Kulttuuri

Runoilijan paluu olympialaisiin

Suomi on runoilun hallitseva mestari, ja uusia runontekijöitä etsitään nuorista.

Runonlausunta oli osa olympiakisojen ohjelmaa Tukholmasta 1912 aina Lontooseen 1948 saakka. Suomi on runoilun hallitseva olympiavoittaja. Aale Tynni voitti lyriikkasarjassa olympiakultaa runollaan Hellaan laakeri Lontoossa vuonna 1948.

Nyt Suomen Olympiakomitea, Lukukeskus, Sanoma Media Finland ja mainostoimisto Folk Finland käynnistävät Runomaajoukkue-kilpailun. Liikunta-aiheinen runokilpailu kannustaa nuoret kirjoittamaan ja runoilemaan.

Se on suunnattu kaikille maamme 7.–9.-luokkalaisille ja runot voivat olla joko suomen- tai ruotsinkielisiä. Nuorilla runotaitajilla on huhtikuun loppuun asti aikaa hioa teoksensa valmiiksi. Kilpailun voittaja julkistetaan toukokuun lopussa, ja hän saa palkinnoksi kahden hengen matkan Pariisin olympialaisiin elokuussa.

On kiehtovaa kuulla kilpailurunojen kautta, miten nuoret sanoittavat kokemaansa tai näkemäänsä liikuntaa ja urheilua. Mikko Selin

Aikoinaan runonlausunnan mukaan ottaminen oli modernien olympialaisten isän, paroni Pierre de Coubertinin idea. Mitaleja jaettiin urheilun ohella arkkitehtuurissa, kuvanveistossa, maalaustaiteessa, musiikissa ja kirjallisuudessa.

Näitä kutsuttiin muusain viisiotteluksi. Kisatöiltä edellytettiin, että niitä ei ollut julkaistu aikaisemmin ja että ne olivat urheilun innoittamia.

Vuoden 1952 olympialaisissa Helsingin stadionilla olympiatulen sytyttivät juoksijalegendat Paavo Nurmi ja Hannes Kolehmainen, mutta runojen ja muusain viisiottelun liekki ei tuolloin enää leimahtanutkaan.

Taidekilpailujen loppu koitti Lontoon kisojen jälkeen vuonna 1949 kun Kansainvälinen olympiakomitea päätti poistaa taidekilpailut olympiaohjelmasta. Nyt 76 vuotta myöhemmin on aika lähettää runoilija olympialaisiin – ja edistää lasten ja nuorten lukutaitoa ja runouden harrastamista.

— Urheilu yhdistää ja kiinnostaa laajasti suomalaisia ikäryhmästä riippumatta. Suuren huomioarvon avulla voimme ratkoa myös suuria yhteiskunnallisia ongelmia kuten lukutaidon heikkenemistä. Runous on sanataidetta, jossa mitataan luovuutta ja sanojen ilmaisuvoimaa, Olympiakomitean liiketoimintajohtaja Mikko Selin sanoo tiedotteessa.

Hän toteaa, että urheilu on puolestaan universaalia kehon kieltä, jossa onnistumista mitataan metreissä ja sekunneissa.

– On kiehtovaa kuulla kilpailurunojen kautta, miten nuoret sanoittavat kokemaansa tai näkemäänsä liikuntaa ja urheilua. Odotamme mielenkiinnolla kilpailun satoa, ja toivotamme voittajan lämpimästi tervetulleeksi Pariisin olympialaisiin, Mikko Selin innostaa.

Runomaajoukkue-kilpailun kultamitalisti pääsee seuraamaan yleisurheilun finaali-iltaa ja naisten koripallon neljännesvälieriä. Muut mitalistit sekä pistesijoille 5–8 sijoittuneet kisailijat palkitaan tuotepalkinnoilla.

Vaikka tekoäly on keksitty, luotamme oman mielikuvituksen voimaan. Emmi Jäkkö

— Englannin kieli jyrää kaikkialla ja siihen suhtaudutaan ihaillen. Joka muuta uskaltaa väittää, kuuluu menneisyyteen. Ärsytyksen voimasta ja urheilufaniudesta tämä idea on varmasti päähän pälkähtänyt. Tuntuu erityiseltä olla kannustamassa nuoria kirjoittamaan runoja. Kun runouden ja huippu-urheilun välille löytyy yhdistävä tekijä, joka on totta ja jolla on juuret historiassa, tuntuu liitto täydelliseltä, Runomaajoukkue-kilpailun ideoija ja mainostoimisto Folkin copywriter Sami Korjus toteaa tiedotteessa.

Kilpailuun osallistujat voivat valita vapaasti runonsa aiheen, joka liittyy tavalla tai toisella liikuntaan. Runon tyylilaji on vapaa, se voi olla esimerkiksi lyriikkaa, haikua, balladia tai vaikka räp-sanoitus, kunhan runon ensisijainen kieli on suomi tai ruotsi. Vain tekstimuotoiset runot voivat osallistua.

— Lasten ja nuorten hyvä lukutaito on koko yhteiskunnan etu ja riittävä lukutaito takaa, että nuorilla on edellytykset selviytyä arjessa, kertoa ajatuksistaan ja toteuttaa unelmiaan. Lukeminen ja lukutaito ovat puolustajansa ansainneet sillä jokainen meistä voi olla lukemisen lähettiläs. Toivomme kilpailun rohkaisevan nuoria ilmaisemaan itseään runouden kautta ja samalla kehittämään heidän kielitaitoaan, Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Emmi Jäkkö sanoo.

Hän muistuttaa, että runous voi myös avata ovia uusiin maailmoihin ja herättää mielikuvituksen eri tavalla kuin mikään muu.

– Koska kilpailuruno voi olla tyylilajiltaan mitä tahansa ja kieleltään suomi tai ruotsi, tarjoaa se osallistujalle mahdollisuuden monipuoliselle kirjoittamiselle ja itseilmaisulle. Ja vaikka tekoäly on keksitty, luotamme oman mielikuvituksen voimaan.

Olen intohimoinen tarinoiden lukija, enkä ole antanut lukihäiriön määrittää minua lukijana. Ella Junnila

Runomaajoukkue-kilpailun tuomariston jäsenissä yhdistyvät luovuus, taito, ennakkoluulottomuus, kokemus ja kova kunto. Tuomaristoon kuuluvat lastenkirjaa parhaillaan kirjoittava näyttelijä Minka Kuustonen, Pariisin olympiajoukkueeseen jo valittu kilpakävelijä Aku Partanen ja Suomen ennätystä hallinnoiva korkeushyppääjä Ella Junnila.

— Lukeminen on kulkenut mukanani läpi elämän. Se on ruokkinut mielikuvitustani, jotta luovuus on voinut syntyä eri muodoissa uudelleen esimerkiksi kirjoituksissa ja rooleissa. Luku- ja kirjoitustaito ovat sivistyksen avaimia. Tämä projekti on ylistys runoudelle ja palauttaa taiteen takaisin olympialaisiin. Kunnia olla mukana, Minka Kuustonen hehkuttaa.

— Luin ensimmäisen kirjani vasta 15-vuotiaana, mutta jäin silloin koukkuun lukemiseen heti. Olen lukijana kaikkiruokainen, mutta erityisesti mieleeni ovat elämäkerrat ja taideaiheiset kirjat, Aku Partanen sanoo.

— Olen intohimoinen tarinoiden lukija, enkä ole antanut lukihäiriön määrittää minua lukijana, Ella Junnila toteaa.

Runomaajoukkue-kilpailun artistituomareina toimivat ANI, joka huomioitiin Vuoden POP Emma-ehdokkuudella sekä Aliisa Syrjä, joka oli ehdolla Vuoden Tulokas -kategoriassa 2024 Emma Gaalassa.

Lisäksi tuomaristoon kuuluvat vaikuttavalla lavarunoudellaan ihastuttanut runoilija ja sanataideohjaaja Juho Kuusi ja Helsingin Sanomien Lasten Uutisista tuttu Fanny Fröman.

Aale Tynni: Hellaan laakeri,

olympiavoittaja 1948 Tukholma, lyriikkasarja

”Oi Hellaan laakeri ylhäinen,

sinä ikävöity puu!

Kädet ylitse vuosituhanten

sinun lehviis kurkottuu.

Miten ylhäällä hohtaen kruunaavat

ne varttasi korkeaa!

Olet ylpeä puu: sinä kumarrat

vain voittajaa.

Oi kauneuttasi, ylhäinen,

oi loistoas ankaraa!

Sinut kasvatti tanner sankarien,

pyhä, puolustettu maa.

Sydän veltto ja tahto miehuuton

sinun kilpaasi karttakoon:

sinun kotisi Termopylai on

ja Maraton.

Oi Hellaan laakeri ylhäinen,

sinä ylistetty puu!

Sinun korkeuttasi katsoen

sydän alati huikaistuu.

Ylös sineen, loistava, nostat pään,

vaan juuresi maassa on,

ja lehvies alla leikitään

kisa uljas, ajaton.”