Paikallisuutiset

Aika rukattaa -arkistojuttu: Kittilään suunniteltiin karhunkaatajapatsasta

Kittilälehti 17.7.1997.

Kirjastossa sai taide-elämyksiä runsaasti markkinamessujen aikana. Perjantaina kirjastossa heti avajaisten jälkeen oli A.E. Järvisen muistonäyttelyn avajaiset, joita oli avaamassa erätoimittaja ja rehtori Aapo-Matti Salmi. Samana iltana myös kirjailija Brita Polttila julkaisi uuden kirjansa.

Järvinen samoili Kittilän maastoissa

Aarne-Erkki Järvisen näyttely koostuu taiteilijan maalauksista, piirroksista, kirjoista, valokuvista ja erävälineistä. Näyttely aloitti kierroksensa Lapissa Sallassa, ja nyt vuorossa oli Kittilä.

Puheessaan näyttelyn avannut radiotoimittaja Aapo-Matti Salmi kertoi, että näyttely on nyt sopivalla paikkakunnalla, koska juuri nämä tienoot olivat Järviselle hyvin rakkaat. Järvisen tauluista löytääkin paljon Kittilän maisemia.

Aapo-Matti itse kertoo tutustuneensa Järviseen vuonna 1930, jolloin hän sai Järvisen kirjan Tapiolan talossa lahjaksi. Siitä lähtien oli Järvinen lähellä kirjojensa kautta erähenkistä Aapo-Mattia, mutta henkilökohtaisestikin hän pääsi Järviseen tutustumaan.

Vuonna 1952 tapasi Aapo-Matti A.E Järvisen kala- ja riekonpyyntiretkellään. Miehet asettuivat kavereineen samalle tievalle, missä he sitten pari vuorokautta asustelivat. Sen jälkeen Aapo-Matti ja A.E. Järvinen tapasivat useasti eräretkillään.

Karhunkaatajapatsas Kittilään?

Aapo-Matti Salmi toi uudelleen esille myös karhunkaatajapatsaan hankkimisen Kittilään.

– Kittilä on kautta aikojen ollut kuuluisa taitavista ja rohkeista erämiehistään – ennen kaikkea karhunkaatajistaan. Mielestäni patsaalla vaalittaisiin ja kunnioitettaisiin näiden kuulujen eränkävijöiden muistoa.

Aapo-Matti Salmi esitti patsasta Kittilään jo noin kymmenen vuotta sitten, ja silloin hankkeeseen suhtauduttiinkin myönteisesti kunnan päättäjiä myöten, paikkaakin patsaalle katseltiin. Hanke kuitenkin kaatui, joten nyt olisi Aapo-Matin mielestä aika herätellä se uudelleen henkiin.

Kirjaston johtaja Marjatta Junttilan mukaan hankkeessa oli vastustusta eläintensuojelijoiden puolelta, ja lisäksi patsasta tekemään pyydetty taiteilija kieltäytyi tehtävästä. Junttila sanoikin, että patsaassa olisivat karhu ja erämies tasaveroisessa asemassa, kumpikaan ei olisi vielä voitolla.

Juttu on julkaistu Kittilälehdessä 17.7.1997.