Paikallisuutiset

Kuntavaalit 2025: Kysyimme päättäjiltä pian päättyvän valtuustokauden kohokohdista ja ilmapiiristä

Useat Kittilän kuntapäättäjät katsovat kunnanvaltuuston ilmapiirin parantuneen edellisestä kaudesta — mutta eivät kaikki. Yhden valtuustoryhmän jäsenet kertovat kokeneensa valtuustotyössään väheksyntää, jopa kiusaamista. Tämä selviää Kittilälehden valtuutetuille tekemästä kyselystä. Kyselyyn vastasi hieman yli puolet kunnanvaltuutetuista.

Ilmapiirin parantumisesta kertoi muun muassa kokoomuksen valtuutettu Jukka Poti.

– Kokousilmapiiri on ollut kuluneella valtuustokaudella hyvä, huomattavasti parempi kuin edellisellä. Valtuutetut ovat myös huomanneet, että valtuustossa enemmän riitelevät asiat kuin ihmiset, hän sanoo.

Nykypolitiikkaan ilmestynyt huutelu, provosointi, toisten päälle puhuminen ja muu epäasiallinen käytös on loistanut poissaolollaan Kittilässä. Tuomas Similä

Ilmapiirin katsoo kohentuneen merkittävästi myös vasemmistoliiton Marita Toivanen.

– Ilmapiiri on huomattavasti parempi kuin edellisellä valtuustokaudella. Päätettävistä asioista voidaan olla joskus eri mieltä ja käydä kiihkeääkin keskustelua valtuustosalissa, mutta tauoilla kaikki taas juttelevat keskenään, hän sanoo.

Samoilla linjoilla on myös vihreiden valtuutettu Tiina Huilaja.

– Ilmapiiri on tervehtynyt ja yhteistyö ryhmien välillä parantunut.

Keskustan Sirkka Hangasvaara kuvaa ilmapiiriä asialliseksi ja aiempaa rennommaksi. Myös vasemmistoliiton Paula Nevalaisen ja SDP:n Aila Moksin mielestä työskentely on ollut asiallista.

– Yleisesti valtuustossa on ollut hyvä henki, vasemmistoliiton Mikko Rauhala sanoo.

Vihreiden Saana Veltheim kertoo, että ensimmäisen kauden valtuutettuna häntä aluksi jännitti kovasti mutta että loppua kohden on ollut helpompaa esittää omia, enemmistöstä poikkeaviakin mielipiteitä.

– Joskus isot asiat kiristävät tunnelmaa, hän sanoo.

Ilmapiiri on ollut pääpiirteiltään hyvä, ajoittain vanhat haavat nousevat esiin. Jouko Nikkinen

Keskustan Tuomas Similän mielestä valtuuston ilmapiiri on ollut asiasta riippuen vaihteleva mutta pääosin hyvä ja positiivinen.

– Päätöksenteko on ollut kuitenkin pääosin sujuvaa ja valtuutettujen käytös kohteliasta ja toiset huomioonottavaa, hän sanoo.

– Nykypolitiikkaan ilmestynyt huutelu, provosointi, toisten päälle puhuminen ja muu epäasiallinen käytös on loistanut poissaolollaan Kittilässä.

Similä kiittää myös valtuuston puheenjohtajaa, vasemmistoliiton Aki Nevalaista kokousten taidokkaasta vetämisestä.

Kuntalaislistan Akseli Erkkilä pitää kuluneen valtuustokauden ilmapiiriä ”melko hyvänä”.

– Vähän on välillä ollut yritystä herättää henkiin vanhoja riitoja, mutta ne yritykset onneksi kuivahtavat nopeasti, hän sanoo.

Menneen painolasti näkyy valtuustosalissa myös keskustan Jouko Nikkisen mielestä.

– Ilmapirii on ollut pääpiirteiltään hyvä, ajoittain vanhat haavat nousevat esiin, hän sanoo.

Oikeudenmukainen Kittilä -valtuustoryhmää kohtaan on ilmennyt käytöstä, joka on tuntunut pahalta ja syrjivältä, jopa kiusaamiselta. Inkeri Yritys

Ongelmallisimmaksi päätöksenteon ilmapiirin ovat kyselyn mukaan kokeneet Oikeudenmukainen Kittilä -ryhmän valtuutetut. Inkeri Yritys sanoo, että monissa arkisia asioita koskevissa päätöksissä yhteistyö on ollut toimivaa mutta että taustalla vaikuttavat isot oikeudelliset prosessit, jotka alkoivat vuonna 2013.

– Tämä on näkynyt ja tuntunut tälläkin valtuustokaudella siten, että Oikeudenmukainen Kittilä -valtuustoryhmää kohtaan on ilmennyt käytöstä, joka on tuntunut pahalta ja syrjivältä, jopa kiusaamiselta, hän sanoo.

Myös Esa Ylläsjärvi kertoo ryhmän kokemasta ”väheksynnästä, jopa ilkkumisesta”.

Yrityksen ja Ylläsjärven mukaan oma ryhmä ei myöskään ole saanut ansaitsemiaan luottamuspaikkoja.

– OMK:n kunnanhallituksen jäsentä ei ole kelpuutettu mihinkään kunnan yhtiöiden hallituksiin, ei edes minkään lautakunnan kunnanhallituksen edustajaksi, Yritys sanoo.

Yrityksen ohella Maija-Leena Linnala kritisoi sitä, ettei OMK ole saaneet samaa tietoa kunnan päätöksenteosta kuin muut vaan ryhmä on pidetty neuvottelujen ulkopuolella. Yritys, Ylläsjärvi ja Linnala kokevat, että ryhmän tekemiin esityksiin on suhdaututtu väheksyen.

– Ryhmämme esitykset kumotaan, vaikka ne olisivat kuntalaisten eduksi, Linnala sanoo.

OMK-valtuutettu Outi Marttila kommentoi valtuuston kuluneen kauden ilmapiiriä lyhyesti sanomalla sitä "keskinkertaiseksi”.

Viidestätoista kyselyyn vastanneesta valtuutetusta yksitoista nimesi nykyisen valtuuston parhaaksi saavutukseksi kirkonkylän uuden koulun. Hirsirakenteinen, 4200 neliömetrin kokoinen alakoulu avattiin viime syksynä. Sen rakentaminen maksoi 13 miljoonaa euroa.

Valtuustokauden saavutuksina mainittiin myös muun muassa kaavat, ilmastosuunnitelma ja asuntopolitiikan edistyminen.

– Yksilön kannalta paras lienee lasten kotihoidon tuen kuntalisän parannus ja vapautus, kyläyhteisölle on uusi koulu ja seutukunnalle tärkeä on oma TE-uudistuksen työllisyysalue, Erkkilä sanoo.

Toivanen pitää valtuuston parhaana saavutuksena koulun ohella vahvaa vaikuttamista siihen, että Kolpeneen palvelukeskus rakensi uuden kehitysvammaisten palveluasumisyksikön Kittilään. Tehostetun palveluasumisen yksikkö avattiin Hirvastielle lokakuussa 2023.

Poti ja Nikkinen arvottivat korkeimmalle — Nikkinen kaavojen ohella — sen, että valtuusto on pystynyt hyvään päätöksentekoon.

Haastavimmat asiat liittyvät seikkoihin, jotka jakavat kuntalaistenkin keskuudessa mielipiteitä. Saana Veltheim

Similä kertoo ajattelevansa asiaa kokonaisuutena.

– Kittilässä on nykyisellä valtuustokaudella pystytty jatkamaan edellisten päättäjien menestyksekästä työtä, ja Kittilä on noussut yhdeksi Suomen parhaimmista kunnista eri mittareilla. Muun muassa talous, työllisyys, vetovoima ja kasvunäkymät ovat kaikki erittäin hyvällä mallilla. Siitä kaikesta kuuluu kiitos edellisten päättäjien viisaudelle ja kauaskatseisuudelle, hän sanoo.

Vaikeitakin päätöksiä valtuusto on joutunut tällä kaudella tekemään.

– Haastavimmat asiat liittyvät seikkoihin, jotka jakavat kuntalaistenkin keskuudessa mielipiteitä. Nopeasti tulevat mieleen tuulivoimaan, kunnanjohtajan luottamukseen sekä kunnan talouteen ja varojen käyttöön liittyvät asiat, Veltheim sanoo.

Tuulivoimapäätöstä pitävät yhtenä haastavimmista Veltheimin ohella Huilaja, Hangasvaara ja Similä. Valtuusto teki helmikuussa 2023 periaatepäätöksen, ettei se tällä kaudella edistä tuulivoimahankkeita.

Huilaja ja Hangasvaara eivät perustele vastaustaan, mutta Similä sanoo, että hänelle tuulivoiman vastainen periaatepäätös oli henkilökohtaisesti haastava.

– Oma oikeustajuni sanoo, että kaikilla hankkeilla pitäisi olla yhtäläiset lähtökohdat, joista niitä lähdetään katsomaan, käsittelemään ja arvioimaan eikä niputeta kaikkia suoraan Ö-mappiin, hän sanoo.

On murheellista, että valtuuston enemmistö ei ole sisäistänyt tuomioiden vakavuutta ja merkitystä kuntajohtamisen uskottavuudelle. Inkeri Yritys

Kunnanjohtaja Timo Kurulaa koskevat Korkeimman oikeuden tuomiot ja niihin liittyvät valtuuston päätökset olivat koko valtuustokauden haastavimpia Veltheimin, Yrityksen, Linnalan ja Nikkisen mielestä.

Valtuusto käsitteli Kurulan saamia tuomioita lokakuussa ja päätti äänin 19—6 ettei se käynnistä prosessia kunnanjohtajan luottamuksen punnitsemiseksi ja mahdolliseksi irtisanomiseksi.

– On murheellista, että valtuuston enemmistö ei ole sisäistänyt tuomioiden vakavuutta ja merkitystä kuntajohtamisen uskottavuudelle, Yritys sanoo nyt.

Korkein oikeus tuomitsi viime syyskuussa Kurulan ehdolliseen vankeusrangaistukseen petoksen yrityksestä, virkavelvollisuuden rikkomisesta sekä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Tuomio liittyi Kurulan toimiin kunnanhallituksen puheenjohtajana kymmenisen vuotta sitten.

Itselleni on ollut vaikeinta ymmärtää päätös rakentaa miljoonilla 60 autopaikan maanalainen parkkihalli Leville. Marita Toivanen

Kurula sai ehdollisen vankeustuomion kuntapäättäjänä tehdystä virka-aseman väärinkäyttämisestä myös toissa vuonna.

Yksittäisten päätösten lisäksi moni valtuutettu nimesi vastauksissaan haasteellisiksi kunnan varojenkäyttöön liittyvät päätökset.

– Haastavimmat päätökset ovat ehkä vasta edessäpäin, mutta noin yleisesti talousarvion tekeminen ja sen saattaminen päivänvaloon on iso ja haastava asia. Se haastaa kaikkia valtuutettuja sekä virkamiehistöä suuresti, Moksi sanoo.

Priorisointia ja resurssien jakamista pitää haastavana myös Nikkinen, ja Erkkilä kuvaa viimeisintä talousarviota yllättävän hankalaksi.

– On hyvin haasteellista painia omien arvojensa kanssa, kun tiedostaa, että kaikkeen ei rahaa voi laittaa niin paljon kuin olisi tarvetta. Valtuutetun velvollisuus on kuitenkin olla joka asiasta jotain mieltä eikä purjehtia ottamatta vastuuta kaikkien kuntalaisten puolesta, sanoo Poti.

Rivivaltuutettuna selviää kohtuullisella ajankäytöllä. Tiina Huilaja

Toivasella kuluneen valtuustokauden haastavin päätös liittyy Levin parkkihalliin.

– Itselleni on ollut vaikeinta ymmärtää päätös rakentaa miljoonilla 60 autopaikan maanalainen parkkihalli Leville. Sellaiseen ei minusta voi kittiläläisten verorahoja käyttää, eikä parkkihallin pyörittäminen kuulu kunnan tehtäviin, hän sanoo.

Marttila sanoo haasteena olleen etenkin sen, miten kuntalaisille korvataan palvelut, jotka valtio hyvinvointialueen kautta heiltä leikkaa. Paula Nevalainen pitää kauden haastavimpina päätöksiä, jotka liittyivät työllisyyspalvelujen siirtymiseen tämän vuoden alusta valtiolta kunnille.

Kuinka paljon luottamustehtävä sitten teettää valtuutetuilla työtä? Kittilälehden kyselyyn vastanneiden mukaan valtuustotyö vaatii paneutumista, ja jos on mukana lautakunnissa tai muissa toimielimissä, aikaa menee vielä enemmän.

– Rivivaltuutettuna selviää kohtuullisella ajankäytöllä, Huilaja arvioi.

Valtuuston kokous on noin kerran kuukaudessa, mutta asioita valmistelevat jo ennen valtuustoa viranhaltijat, kunnanhallitus ja lautakunnat, ja valtuustopäivänä ryhmät kokoontuvat ennen kokousta omiin palavereihinsa.

Tuntuu joskus, että tämä sopis paremmin eläkeläisille, joilla on aikaa. Mikko Rauhala

– Valtuustotyö vaatii perehtymistä kokousasioihin, keskittymistä ja ajan käyttämistä siihen, Hangasvaara sanoo.

Marttilan mukaan jo valtuustopapereiden luku ja selvittely vie häneltä yleensä noin viisi tuntia. Nikkinen sanoo käyttävänsä kuntapäätöksentekoon noin päivän viikossa.

– En osaa laskea, enkä oikeastaan sitä ajattele. Kyse on asiasta, mitä tekee mielellään, Erkkilä toteaa.

Paula Nevalaisella luottamustehtävät vievät suuren osan vapaa-ajasta.

Minusta tämä on mielenkiintoista ja nautin. Aila Moksi

Myös ensimmäisen kauden valtuutettu Rauhala on kokenut valtuustotyön vievän paljon aikaa.

– Aikaa pitäs olla kyllä paljo enempi, että kerkiäis kunnolla perehtyä asihoin. Tuntuu joskus, että tämä sopis paremmin eläkeläisille, joilla on aikaa, hän sanoo.

Moksin mukaan valtuustotyöhön saa menemään aikaa juuri niin paljon kuin itse haluaa.

– Minusta tämä on mielenkiintoista ja nautin, hän sanoo.

Kysyimme valtuutetuilta myös, mitä he haluaisivat kertoa kuntalaisille valtuuston toiminnasta.

Poti sanoo, että valtuusto saa kuntalaisilta usein liian vähän kiitosta. Varsinkin sosiaalisessa mediassa vastaan tulee yleensä vain kritiikkiä. Hän toivoo kuntalaisten tutustuvan päätöksentekoon ja toivottaa heidät tervetulleiksi valtuuston kokouksiin.

– Näin saisi realistisemman kuvan siitä, mihin mikäkin valtuutettujen päätös pohjautuu. Tämä ei pelkästään kokouspöytäkirjoja lukemalla välttämättä selviä, hän sanoo.

Samaa toivoo myös Similä. Hän muistuttaa, että valtuuston kokouksia voi seurata myös striimin välityksellä.

Kunnallispolitiikka on paras harrastus, mitä olisin voinut koskaan kuvitellakaan. Akseli Erkkilä

Hangasvaara toivoo kuntalaisten olevan aktiivisesti yhteydessä valtuutettuihin.

– Valtuuston toimintaan tarvitsemme kuntalaisten yhteydenottoja kaikenlaisissa asioissa, joiden pohjalta pystymme tekemään hyviä päätöksiä kaikkien hyväksi, hän sanoo.

Nikkinen kehottaa olemaan yhteydessä kuntapäättäjiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sillä ”asiat päätetään pitkälti jo valmistelussa, ja valtuusto sinetöi päätöksen”.

Erkkilä tähdentää malttia.

– Asiat eivät aina tapahdu nopeasti, jos niiden pitää mennä koko tämän mankelin läpi, hän sanoo.

Toivanen muistuttaa, että valtuusto käyttää merkittävää valtaa päättäessään siitä, mihin kuntalaisten varoja käytetään, eikä siksi ole yhdentekevää, keitä valtuustossa istuu.

Myös Marttila haluaa muistuttaa, että valtuutetuissa on eroja.

– Moni ei varmaan tiedä, mitä kokouksessa käsitellään, kun ei ole koskaan lukenut papereita, vaan eletään ryhmäpäätöksellä, jonka joku on sanellut, hän sanoo.

Yritys haluaa sanoa kuntalaisille, ettei kunnan hyvä taloudellinen tilanne ole syntynyt yhden valtuustokauden aikana vaan että kuntaa on kehitetty pitkäjänteisesti ja rohkeasti vuosikymmenten ajan hyvässä yhteistyössä yrittäjien ja kuntalaisten kanssa.

– Nyt kunnassamme jaetaan menneiden vuosien työn tulosta, hän sanoo.

Kittilälehden kunnanvaltuutetuille toteuttamaan kyselyyn vastanneista viidestätoista valtuutetusta seitsemän ilmoitti asettuvansa ehdolle myös tämän vuoden kuntavaaleissa. Jatkopestiä istuvista valtuutetuista tavoittelevat siis ainakin vihreiden Saana Veltheim, kokoomuksen Jukka Poti, keskustan Sirkka Hangasvaara, Kuntalaislistan Akseli Erkkilä, vasemmistoliiton Marita Toivanen ja Mikko Rauhala sekä SDP:n Aila Moksi.

– Koen valtuutetun tehtävän erittäin mielekkääksi, monipuoliseksi ja arvokkaaksi. Kunnanvaltuustossa voi vaikuttaa Kittilän ja joskus laajemmin Lapin alueen asioihin paikallisesti, Veltheim sanoo vastauksessaan.

Virkamieskunta on vaihtunut tai vaihdettu tiuhaan, mikä on vaikeuttanut asioiden valmistelua ja päätöksentekoa. Esa Ylläsjärvi

Myös muille valtuutetun pesti on ollut mieluisa.

– Kunnallispolitiikka on paras harrastus, mitä olisin voinut koskaan kuvitellakaan. Siinä tutustuu uusiin ihmisiin, kuntalaisten elämää koskeviin kysymyksiin ja saa tilaisuuden parantaa oman paikallisyhteisön elämää, Erkkilä sanoo.

Oikeudenmukainen Kittilä -ryhmän kaikki valtuutetut Esa Ylläsjärvi, Inkeri Yritys, Maija-Leena Linnala ja Outi Marttila kertoivat, etteivät ole vielä tehneet päätöstä ehdokkuudestaan. Ehdokkuuttaan harkitsevat myös keskustan Jouko Nikkinen ja Tuomas Similä sekä vasemmistoliiton Paula Nevalainen, joka kertoi jo antaneensa suostumuksensa hyvinvointialueen ehdokkaaksi.

– Kolme viimeisintä valtuustokautta ovat olleet todella haastavia. Virkamieskunta on vaihtunut tai vaihdettu tiuhaan, mikä on vaikeuttanut asioiden valmistelua ja päätöksentekoa, Ylläsjärvi sanoo.

Similää yhteisiin asioihin vaikuttaminen kiinnostaisi edelleen, mutta haasteita aiheuttaa ajankäyttö.

– Vaativa työ ja epäsäännöllinen työaika toisessa työssä, pieni lapsi kotona, harrastukset ja oma vapaa-aika pitäisi jotenkin järkevästi sovittaa kalenteriin. Päätöksentekoon perehtymiseen pitäisi kuitenkin jaksaa käyttää aikaa ja energiaa eikä olla vain haamuna mukana, hän sanoo.

Paras mahdollinen valtuusto olisi sellainen, joka olisi moniääninen ja kaikki erilaiset ihmisryhmät olisivat edustettuina. Saana Veltheim

Vihreiden Tiina Huilaja ilmoitti, ettei enää asetu ehdolle, koska hän on sitoutunut nykyiseen työtehtäväänsä Laphalla ja se asettaa ajankäytölle kovat vaatimukset.

Ehdokkuutta harkitsevalle ensikertalaiselle nykyisillä valtuutetuilla on tarjota monenlaista evästystä. Veltheim kannustaa rohkeasti mukaan päätöksentekoon.

– Suosittelen ja houkuttelen kaikenlaisia tavallisia kittiläläisiä mukaan. Paras mahdollinen valtuusto olisi sellainen, joka olisi moniääninen ja kaikki erilaiset ihmisryhmät olisivat edustettuina, hän sanoo.

– Tässä pestissä ei tule valmiiksi, ja työ tekijäänsä opettaa. Ryhmistä löytyy varmasti jokaiselle sopiva. Kokouksista maksetaan palkkio, ja työnantajan on lähtökohtaisesti myönnettävä vapaa luottamustehtävää varten, hän jatkaa.

Veltheimin tavoin myös Rauhala istuu valtuustossa ensimmäistä kauttaan.

– Uutena joka tullee, niin ei muuta ko taistelumieltä, hän sanoo.

Päätöksentekoa ei tarvitse pelätä, koska kaikki kuitenkin pohjautuu demokratiaan. Jukka Poti

Similä — hänkin ensimmäisen kauden valtuutettu — toivoisi mukaan erityisesti nuoria aikuisia.

– Nuoret aikuiset ovat olemattoman pieni osa päätöksentekokoneistoa, joten olisi tärkeä saada heidän ääntänsä paremmin kuuluviin, hän sanoo.

Huilaja muistuttaa, että asioihin perehtymisessä ja tiedonhankinnassa auttavat toiset valtuutetut ja viranhaltijat.

– Päätöksentekoa ei tarvitse pelätä, koska kaikki kuitenkin pohjautuu demokratiaan. Aina ei äänestyksiä voi voittaa, mutta voittaessa se tuntuu aina hyvältä, Poti sanoo.

Sekä Poti että Hangasvaara muistuttavat, että vaikka valtuustopaikka ei ensimmäisellä yrittämällä irtoaisi, puolueilla on myös useita lautakuntapaikkoja.

– Rohkeasti mukaan. Kaikki me tuskailemme joka neljäs vuosi sen kanssa, että kuinka saataisiin lisää uusia ehdokkaita. Vastaanotto on varmasti hyvä, Erkkilä sanoo.

Joku siellä on joka tapauksessa päättämässä meidän yhteisistä asioista, joten miksi et sinä. Marita Toivanen

Yrityksen mukaan yhteisten asioiden hoitaminen on mielenkiintoista ja mahdollistaa kokemaan asioita, joita muuten ei olisi mahdollista kokea. Oman ajankäytön suhteen on kuitenkin tehtävä valintoja.

– Päätöksenteossa asiat vaativat perusteellista perehtymistä ja asiat kannattaa selvittää itse, jokainen luottamushenkilö toimii virkavastuulla, hän sanoo.

Moksi korostaa sitä, että valtuutettuna saa tietoa siitä, kuinka kunta toimii ja miten toimintaan voi itse vaikuttaa. Hän neuvoo uusia valtuutettuja olemaan kiinnostuneita ja ilmaisemaan rohkeasti mielipiteensä.

Ota asioista selvää. Puolusta heikompia kuntalaisia. Ole rohkea ja pidä puolesi. Maija Linnala

– Joku siellä on joka tapauksessa päättämässä meidän yhteisistä asioista, joten miksi et sinä. Paikallisen tason päättäjänä pystyy oikeasti vaikuttamaan, Toivanen sanoo.

– Ota asioista selvää. Puolusta heikompia kuntalaisia. Ole rohkea ja pidä puolesi, Linnala evästää.