Paikallisuutiset

Pohjoinen ylpeys kotipaikkakunnasta on kaunis asia, Juha Hurme muistutti muoniolaisia

Pitkän linjan taiteen tekijä sai itsenäisyyspäivän juhlassa kunnan ensimmäisen, vuosittaisen kulttuuripalkinnon.

”Hyvässä sovinnossa kaikki tapahtuu, sillä sovinto on laki”.

Kirjailija, teatteriohjaaja Juha Hurme löysi Samuli Paulaharjun teoksesta Vanhaa Lappia ja Perä-Pohjaa osuvan kuvauksen Jerisjärven syysapajapyynnin järjestelystä ammoisina aikoina. Kansankuvaaja Paulaharju kirjoitti hyvästä sovinnosta tarkkaillessaan järven pyyntiä, jossa ei noudatettu kesän matalikkojen ”lääninjakoa”, vaan apajat osoitettiin arpomalla.

Kuvaus parhaasta muoniolaisesta tavasta olla yhteisössä yhteisistä asioista sopuisasti sopien laajeni Oloksella Hurmeen juhlapuheessa kuvaamaan Muonion kunnallishallinnon syntymistä vuonna 1874 ja laajemmin Suomen sopimusyhteiskunnan rakentumista.

– Mikäli muinaiset muoniolaiset onnistuivat laajentamaan syyskalastuskulttuurinsa tasapuoliset ja kaikkien intressit huomioivat käytäntönsä kunnallishallintoon, he olivat vääjäämättömän menestyksen tiellä. Sovinto on laki on vahva periaate hankalienkin yhteisten asioiden hoitamisessa, Hurme totesi.

Hän ylisti, että itsenäisyyspäivää on soveliasta viettää juuri Muoniossa: Pallastunturin siluetti on valittu ”syystä”, yhdeksi kansallismaisemaksi. Puhdas luonto, väljyys elää on hänen mukaansa maailman mittakaavassa ”kova juttu”, jota kannattaa arvostaa. Kulttuuri ja sivistys ovat kaiken perusta, Hurme muistutti.

Se on valtavan kaunis asia, pohjoinen arvostus ja ylpeys omasta kotipaikkakunnasta. Juha Hurme

– Kulttuuri on koko se kaiken aikaa muuttuva ja elävä keinovarasto, jolla muoniolaiset ja muu ihmiskunta selviävät luonnossa ja itsensä kanssa. Kulttuuri on neuvottelua luonnon ja ihmisluonnon kanssa. Sivistys on kulttuurin käyttämistaitoa ja alttiutta siihen. Sivistys on elonjäämistekniikkaa.

– Itsensä sivistäminen on laadukkainta isänmaallisuutta. Siitä on hyötyä kaikille. Se on sitä paitsi älyttömän hauskaa! Ilman iloa ei mistään tule mitään, Hurme puhui.

Lapin reissuilla lapsesta asti käynyt Hurme tunnustautuu todelliseksi Muonion ja pohjoisen ystäväksi. Hän on tuttu näky esimerkiksi Pallaksen tuntureilla ja Oloksen laduilla. Moni muistaa taiteilijan Samuli Paulaharju -esitykset luoteisen Lapin erämaissa ja työväentaloilla.

Siksi olikin sopivaa, että Hurme piti kunnan kulttuuritoimen kutsumana muoniolaisuutta ja samalla suomalaisuutta luotaavan juhlapuheen itsenäisyysjuhlassa, joka oli Muonion 150-juhlavuoden päättävä tapahtuma.

Haastattelussa Hurme avasi Muonio-suhdettaan syvemmin. Paulaharjun jalanjäljillä tamperelainen tutkailija havainnoi näkemäänsä ja pitää siitä.

– Se on valtavan kaunis asia, pohjoinen arvostus ja ylpeys omasta kotipaikkakunnasta, Hurme totesi.

Hän antoi esimerkin ja viittasi Oloksella itsenäisyysjuhlassa esiintyneeseen muoniolaislähtöiseen sopraanoon Jonna Sinikumpuun, joka laulujensa jälkeen kiitti mahdollisuudesta tulla koti-Muonioon esiintymään ja kertoi ylpeydestään kotikunnasta.

Hurme paljasti myös, että vuosittaiset Muonion reissut jatkuvat ensi vuonna uuden, Muonion kunnan kanssa tehtävän yhteistyön myötä. Hurme on jo vuosia vetänyt kehittämäänsä eräteatterikurssia eri puolilla Suomea, ja kesäkuussa hän vetää sen ensimmäisen kerran Pallaksen maastossa.

– Kurssilla mietitään sekä ekologiaa että mytologiaa, Hurme sanoo ja muistuttaa, että ennen taiteellista uraansa hän opiskeli biologiksi.

Kesäkuussa 2025 toteutuvalla kurssilla tehdään erilaisia teatteriharjoitteita ja asutaan teltoissa. Sille otetaan 12 osallistujaa, ja ilmoittautuminen aukeaa helmikuussa.

Muonion kunnan ensimmäinen, vuosittain jaettavaksi aiottu kulttuuripalkinto ojennettiin Oloksella taiteilija Veli Koljoselle, joka tunnetaan paitsi kuvataiteestaan myös muusikkona. Kuvataiteilijana Koljonen tunnetaan öljyväritöistään, jotka kuvaavat Lapin luontoa.

– Olet tehnyt työtä, joka näkyy ja tuntuu, sivistysjohtaja Päivi Rantakokko perusteli Koljosen palkintoa.

Rantakokko totesi kulttuurialan tekijöiden vahvistavan yhteisöä.

– Kiitos kovasti. Ja meinaan illalla kastella nämä kukat ja tämän (puisen palkinnon) panen takan päälle, tervetuloa kattomaan.

Koljonen totesi huomion lämmittävän pitkän linjan taiteen tekijää.

Koljonen esiintyi juhlassa rentoon, valloittavaan varmaan tyyliinsä kanteeleella ja pianolla sekä laulaen. Häneltä kuultiin muun muassa Niin minä neitonen sinulle laulan.

Koljonen asuu ja työskentelee Särkijärvellä, missä hirsiseen ateljeekotiin voi yleisökin tutustua. Koljonen pohdiskelee nyt paikan tulevaisuutta.

– Joku jatkumo ois, hän sanoo.

Mahdollisesti paikasta voisi tehdä museon, ehkäpä yhteistyössä kunnan kanssa, Koljonen visioi.

Itsenäisyysjuhlassa esiintyivät myös Käsivarren mieslaulajat ja pianisti Arttu Nevala. Juhlan tallenteelta kuulet muun muassa kyyneleet monilta yleisössä kirvoittaneen Jonna Sinikummun Lapin äidin kehtolaulun tulkinnan.