Paikallisuutiset

Kulttuurivaikuttajan päätyötä Velho-oopperaa muistellaan yhä, vaikka sitä esitettiin viimeistä kertaa 18 vuotta sitten

Kalervo Uutusta tuli kulttuurineuvos

Äkäslompololainen Velho-oopperan synnyttäjä, runoilija, näyttelijä, kirjailija ja Lapin taikojen tekijä Kalervo Uuttu eli tutummin Uuttu-Kalle sai 19. joulukuuta kulttuurineuvoksen arvonimen. Kulttuurineuvoksen arvonimi on myönnetty ensimmäistä kertaa vuonna 2006, eikä arvonimen kantajia ole kovin paljon.Yhteensä arvonimiä myönnettiin joulukuussa 54. Kolme arvonimen saajaa on Lapista. Arvonimet myöntää tasavallan presidentti Sauli Niinistö .

– Tuleehan presidentillekin virheitä, Uuttu vitsailee ensin.

– Kyllä se eittämättä mieltä lämmittää, hän jatkaa ja kiittelee kovasti myös niitä tahoja, jotka hänelle kunnianosoitusta ovat hakeneet.

Uuttu-Kallena tunnetun Kalervo Uutun merkittävin saavutus on eittämättä Velho-Ooppera, jota hän oli luomassa Äkäslompolossa 1990-luvulla. Kalervo Uuttu kirjoitti kaikkien kolmen oopperan tekstit. Oopperat ohjasi Keijo Kupiainen ja sävelsi Ilpo Saastamoinen. Ensimmäinen Velho-Ooppera sai ensi-iltansa vuonna 1993. Velho-oopperaa seurasi Riekko ja sen jälkeen tuli Käärme. Oopperat kertoivat Lapin elämästä: Velho varhaishistoriasta, Riekko 1200-luvusta1600-luvulle ja Käärme ajasta sodista nykyaikaan. Viimeinen, Käärme-ooppera esitettiin 2001.

Oopperatrilogia paisui kuin pullataikina. Sitä teki parhaimmillaan 300 ihmistä. Oopperoista on taltioitu vain ensimmäinen tekijänoikeuskiistojen vuoksi, ja sitä esitettiinkin vuonna 2015 Luontokeskus Kellokkaassa.

Velho-Oopperan vajaan kymmenen vuoden hengähdystauon jälkeen Uuttu alkoi kirjoittaa toista suurprojektia, musiikkinäytelmä Pientä kansani laulua, joka levisi myös trilogiaksi. Sitä esitettiin vuodesta 2010. Ensin tuli Pieni kansani laulu, sen jälkeen Laulu pienestä kansasta ja kolmantena Kansani on lauluni. Näytelmissä edettiin kronologisesti 1800-luvulta nykypäivään.

Viimeiseksi kolme näytelmää koottiin yhteen Soi kansani pieneksi lauluksi, jossa oli entisten näytelmien lisäksi vielä uutta materiaalia. Näytelmä perustui Uutun runoihin, ja pellolaisen Jari Vanhan sävellyksiin, käsikirjoittajana oli Esko Janhunen ja ohjaajana Hannu Friman .

Uuttu on profiloitunut nimenomaan pohjoisen maan ja kansan tarinoiden ja tunteiden sanoittajana, ja niistä hän on saanut aina myös innoituksensa.

– Aina se oli se maa, ja ne ihmiset.

Häntä on kutsuttu Velhoksi, vaikka se hän ei koe olevansa. Uuttu kokee olevansa näyttelijä ja tarinankertoja.

76-vuotiaan Uutun pöytälaatikkoon tipahtaa vieläkin harvakseltaan irtonaisia runoja ja kirjoituksia.

– Suuni on ehtynyt, ikä jo painaa, hän toteaa.