuttaa kirjastoauton historiaan päästävän tutustumaan syyskuun ajan kirjastolla kootun valokuvia, lehtileikkeitä ja arkistopapereita sisältävän näyttelyn muodossa.

Kirjastoauto on Staalon Festien aikaan, lauantaina 21. syyskuuta esillä kirjaston pihalla. Näytteillä tulee olemaan jotain auton historiaan liittyvää ja tarjolla on myös suuhunpantavaa.