Muualta Lapista
”Uimaan ei opi kuin uimalla” – Rantauimakoulut ovat nykyään harvinaisia, mutta Pellossa opitaan tärkeää kansalaistaitoa
Pellon Ritavalkealla Valkeajärven rannassa polskitaan uimalaudalla edestakaisin liikuntaohjaaja Tuuli Heinosen ohjeiden mukaan.
– Älkää laittako jalkoja polvista koukkuun, kun uitte, vaan pitäkää ne suorina polvista sekä nilkoista ja ravistelkaa jalkoja niin kuin ravistelisitte niistä muurahaisia, neuvoo Tuuli Heinonen innokkaita oppilaitaan.
Lapset ovat 6–10 -vuotiaita, jotka jo uskaltavat sukeltaa ja pystyvät uimaan laudalla vaadittavat viisi metriä.
Pellon koulun lapset käyvät jokainen luokka kahdesti kevättalvella Ylitornion uimahallissa.
– Vähän pelkäsin, että miten tämä uimataito on, kun ei Pellossa ole omaa uimahallia, mutta erityisesti pienet uivat yllättävän hyvin, kehuu Heinonen alaluokkien lapsia.
– Tavoitteena olisi, että eskarit uskaltaisivat sukeltaa, ja kakkosluokalla olisi alkeisuimataito eli jaksaisi uida yhtäjaksoisesti kymmenen metriä, Heinonen selvittää.
Jos omalla paikkakunnalla ei ole talvisin paikkaa, jossa voisi uida, on se Heinosen mukaan vanhemmista kiinni, miten usein he kuljettavat lapsiaan kauemmaksi uimaan.
– Uimaan ei opi kuin uimalla, toteaa Heinonen.
Uimakoululaiset polskivat ja hihkuvat lämpimässä vedessä, vanhemmat ja isovanhemmat yrittävät pärjätä helteessä rannalla.
Leena Konttajärvi oli tuonut lapsenlapsensa uimakouluun ja seurasi itse rantasaunan varjossa opetuksen edistymistä.
– Kyllä se meidän Iina osaa jo uida, mutta haluaisin, että hän oppisi arvioimaan omaa jaksamistaan ja auttamaan toisiakin, hän miettii. Iida on kahdeksanvuotias tokaluokkalainen, jolla on uimamahdollisuuksia hyvin. Perhe käy uimassa Sonkajärvellä sekä kesämökillä Ounasjoen rannassa. Iinan perhe asuu Rovaniemellä.
Leena Konttajärvi on sitä mieltä, että pelit ja puhelimet vievät lasten kaiken ajan.
– Ei heitä näe enää uimarannoilla eikä leikkikentillä, hän on huomioinut.
Leena Konttajärvi myöntää, ettei itse osaa kunnolla uida, vaikka pysyykin tarvittaessa pinnalla. Kun hän oli lapsi, ei kodin lähellä ollut uintimahdollisuuksia. Hänen miehensä Kari Konttajärvi menee veteen, jos on tarpeen, kun Iina on uimassa.
Suomalaisista kuudesluokkalaisista uimataidottomia on 45 prosenttia.
Lapissa kuudesluokkalaisista uimataidottomia on 69 prosenttia.
Suomalaisista aikuisista uimataidottomia on kolmannes
Pohjoismaisen uimataitomääritelmän mukaan uimataitoinen on henkilö, joka pudottuaan syvään veteen niin, että pää käy veden alla ja päästyään uudelleen pinnalle, ui yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selällään.
Ylitornion lapsille järjestetään uimakoulu Kuntotalolla yleensä kesäkuun alusta juhannukseen.
– Tänä vuonna uimakoululaisia oli reilut 30, kertoo uimaopetuksesta vastaava liikuntaneuvoja Jussi Herttuala Ylitornion kunnasta. Uimakoulussa Ylitorniolla voi pidemmälle taidoissaan päässeet suorittaa myös erilaisia uintimerkkejä priimusmaisteriksi asti.
Myös koululiikuntaan kuuluu uiminen, jolloin alaluokilla olevat saavat uimaopetusta. Uimahallilla käydään pari kertaa lukuvuodessa.
Kunta on järjestänyt myös aikuisten uimakouluja, mutta Herttualan mukaan niitä ei nyt ole ollut muutamaan vuoteen. Aikuisille ja muille pitemmälle ehtineille on ollut myös tekniikkakursseja.
Herttualan mukaan Ylitorniolla alaluokilla on kohtuullisen hyvä uimataito.