Muualta Lapista

Toivo junayhteydestä elää Sallan matkailussa – Saavutettavuus on Sallalle iso haaste

Mukavassa kasvussa olevan Sallan matkailun talvea rokotti poikkeuksellisen vähiin jäänyt lumi, mutta muuten näyttää hyvältä, summaa Sallan kunnan matkailupäällikkö Satu Laiho lopuillaan olevan talvikauden. Varsinkin joulu ja uusivuosi olivat vilkkaita.

Laihon mukaan Sallan matkailun kehitystyössä korostuvat nyt erityisesti vastuullisuusasiat.

– Matkailijat hakevat vastuullisia kohteita. Vastuullisuustyöstä esimerkkinä meillä on käynnissä Luontohyvitys-kampanja yhdessä Luonnonperintösäätiön kanssa. Aitous ja kestävyys myyvät kansainvälisesti.

Erityisesti keskieurooppalaiset ovat löytäneet hyvin Lappiin, mutta Laihon mukaan matkailijapotentiaalia löytyisi Sallan suuntaan ainakin Yhdysvalloista, Japanista, Etelä-Koreasta ja arabimaista.

Kansainväliset turistit haluavat Laihon mukaan osansa aidosta paikallisesta elämästä.

– Halutaan nähdä, kun paikalliset käyvät vaikka kalassa ja marjametsässä ja valmistavat ruokaa. Esimerkiksi nuotion tekeminen ja tulen sytyttäminen voi olla heille iso asia.

Itälappilaisuus on eksoottista kotimaan sisälläkin. Paikallisen elämänmenon todistaminen nimittäin kiinnostaa kansainvälisten vieraiden lisäksi myös suomalaisia, sanoo Laiho.

– Kansallispuisto on yksi Sallan matkailun vetureista. Se vetää sekä kotimaisia että ulkomaisia turisteja.

Tosi moni työntekijä palaa tänne myös seuraavalla kaudella. Satu Laiho

Laiho arvioi, että matkailun kestävään kasvuun on Sallassa yhä varaa, vaikka isojen keskusten kanssa ei halutakaan lähteä kilpasille. Kasvun pullonkaulana on majoituskapasiteetin niukkuus. Petipaikkoja tarvittaisiin kunnassa lisää erityisesti talviaikaan.

Rajallisten yöpymismahdollisuuksien lisäksi haasteeksi Laiho laskee Sallan saavutettavuuden. Vaikka yhteydet Kuusamon lentoasemalle toimivat hyvin, ja Kemijärven rautatieasema on kohtuullisen matkan päässä, haaveilee Laiho junayhteydestä Sallan asemalle.

Satu Laiho on myös sallalaisten matkailuyritysten yhteistyöelimen, Matkalle Sallaan -yhdistyksen toiminnanjohtaja. Hän kehuu yritysten hyvää yhteistyötä ja idearikkautta poikkeukselliseksi.

– Sallalaisten matkailuyritysten kesken ei ole kateutta tai epätervettä kilpailua.

Matkailuala on Sallan kunnassa merkittävä työllistäjä. Talvikaudella alalla tarvitaan reilusti työvoimaa, ja ensi kauden työntekijähaut ovat jo käynnissä. Laihon mukaan Sallan vetovoima yltää myös työntekijöiden keskuuteen.

– Tosi moni työntekijä palaa tänne myös seuraavalla kaudella. Vanhat työntekijät ovat matkailijoille tuttuja, sekin on yrityksille plussaa. Yritykset pystyvät tarjoamaan työntekijöilleen hyvät työolot, ja se kannattaa, sillä uusia työntekijöitä ei tarvitse niin paljon hakea, kun palaavien työntekijöiden varaan voi laskea isosti.

Puolitoista vuotta Sallan matkailupäällikkönä työskennellyt Laiho on aloittamassa työnsä ohessa väitöskirjan tekemisen matkailun sosiaalisesta vastuullisuudesta. Se on aihe, jonka hän lupaa näkyvän Sallan matkailun kehityksessä jatkossa.

– Matkailun sosiaalinen vastuullisuus tarkoittaa esimerkiksi työntekijöiden työolojen sekä paikallisten ihmisten hyvinvoinnin ja mielipiteiden huomioimista matkailun kehityksessä. Siten voidaan välttää ylilyönnit ja lisätä vuoropuhelua, Laiho sanoo.

Täällä tunnelma on se juttu. Jenni Särkelä

Yksi Sallassa paljon kaivattua majoituskapasiteettia myyvistä yrityksistä on Erittäin Sallainen -leirintäalue. Sillä on tarjolla 85 caravan-paikan lisäksi 12 pienempää ja 14 isompaa huoneistoa.

Poikkeuksellinen talvi näkyi erityisesti kotimaan matkailijoiden määrässä, vaikka ulkomaisia turisteja oli hyvin, kuvailee yrityksen toimitusjohtaja Jenni Särkelä mennyttä kautta. Pääsiäisen aika oli Erittäin Sallaisessa hiljaisempi kuin tavallisesti.

Leirintäalueella on kolme–neljä kokoaikaista työntekijää, ja sen päälle sesongin apukädet.

Ulkomaisista turisteista tulijoita on ollut erityisesti Hollannista, Espanjasta ja Italiasta, ja kävijät kiittävät Särkelän mukaan Sallassa nimenomaan luonnon ja ilman puhtautta ja maisemien kauneutta.

– Täällä tunnelma on se juttu. Salla on rauhallinen ja luonnonläheinen paikka, johon kaikki halukkaat mahtuvat tulemaan. Reitit on huollettu hyvin, tuli- ja taukopaikat ovat kunnossa.

Myös Särkelä kiittelee hyvää yhteistyötä sallalaisten matkailuyrittäjien kesken.

– Tietoa jaetaan, asiakkaista ei tapella, vaan kaikki ymmärtävät toisiaan, ja jokainen tietää tarvitsevansa toista. Yksin ei kukaan pärjää.

Vuonna 1998 tulivat ensimmäiset hollantilaiset katsomaan, että onko täällä talvisin tosiaan kylmempää kuin 15 pakkasasteen pakastimessa. Hannu Virkkula

– Talvi oli hyvä, vaikka pääsiäinen vähän töksähti. Näyttää siltä, että tulevasta kesästä on tulossa edellistä parempi, kiteyttää Salla Wilderness Parkin hallituksen puheenjohtaja ja ohjelmapalvelupäällikkö Hannu Virkkula mennyttä ja tulevaa.

Kesäkausi on Lapin matkailussa huomattavasti talvea hiljaisempi. Kesäkasvukeinoja on Virkkulan mukaan kokeiltu kaikin voimin, aina napapiirin ylityksistä poroaktiviteetteihin.

– Kovasti on yritetty. Kesällä on Keski-Euroopassa kuumaa, ja moni haluaa viileämpään, ja Sallassa on takuulla viileämpää kuin Keski-Euroopassa, Virkkula nauraa.

Wilderness Parkiin löytävät ulkomaisista ryhmistä erityisesti hollantilaiset, vaikka on tulijoita Espanjasta, Belgiasta, Ranskasta ja Saksastakin. Hollantilaisten suosio selittyy Virkkulan mukaan pitkäjänteisellä ja tavoitteellisella työllä.

– Vuonna 1998 tulivat ensimmäiset hollantilaiset katsomaan, että onko täällä talvisin tosiaan kylmempää kuin 15 pakkasasteen pakastimessa.

Nyt Salla Wilderness Parkissa, entisessä Sallan Poropuistossa, käy 50 000 matkailijaa vuodessa.

– Se on aika paljon, kun nollasta on lähdetty.

Ohjelmapalveluiden käyttäjistä ulkomaisia turisteja on yli 90 prosenttia, Virkkula laskee. Suurin osa löytää niiden pariin valmista pakettia myyvien matkatoimistojen kautta.

Salla Wilderness Park toimii kunnan vuokratiloissa. Osuuskuntamuotoisena yrityksenä sillä on yhdeksän omistajaa. Se työllistää oppaina ja keittiöhenkilökuntana noin 50 henkilöä talvisin, kesällä työntekijöitä on kahdeksasta kymmeneen.

Kävijämäärät ovat nyt kovassa kasvussa vaikeiden koronavuosien jälkeen. Välillistä vaikutusta on tullut Ukrainan sodastakin.

– Viime talvikautena ylitimme koronaa edeltävän talven tason kävijämäärissä. Nyt on toivuttu ja mennään positiivisin mielin tulevaisuuteen.

Olisihan se junayhteys älyttömän kätevä. Vielä ei lyödä kintaita tiskiin. Hannu Virkkula

Wilderness Park on investoinut ohjelmapalveluiden ohessa 11 uuteen elämysmökkiin. Viime syksynä se hankki kolme linja-autoa, joilla noudetaan turisteja Kuusamon ja Rovaniemen lentoasemilta.

– Junayhteyttä Sallaan asti olemme yrittäneet vääntää VR:n kanssa vuosikymmenien ajan, Virkkula huokaa.

Asian ikuisuusluonteisuudesta huolimatta hän sanoo olevansa raideyhteyden suhteen edelleen toiveikas.

– Olisihan se älyttömän kätevä. Vielä ei lyödä kintaita tiskiin.

Virkkula kehuu kunnan matkailuyritysten yhteispeliä mainioksi. Yhteistyö pelaa niin hyvin, että matkailijat erehtyvät Virkkulan mukaan monesti luulemaan useiden eri yritysten tarjoamaa palvelupakettia yhden firman järjestämäksi.

– Yhteistyö toimii ja uudet yrittäjät otetaan mieluusti mukaan.