Muualta Lapista

Harri Kuusijärvi ei unohda juuriaan Pellossa – ennakkoluuloton harmonikan ääni kuullaan levynjulkistuskeikoilla pohjoisessa ennen suurkaupunkien jazzklubeja

Harmonikkataiteilija halusi soittimeensa persoonaa.

Lankojärvisten oma, nykyään Rovaniemellä asuva harmonikkataiteilija Harri Kuusijärvi on hakenut oppia, kokemusta ja sävyjä musiikkiinsa opinnoista ja etelästäkin. Hän on yksi uuden ajan harmonikkamusiikin edelläkävijöistä koko maassa, mutta juuret pohjoisessa ja Pellossa eivät ole unohtuneet.

– Pohjoisuus taitaa kuulua musiikissani, vaikka tietoisesti en sellaiseen tähtää. Teen vaan sitä, mitä päässäni kuulen. Ja siihen, mitä päässäni kuulen, vaikuttaa tietysti paljon se, minkälaisessa ympäristössä elän. Lankojärvi on minulle rakas paikka, koti. Se on sielunmaisema, josta ei varmaan pääse eroon, vaikka itse vaihtaisi maisemaa minne päin maailmaa vain.

Harri Kuusijärvi palasi Lappiin kesällä 2019 neljäntoista vuoden Helsingin rupeaman jälkeen.

– Yhden talven vietin Lankojärvelläkin, mutta pääosin olen ollut Rovaniemellä, missä tälläkin hetkellä perheineni asun.

Perjantaina julkaistun levyn ensimmäinen levynjulkistuskeikka on Ylläksellä, seuraava synnyinkotikunnassa Pellossa, jossa myös kunta osallistuu keikan järjestelyihin. Seuraavat keikat ovatkin sitten suurien, eteläisempien kaupunkien jazzklubeilla. Kiertueen loppupuolella, myöhemmin keväällä soitetaan nykyisessä kotikaupungissa Rovaniemellä.

Soittimellamme on hieno, omaleimainen ja vahva perinne. Säkkijärven polkat ja Metsäkukat, niin hienoa musiikkia kuin ovatkin, eivät kuitenkaan ole sitä minun sieluni säveltä. Harri Kuusijärvi

Vaikka harmonikasta usein tulee ensimmäisenä mieleen perinteinen tanssimusiikki, soi soitin myös yllätyksellisin tavoin. Ennakkoluulottomista projekteistaan tunnettu Harri Kuusijärvi turhautui soittimeensa, paluumuutti Lappiin ja alkoi etsiä omaa ääntään laajentamalla soitintaan elektronisesti.

Usean vuoden työn tulos kuullaan Aallot-levyllä, joka julkaistiin perjantaina 17. tammikuuta.

– En halunnut löytää yleiskäyttöistä soitinta, jonka avulla voisi liikkua joustavasti erilaisissa musiikillisissa ympäristöissä. Akustinen harmonikka on kameleonttimaisuudessaan siihen riittävän hyvä instrumentti. Etsin välinettä oman ilmaisuni kiteyttämiseen, Harri Kuusijärvi kuvailee.

Hän käyttää esimerkkinä joidenkin muusikoiden lauluääntä, joka on niin omaleimainen, että sen tunnistaa jo muutaman sekunnin kuuntelun jälkeen.

– Halusin soittimestani jotain tällaista: luoda oman, ainutlaatuisen ja tunnusomaisen saundini, Kuusijärvi kuvailee.

Flame Jazz Records -levymerkin julkaisemalla albumilla Kuusijärven rinnalla musisoivat suomalaisen jazz-musiikin kärkinimet basisti Jori Huhtala ja rumpali Mika Kallio. Kuusijärven visiona on ollut yhdistää uusi, laajennettu harmonikka pelkistettyyn, akustiseen jazz-rytmisektioon.

– Aiemmissa projekteissani olen usein käyttänyt harmonikkaa liimana, joka sitoo kokonaisuuden yhteen. Harmonikka on ollut minulle mainio yhtyesoitin, mutta ei toisaalta ole tarjonnut mielestäni solistisesti yhtä vahvaa ilmaisullista skaalaa kuin vaikka sähkökitara tai tenorisaksofoni, joille usein olen tuon roolin antanut, hän kuvailee.

Uudella levyllä hänen mielestään harmonikka on vihdoin ytimessä ja muut soittimet, rytmisektiota lukuun ottamatta, karsiutuneet kokoonpanosta pois.

– Elektroniikan avulla olen viimein kyennyt laajentamaan tapoja ilmaista itseäni harmonikalla, Kuusijärvi sanoo.

Nyt, 30 vuoden etsimisen jälkeen minulla on sellainen olo, että ensimmäistä kertaa olen löytänyt jotain, joka tuntuu omalta. Harri Kuusijärvi

Lopputulos on minimalistista, pohjoista, maanläheistä ja rytmikkäästi komppaavaa sähköakustista musiikkia, jolle on vaikea löytää vertailukohtaa – ainakaan siitä, mitä harmonikalla on aiemmin tehty.

– Soittimellamme on hieno, omaleimainen ja vahva perinne. Säkkijärven polkat ja Metsäkukat, niin hienoa musiikkia kuin ovatkin, eivät kuitenkaan ole sitä minun sieluni säveltä, Harri Kuusijärvi pohtii.

Hän ei alun perinkään valinnut harmonikkaa soittimekseen perinteisen harmonikkamusiikin vuoksi.

– Syy oli pikemmin se, että haitari instrumenttina vain jostain syystä kutsui etsimään ja kokeilemaan. Nyt, 30 vuoden etsimisen jälkeen minulla on sellainen olo, että ensimmäistä kertaa olen löytänyt jotain, joka tuntuu omalta, hän toteaa.

Vuonna 2023 perustettu kokoonpano teki ensiesiintymisensä YLE Radio 1:n Jazzklubi-ohjelmaa varten nauhoitetuissa studiosessioissa, jotka radioitiin kesäkuussa 2024.

Mikä elektronisesti laajennettu harmonikka sitten käytännössä on? Soitin on tavallinen konserttiharmonikka, jonka sisälle on asennettu elektroniikkaa, joka tunnistaa soittimen näppäinten ja palkeiden liikkeet.

– Tämä mahdollistaa soittajalle elektronisten äänten hallinnan akustisten äänten rinnalla.

Kaikki äänet ovat lähtöisin tästä samaisesta harmonikasta: soittimesta lähtee ihan tavallinen harmonikan akustinen ääni, jota sitten efektoidaan, ja lisäksi sitä on sämplätty eli tallennettu käytettäväksi myös sähköisten instrumenttien äänilähteenä.

– Kaikkia näitä äänikerroksia ohjataan reaaliajassa ja samanaikaisesti samalla soittimella. Soittajalle kokemus on yhtä aikaa intuitiivinen ja hämmentävän ilmaisuvoimainen.

Harri Kuusijärvi on uuden harmonikkamusiikin omaleimaisimpia tekijöitä. Hän on kantaesittänyt lukuisia harmonikalle sävellettyjä nykymusiikkiteoksia, esiintynyt rytmimusiikin saralla lukemattomien artistien kanssa ja kerännyt albumeillaan kiittäviä arvioita yli genrerajojen.

Suomen Harmonikkaliitto valitsi Kuusijärven Vuoden harmonikkataiteilijaksi 2023. Perusteluissa todetaan: "Kuusijärvi on ennakkoluulottomilla projekteillaan laajentanut käsitystä siitä, mihin kaikkeen harmonikka voi soittimena taipua.”

Kesällä 2023 hän sai Kulttuurirahaston Lapin rahaston kokovuotisen apurahan uuden musiikin tekemiseen. Hän on suorittanut viime vuosina myös musiikin tohtorintutkintoa Taideyliopiston Sibelius-Akatemian klassisen musiikin DocMus-tohtorikoulussa, ja se etenee hyvällä tahdilla.

– Kyseessä on taiteellinen tohtorintutkinto, siihen kuuluu taiteellisia opinnäytteitä eli levytyksiä tai konsertteja, joista olen tehnyt nyt puolet. Lisäksi teen tutkielman elektronisesti laajennetun harmonikan konseptista, jota olen kehittänyt.

Levynjulkaisukeikkoja on kahdeksan. Kierros aloitetaan perjantaina 24. tammikuuta kello 13 Äkäslompolossa Selvässä Pyyssä osana Ylläs Jazz Blues -tapahtumaa, ja heti seuraavana iltana lauantaina 25. tammikuuta kello 18 ollaan Koulukeskuksen auditoriossa Pellossa. Helsingissä, Turussa, Kotkassa, Porvoossa ja Kuopiossa levynjulkistuskeikat ovat jazz-klubeilla ja huhtikuussa Rovaniemellä Rimpparemmin musaklubilla.