Muualta Lapista

”Kemijärven tulevaisuus on ihmisvirroissa” – Valtuustoaloitteissa ehdotetaan pussinperältä pyristelemiseen pikaratikkaa ja paikallisjunaa

Eläköitymiset, rekrytoinnit ja aloitteet puhuttivat Kemijärven valtuustoa.

Kemijärven kaupunginvaltuusto kokoontui tiistaina kokoukseen, jossa isot päätökset jäivät vähiin, mutta jossa valtuutettujen aktiivisuus loisti aloitteiden muodossa niidenkin edestä.

Kaupungin hallintojohtaja Marjo Säärelä esitteli valtuutetuille viime vuoden henkilöstökertomuksen, josta selvisivät kaupungin henkilöstön tärkeimmät tunnusluvut. Niistä erityisesti monen työntekijän lähestyvät eläkevuodet nousivat keskiöön. Viime vuonna kaupungin työntekijöiden keski-ikä oli 46,2 vuotta, mutta viidesosa on 60–64-vuotiaita.

– Vaikka alle kolmekymppisten työntekijöiden osuus kaupungin henkilöstöstä on ilahduttavasti noussut viiteentoista prosenttiin, eläköitymishaasteiden edessä ollaan yhä, Säärelä kertoi.

Säärelän mukaan Kemijärven keskimääräistä suurempi eläkepoistuma peilaa myös kaupungin ikärakennetta. Kevan ennusteen mukaan vanhuuseläkkeelle Kemijärven kaupungin työntekijöistä siirtyy tänä vuonna 15 henkilöä eli 5,3 prosenttia työntekijöistä. Ammattiryhmistä lukumääräisesti eniten eläkkeelle vuosina 2025–29 siirtynee päiväkotien ja muiden laitosten lastenhoitajia (11), peruskoulun yläluokkien ja lukion opettajia (7) ja yleissihteereitä (5).

Samankokoisia verrokkikuntia korkeampi eläköitymisaste jatkuu arvioiden mukaan vielä tämän vuosikymmenen, kunnes trendiin tulee muutos.

– Nuorennusleikkaus tapahtuu 2030-luvulla, Säärelä sanoi.

Kestohaaste Kemijärven rekrytoinneissa ovat varhaiskasvatuksen opettajat, joista on pulaa kaikkialla maassa.

– Opettajia ei vapailla markkinoilla ole.

Sairauspoissaolotilastoissa Kemijärvi on raportin lukujen valossa keskikastin kunta. Pitkät sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Mielenterveyden ongelmat ovat ohittaneet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sairauspoissaolojen suurimpana syynä, valtakunnallisen kehityskulun mukaisesti. Noin kolmannes Kemijärven kaupungin henkilöstön sairauspoissaolopäivistä kumpuaa mielen ongelmista.

Noin kolmannes Kemijärven kaupungin henkilöstön sairauspoissaolopäivistä kumpuaa mielen ongelmista.

Valtuutettujen puheenvuoroissa korostui huoli henkilöstön tavoittamisesta avautuviin työpaikkoihin.

Perussuomalaisten Vesa Ahola ja Paula Alatalo puhuivat houkuttelutoimenpiteiden puolesta. Vasemmistoliiton Jarkko Kotilaine ehdotti lääkkeeksi henkilöstöohjelman tekemistä Rovaniemen mallin mukaan. Se toisi Kotilaineen mukaan kaupungin henkilöstöpolitiikkaan ennakoivuutta pelkän jälkikäteisseurannan sijaan.

Anita Ruokamo (kesk.) painotti Itä-Lapin kuntien välisen yhteistyön lisäämisen tärkeyttä keskeisten tehtävien jaossa. Hän mainitsi hyviksi yhteistyön esimerkeiksi muun muassa seudun eläinlääkäri- ja rakennusvalvontatehtävien jakamisen.

– Näin saadaan osaavia ihmisiä palvelemaan kuntalaisia, Ruokamo sanoi.

Valtuustossa käsiteltiin runsaasti aloitteita. Edellisellä kaudella tehty valtuustoaloite Ailangantunturin kansallispuistosta kaatui kaupunginhallituksen selvityksessä jo lakiin, jonka mukaan kansallispuistoa ei voida perustaa yksityisille maille.

Valtuustoaloite Ailangantunturin kansallispuistosta kaatui kaupunginhallituksen selvityksessä jo lakiin, jonka mukaan kansallispuistoa ei voida perustaa yksityisille maille.

Pirkka Aalto (kd.) kannusti ottamaan Ailangantunturin aktiiviseen retkeilykäyttöön, jos pumppuvoimalaa ei alueelle tule.

Pumppuvoimala-asiat nousivat esiin myös Risto Korkalon (sd.) kokouksessa tekemässä aloitteessa, jonka mukaan Kemijärven kaupungin tulisi tehdä ”pumppuvoimalaitoksia ja vastaavia vesivarastoja” koskeva periaatepäätös, joka torppaisi niiden rakentamisen kaupungin alueelle.

Toinen Korkalon jättämistä aloitteista kosketti liikennettä: Kemijärvestä on Korkalon mukaan muodostunut umpiperä, vaikka se sijaitsee keskellä matkailualuetta ja edullisella paikalla Rovaniemenkin suhteen. Korkalo ehdottaa Kemijärven kaupungin käynnistävän hankkeen, jonka tavoitteena on rakentaa Kemijärven ja Rovaniemen välille säännöllinen pikaraideyhteys.

– Rata ja sähköistys ovat jo olemassa, puuttuu vain junavaunujärjestelmä, jota voi kutsua pikaratikaksi.

– Kemijärven tulevaisuus on ihmisvirroissa, Korkalo perusteli aloitettaan.

Liikenneyhteyksien kohentamista raiteita hyödyntämällä käsitteli myös Anita Ruokamon aloite. Siinä ehdotetaan paikallisliikenteen kehittämistä paikallisjuna-yhteishankkeen voimin Kemi-Kemijärvi-välillä. Ruokamon mukaan hanke voitaisiin järjestää aluksi määräaikaisena kokeiluna.