Paikallisuutiset

Pienten kuntien kriisimalli on vielä kesken – Mitä Lapha oppi Äkäslompolon hostellipalosta?

Ovatko viranomaiset valmiimpia tukemaan suuren onnettomuuden uhreja kuin keväällä 2024 tapahtuneen Äkäslompolon hostellipalon aikaan?

Lapin hyvinvointialueen mielenterveyden ja riippuvuuksien hoidon johtajan Antti Alaräisäsen mukaan ovat, mutta parannettavaa löytyy edelleen etenkin Lapin pienten kuntien kriisivalmiudesta.

Hän sai tiedon helmikuussa 2024 yöaikaan sattuneesta kolmen matkailijan kuolemaan johtaneesta hostellin tulipalosta ja psykososiaalisen tuen tarpeesta omilta verkostoiltaan paloyön jälkeisenä iltapäivänä noin neljältä. Alaräisänen tarkisti kriisityövalmiutta ja ohjeisti lisäavun järjestämisestä.

Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselosteen mukaan vastuun siirto sosiaalipäivystykseltä terveydenhuollolle ei onnistunut, eikä jatkotuen antamista oltu sovittu eikä suunniteltu. Osa onnettomuudessa olleista koki, ettei saanut kriisiapua tulipalon jälkeisinä päivinä.

Kriisissä ja kriisin jälkeen -seminaarissa Ylläksellä viime perjantaina Lapin hyvinvointialuetta arvosteltiin siitä, että se ei hälyttänyt paikallisia vapaaehtoisia apuun antamaan psyykkistä tukea tulipalossa olleille.

– Tilannearvio oli tuossa vaiheessa, että paikalla olevilla toimijoilla saadaan tehtävä hoidettua, Alaräisänen sanoo.

Marssijärjestys oli Alaräisäsen mukaan onnettomuusyönä ja sen jälkeen selvä. Sosiaalipäivystäjä johti tilannetta psykososiaalisen tuen osalta ja teki päätökset lisäavun hälyttämisestä.

Onnettomuuspaikalle saatiin psykiatrisia sairaanhoitajia mukaan kriisityöhön, ja psykiatrian päivystävä lääkäri oli heillä etänä taustatukena.

Siitä on saatu niin hyvät kokemukset, että aiotaan vakinaistaa toiminta. Antti Alaräisänen

Äkäslompolon tulipalon jälkeen sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyö kriisitilanteissa on Alaräisäsen mielestä parantunut.

Rovaniemen sosiaali- ja kriisipäivystyksessä on viime vuodesta lähtien ollut töissä sosiaalipäivystäjän lisäksi kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa, jolloin sosiaali- ja terveyspalveluiden kriisityö tapahtuvat alusta lähtien rinnakkain.

– Siitä on saatu niin hyvät kokemukset, että aiotaan vakinaistaa toiminta, Alaräisänen kertoo.

Jos uusi onnettomuus nyt tapahtuisi, hyvinvointialue on Alaräisäsen mielestä valmiimpi tukemaan uhreja, mutta ratkottavaakin on yhä.

Isoja rytäköitä ajoittain varmasti tulee. Antti Alaräisänen

Yksi iso ongelma hyvinvointialueelle ovat Lapin pienet kunnat, joissa kriisityön ovat aiemmin hoitaneet vapaaehtoisista kootut kriisiryhmät. Alaräisäsen mukaan ne ovat ongelmallisia lainsäädännön kannalta, koska psykososiaalinen tuki pitää antaa viranomaisjohtoisesti.

– Me ollaan muotoiltu aika pitkään, mikä olisi paras ratkaisu syrjäseuduille, jossa kuitenkin on paljon hotelleja ja lentokenttiä, ja isoja rytäköitä ajoittain varmasti tulee, Alaräisänen kertoo.

Tavoitteena on, että Lapin pienten kuntien kriisivalmius saadaan paremmalle tolalle vielä tämän syksyn aikana.

Yksi parannus kevääseen 2024 verrattuna on Alaräisäsen mukaan se, että SPR:n kanssa on neuvoteltu uusi sopimus psyykkisen tuen avunannosta ja hälyttämisestä. Hyvinvointialue tietää nyt myös tarkemmin, minkälaista osaamista SPR:llä on.