Ihmiset

Kittilän vuoden yksinyrittäjä Eero Kleemola: Rakennustyömaillakin pitää muistaa kehua onnistumisista

Yrittäjä Eero Kleemola tuskin malttaa jäädä kokonaan eläkkeelle.

– Yrittäjyys on ollut oikea vaihtoehto. Minulla ei ole kymmeneen vuoteen ollut kelloa kädessä, kun voin sovitella oman työaikani, näin sanoo Eero Kleemola, joka aloitti monilla kittiläläisillä rakennustyömailla vuonna 1987.

Kleemolan työnantajana toimi Levi-Rakennus Oy vuoteen 1995 asti, jonka jälkeen alkoi itsenäinen toiminta yrittäjänä.

Sittemmin Kleemola on suunnitellut muun muassa 50 omakotitaloa, saman verran lomarakennuksia, muutaman ravintolan ja yhden hotellin. Lisäksi hän on toiminut valvojana, konsulttina, kuntotarkastajana, vakuutusyhtiöiden tarkastajana, työmaiden vastaavana työnjohtajana ja isännöitsijöiden apuna urakoiden kilpailuttamisessa. Työmatkojen kääntöpaikkoja ovat olleet Kilpisjärvi ja Nuorgam, pääalueena on ollut kuitenkin Länsi-Lappi, joka on tullut yrittäjälle kauttaaltaan tutuksi.

Viime vuosien suurin urakka on ollut Levin South Pointin rakennushankkeen vetäminen.

Kleemola on nähnyt esimerkiksi Levillä koko rakentamisen kaaren ja kuinka lyhyessä ajassa tunturi on rakennettu ympäri.

– Kun 1968 tultiin Alatorniolta, Levillä oli vain pikkuhissi ja isohissi, Kleemola sanoo.

Hänen isänsä on toiminut ammattikoulunopettajana konetekniikan puolella, ja työt veivät perhettä eri puolille Suomea. Kleemola itse oli aikeissa lähteä lukion jälkeen metsäalalle, mutta väliin tuli armeija ja tämän jälkeen kului vuosi Tukholmassa. Sieltä löytyi myös vaimo.

Vaikka vilkas rakentaminen ei jatkuisikaan, rakennukset jäävät ja niitä pitää huoltaa.

Kleemola valmistui Rovaniemen teknillisestä oppilaitoksesta rakennusmestariksi vuonna 1987. Kun rakennuslakia tiukennettiin 2000-luvun taitteessa, valtuuksia kiristettiin ja Kleemola päätyi opiskelemaan lisää ja kävi rakennusinsinöörikoulutuksen. Tänä päivänäkin alati kiristyvät määräykset edellyttävät jatkuvaa lisäkoulutustarvetta.

– Kannustan kaikkia aikuisia, että menkää ihmeessä opiskelemaan. Se ei enää ole pakkopullaa ja saa olla ihmisten kanssa, jotka puhuvat samaa kieltä ja joilla on samoja kokemuksia.

Kittilään olisi hänen mielestään ehdottomasti saatava rakennusalan koulutusta. Tekijöitä tarvitaan niin työnjohtopuolella kuin suorittavalla puolellakin.

– On tultu siihen, että rakennuskohteet eivät löydä paikkakunnalta työntekijöitä. Vaikka vilkas rakentaminen ei jatkuisikaan, rakennukset jäävät ja niitä pitää huoltaa. Korjausrakentamista tulee aina olemaan, Kleemola sanoo.

Kun Kleemola tuli Kittilään paikkakunnalla pystyi kouluttautumaan levyseppähitsaajaksi, autonasentajaksi ja sähkö- ja rakennuspuolelle. Nyt ne ovat kaikki kadonneet, vaikka näitä osaajia paikkakunnalla tarvittaisiin.

– Tilanne on johtanut siihen, että määrätyt ikäluokat puuttuvat kokonaan noilta työmarkkinoilta. Nyt eläkkeelle jäävien 1960-luvulla syntyneiden tilalle tulee vain jonkin verran 1990-luvulla ja myöhemmin syntyneitä. Tuohon väliin jää melkoinen aukko, Kleemola sanoo.

Kleemolan valmistuttua 20 opiskelijasta viisi sai työpaikan Lapista, muut suuntasivat etelään. Kleemola ei mielellään lähde Lapin alapuolelle.

– Tänne jääminen on sopinut biorytmiini. On selkeästi neljä vuodenaikaa ja mistään ei saa puhtaampaa ruokaa kuin metsästä.

On mukava olla töissä, kun ei ole pakko.

Yrittäjän uralla Kleemola kertoo pitävänsä omasta vapaudesta, hän ei viihtyisi töissä, jossa olisi säännölliset työajat.

– Jos Lätäsenovarressa on hyvät kelit, voin siirtää työhommia ja mennä kalaan. Tai keväällä pääsee rautupilkille silloin kun kelit on kohdillaan. On mukava olla töissä, kun ei ole pakko, osittaiselle vanhuuseläkkeelle jäänyt Kleemola sanoo.

Hän arvioi, että on tuskin jäämässä kokonaan eläkkeelle, vaikka aikaa kuluu tunturissakin.

– Sopivasti pitää olla kaikkea, on mukava tulla aina reissusta poiskin. Jos on kaksi kuukautta pilkillä niin sehän on jo työtä.

Kleemolan rinnalla Tunturi-Lapin yrittäjäjuhlassa edusti vaimo Virva. Kaksi aikuista lasta asuu Oulussa. Kleemola kertoo arvostavansa saamaansa yrittäjäpalkintoa suuresti.

– Tämä on ala, jolla harvoin kehutaan. Omalta osaltani olen pyrkinyt kehumaan, kun joku tekee hommansa hyvin — antaa tunnustusta porukalle, jota ei näy lehtikirjoituksissa.