Paikallisuutiset

Magga on tarkastellut duodjin estetiikkaa enontekiöläisen saamelaisyhteisön näkökulmasta

Maarit Maggan väitöskirjatyön taiteellisen produktion taltiointiin liittyvä näyttely Ráidalasas tulee esille Arktikumiin.

Maarit Maggan akateeminen väitöskirja tarkastetaan Lapin yliopistossa 16. helmikuuta. Sen myötä Maggan väitöskirjaan liittyvä näyttely Ráidalasas tulee esille Galleria Valoon Arktikumiin. Kuva: Nilla-Mahtte Magga

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Enontekiöläinen Maarit Magga, FM, duodjin maisteri, tutkii väitöstyössään saamelaisen käsityön eli duodjin esteettistä olemusta taiteellisen produktion kautta. Hänen tutkimuksensa lähtökohtana ja näkökulmana on gákti, saamenpuku, tiedottaa Lapin yliopisto.

Väitöksessään Magga muotoilee teoreettisen gáktirakenteen, joka pohjautuu duodjin tekemiseen ja yhteisöön kuulumiseen. Sitä määrittelevät saamelainen maailmankäsitys ja duodjiin sisältyvä sielullisuus, vuoiŋŋalašvuohta.

Saamenkäsityötä tarkastellaan tutkijan kehittämän gáktirakenteen pohjalta, ja niin, että näkökulmana ja tulkintatapana on alkuperäiskansan oma käsitys kauneudesta ja sopivuudesta.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Duodji eli saamelainen käsityö soveltuu taiteellisen tutkimuksen toteutustavaksi, ja duodjin antama tieto tulee duodjin tekemisestä itsestään ja sen kautta, Maarit Magga kertoo.

Merkitsin kuvaan ajatuksia taiteellisesta prosessista ja tutkimuksesta yleensä ja huomasin yhteyksiä niiden välillä.

Taiteellisen duodjitutkimukseen kuuluu teoreettisen osion lisäksi taiteellinen osio, ja sitä on esitelty kahden arvioidun näyttelyn muodossa. Se koostuu taiteellisesta tuottamisesta, materiaalien työstämisestä, ideoiden testaamisesta, viipyilystä kokeilujen parissa sekä lopullisen duodjin tekemisestä.

– Väitökseni teoreettinen osuus ja taiteellinen toteuttaminen ovat kulkeneet rinnakkain ja täydentäneet toisiaan, Magga toteaa.

Väitöstyössään Magga on tarkastellut duodjin moniaistista estetiikkaa enontekiöläisen saamelaisyhteisön näkökulmasta. Tutkimuksen metodinen osuus pohjautuu hänen tekstiili-ilmaisun opintojensa aikaiseen vuoden 2019 Lupaus-installaatioon sekä siihen kuuluneeseen gáktiin, Jauristunturin miehen jo käytöstä hävinneeseen pukumalliin.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Taiteellisen työtavan mahdollisuudet avautuivat yhtäaikaisesti teoreettisen pohdinnan kanssa.

Magga kertoo, että rinnakkain konkreettisen duodjin toteuttamisen kanssa hänen mielessään alkoi muodostua kuva miehen gáktista selkäpuolelta, josta miehen gáktia tavallisesti tarkastellaan.

– Sen perusteella voidaan tulkita koristeiden sommittelu ja asettelun lisäksi värien käyttö ja mittasuhteet sekä käyttäjän ja duojárin tausta.

Työstäessään taiteellista produktiotaan ja valmistautuessaan näyttelyihin Magga teki työhuoneensa seinälle suuren paperisen gákti-luonnoksen.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Merkitsin kuvaan ajatuksia taiteellisesta prosessista ja tutkimuksesta yleensä ja huomasin yhteyksiä niiden välillä.

Gáktirakenne muodostaa väitöksen teoreettisen osuuden näkökulman, sisällyksen ja työkalun, jolla tutkimusta käsitteellistetään ja analysoidaan.

Tuntomerkkien tulkintakyky edellyttää kuuluvaisuutta yhteisöön.

Tutkimuksen taiteellinen produktio jakautuu yhteisölliseen ja yksilölliseen duodjiin.

Yhteisöduodjin toteutusta ja kokemusta esittelee arvioitu näyttely I Saamelaiset seremoniat – Kaste ja konfirmaatio.

Osio koostuu ripiltä pääsyn ja kasteen dokumentointimateriaalista, jota esiteltiin näyttelyissä Tunturi-Lapin luontokeskuksessa Hetassa 2019 ja Inarin Siidassa 2020–2021.

Magga kuvailee, kuinka saamelaislapsi syntyy komsioon ja saa syntyessään aseman yhteisössä. Kasteen yhteydessä hän saa nimen ja kummiyhteyden vanhemmilleen tärkeissä aikuisissa. Konfirmaatio eli ripiltä pääseminen on saamelaisnuorelle tärkeä siirtymä, jota korostavat ripiltä pääsyyn valmistautuminen niin pukeutumisen kautta kuin henkisestikin.

Maggan mukaan saamelaiselle gákti ei ole vain vaate vaan se kertoo kuuluvaisuudesta maahan, alueeseen, yhteisöön ja sukuun ja perheeseen.

– Gákti kantaa tuntomerkkejä, ja pukeutumisessa heijastuvat duodjin moninaiset ulottuvuudet. Tuntomerkkien tulkintakyky edellyttää kuuluvaisuutta yhteisöön.

Magga lisää, että kristillisten perhejuhlien yhteydessä heijastuvat yhteisön käsitykset esteettisesti miellyttävästä duodjista ja siihen liittyvistä tavoista, arvoista ja ajatusmaailmasta.

– Yhteisöllinen duodji on enemmän kiinni perinteessä ja duodjiperinteeseen kuuluvissa usein sanattomissakin sopimuksissa kuin yksilöllisempi duodji.

Elävä duodjikulttuuri seuraa aikaansa: nuoremmat pitävät sitä yllä ja kehittävät uusia duodjin tuntomerkkejä

Yksilöllisempää duodjiestetiikan tulkintaa esittelee näyttely II Jumalan lapset. Tämä osio muodostuu Maggan Hetan kirkkoon suunnittelemista duodjitaidetekstiileistä, ja se on toteutustavaltaan taiteellisempi ja yksilöllisempi kuin ensimmäinen osio. Duodjitaidetekstiilit olivat myös esillä Inarin Siidan näyttelyssä 2021.

Maggan mukaan niin duodjin yhteisöllinen kuin yksilöllisempikin toteuttaminen heijastelee saamelaisia arvoja ja maailmankäsitystä, duodjin sielullisuutta.

– Esivanhempien kunnioittaminen ja perinteen arvostaminen tulee esille konkreettisessa tekemisessä mutta myös heidän muistamisena ja tietotaidon siirtämisenä sukupolvelta toiselle.

Magga toteaa, että vaikka teoksiin liittyy usein tarinallisuus, joka viittaa duodjin kokonaisvaltaisuuteen, duodjituntemus ei ole vain vanhemman sukupolven oikeus.

– Elävä duodjikulttuuri seuraa aikaansa: nuoremmat pitävät sitä yllä ja kehittävät uusia duodjin tuntomerkkejä.

Väitöspäivänä Arktikumin Galleria Valossa avautuu kokoava näyttely

Maarit Maggan akateeminen väitöskirja GÁKTI LUPAUKSENA. Duodjin moniaistinen visuaalisuus ja estetiikka kirkollisissa tiloissa tarkastetaan Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa perjantaina 16. helmikuuta.

Väitöskirjatyön taiteellisen produktion taltiointi on sisällytetty väitöskirjaan, ja siihen liittyvä näyttely Ráidalasas on nähtävissä 17. helmikuuta lähtien Galleria Valossa Arktikumissa.

Ráidalasas esittelee duodjin kokonaisvaltaisuutta. Näyttelyssä on esillä väitöksen taiteelliseen produktioon kuuluvien näyttelyiden I ja II lisäksi materiaalit, tekniikat, kokeilut ja luonnokset, duodjin äänet ja laaja kuvamateriaali. Tutkimustuloksia ja jauristunturilaista estetiikkaa esittelee konkreettisesti duodjitaidetekstiili Maasta olen minä tullut, joka koostuu 23:sta käytöstä poistuneesta gáktista.

Maarit Magga

työskentelee duodjin lehtorina Sámi allaskuvlassa Kautokeinossa

on valmistunut filosofian maisteriksi vuonna 2003 Oulun yliopistosta ja duodjin maisteriksi 2015 Sámi allaskuvlasta

on työskennellyt duodjin stipendiaattina 2018–2022 Sámi allaskuvlassa ja väitöskirjatutkijana Lapin yliopistossa 2022–2023 Suomen kulttuurirahaston apurahalla

Kommentoi  (0) Ilmoita asiavirheestä