Kolumnit

Kolumni, Muonion murtheela

Sähkökatkot

Viime vuen lopula eri tieotusvälinheissä toistamisheen muistutethiin siittä, että tulevana talvena kannattaa varrautua etukätheen maholishiin sähkökatkokshiin. Nyt molema sitte siinä ajassa, että sähkökatkot voivat tulla.

Lapin soan jälkheen monet aluheet Lapissa jouvuit monitten vuositten ajaksi sähkökatkoksheen. Näin kävi meilekki Muoniossa. Mie muistan sen hyvin. Molin jo pienestä lapsesta asti tottunu siihen, että meilä olit sähkövalot. Sähköthän sytyit Muonion kirkonkylässä jo 101 vuotta sitte eli lauvantaina 28.10.1922. Muonio eli Muonionniska, millä nimelä tuo paikkakunta sillon vielä tunnethiin, oli aika eistykselinen paikkakunta. Helsinki ja Perliiniki olit saahneet sähköt vasta 1884 eli 38 vuotta ennen ko Muonio.

Muonionniskalaiset meinasit jo ennen ensimäistä mailmansottaa perustaa kirkonkylän keskelä olehvaan Suukoskheen myllyn ja sahan, joita vesi pyörittäis. Mutta sen kattothiin tulevan liian tyyhriiksi, ko kosken rannoitten omistajat määräsit niin kovat hinnat rannoistansa. Mutta ko Muonionniskan kirkkoherraksi tuli Aholan Juhani , niin kaikki muuttu. Se alko hunteeraahmaan, että jos voitaski perustaa semmonen laitos, jossa olis mylly ja saha ja joka jauhas sähköäki.

Ahola otti tämän asian puhheeksi vaimonsa syntymäpäivilä pappilassa syyskuussa 1921. Juhlaväki innostuiki tästä, ja niin jo kuun päästä piethiin kirkonkylän koulula yhtiön perustamiskokkous. Sitte jo seuraavan vuen helmikuussa päätethiinki rakentaa mylly ja saha ja sitte myöhemin suurentaa pytinkiä, että sinne sopisit sähköä tekevät masiinakki.

Suurin osa muonionniskalaisista olit sitä vasthaan ko net pölkäsit, että se tullee liian tyyhriiksi. Mutta Ahola sai puhheilansa net suostuviksi tähän. Ja niinpä sitte seuraavana vuona Suomen pohjosin mylly-, saha- ja sahkölaitos alottiki toimintansa. Tyyhriiksi se kyllä tuliki, mutta nyt saathiin jättää öljylamput. Valot saathiin nappia painamalla, myllyssä pystythiin jauhamhaan jyvät jauhoiksi ja tukit sahata lauoiksi.

Mutta jo tammikuussa 1929 johonki masiihniin tuli oikosulku ja koko laitos palo. Mutta muoniolaiset aloit heti rakentamhaan uutta ja suurempaa pytinkiä ja ostit entistä suurempia masinoita. Jo syksylä kaikki oliki taas valhmiina.

Koko seuraava vuosikymmen oli hyvvää aikaa yhtiölle. Mutta sitte syksylä 1944 Lapin soassahan palo melkin koko kirkonkylä, että vain kirkko ja muutama asuntalo ja joitaki ulkohuonerakenuksia jäi. Uutta mylly-, saha- ja sähkölaitosta ei ennää rakenettukhaan. Nyt sähkö saathiinki Ruottista. Sillon jätethiin hankalat öljy- ja karpiitilamput. Tukit sahathiin sirkkelillä, joita oliki sillon pitäjässä aika monta. Myllyä ei tarvittukhaan, ko kukhaan ei ennää kylväny ohraa niinkö ennen.

Ylikylhäänki saathiin tämän jälkheen sähkövalot, ko sinne rakenethiin Kirkonkylästä saaria pitkin kulkeva sähkölinja.

Peltoniemen Johanes

Juttua on muokattu 29.6. kello 23.17: korjattu juttuun sen oikea kirjoittaja, Martti Vuollo.