Muualta Lapista

Jääkäriprikaatin uusi komentaja Marko Kivelä: Naton FLF-joukot lisäävät tilojen tarvetta

Eversti Marko Kivelä ehti toimia Jääkäriprikaatin komentajana reilun kuukauden kun varmistui, että Naton FLF-joukot sijoitetaan kahdelle prikaatin paikkakunnalle: Sodankylään ja Rovaniemelle.

Puolustusministeri Antti Häkkänen vahvisti FLF-joukkojen sijoittumisen Naton puolustusministerikokouksessa Brysselissä torstaina. FLF tulee sanoista forward land forces ja tarkoittaa Naton eteentyönnettyjä maavoimajoukkoja. Monikansallisia FLF-joukkoja on ollut Naton itäisellä laidalla vuodesta 2017 lähtien.

Marko Kivelä toivoo että sijoituspäätöksen myötä Jääkäriprikaatin infrastruktuuria kehitetään ja että prikaatissa on tulevaisuudessa enemmän ihmisiä töissä. Jääkäriprikaati on ollut jo pitkään kansainvälisen mielenkiinnon kohteena arktisiin olosuhteisiin keskittyvänä kouluttajana. Kivelä muistuttaa, että pohjoinen on yksi joulukuussa julkaistun valtioneuvoston puolustusselonteon painopistealueista.

– Odottelemme että mitä se tarkoittaa ja miten tätä varuskuntaa lähdetään laajemmin kehittämään.

Vielä ei siis ole tiedossa minkä tyyppinen FLF-joukko Jääkäriprikaatissa tulee olemaan. Päätös siitä tehdään liittolaisten kesken ja Suomesta neuvottelijoina on puolustusministeriö, Pääesikunta ja Maavoimien esikunta. Kivelän mukaan päätös tarkoittaa joka tapauksessa sitä, että prikaatin infraa on laajennettava, sillä se on mitoitettu nykymuotoiseen asevelvollisten koulutukseen.

Kivelä odottaa myös, että syyskuussa vahvistettua Suomen ja Yhdysvaltojen välistä puolustusyhteistyösopimusta (defence cooperation agreement eli DCA) aletaan toteuttaa käytännössä.

Kivelä on syntyperäinen helsinkiläinen, mutta on itse suorittanut asepalveluksen Jääkäriprikaatissa vuosina 1988–1989.

– Tällä tavalla nämä kehät joskus puolustusvoimissa sulkeutuvat, hän kuvailee.

Tiistaina hän ajoi moottorikelkalla latu-uraa Mellakankaalla, jota pitkin muistaa hiihdelleensä varusmiesaikoinaan Tuolloin yksiköt olivat puukasarmeissa, ja siihen aikaan uusissa tiilikasarmeissa olivat Pohjanmaan tykistörykmentti ja aliupseerikoulu. Iltavapailla ja aliupseerikoulun kurssijuhlilla käytiin Kantakievarissa eli nykyisessä Hotelli Sodankylässä.

Lomilla hän kävi palvelustovereidensa kanssa Saariselällä ja Rovaniemellä. Kotiin Helsinkiin menemistä varten piti käydä hakemassa polkupyörällä kylän matkatoimistosta paperinen lentolippu. Rovaniemen lentoasemalla ei ollut samanlaista turistipaljoutta kuin nykyään. Hän on huomannut, että ruokakaupan asiakaskunta Sodankylässä vaikuttaa kansainväliseltä.

Prikaati puolestaan on rakennuskannaltaan aika samannäköinen kuin Kivelän nuoruudessa. Uutta on viime vuonna valmistunut kansainvälisten harjoitusjoukkojen käyttöön tarkoitettu Training Base Northern Lights -parakkikokonaisuus. Moni muu rakennus vaatii korjaamista.

Sisäilmaongelmista kärsinyt kasarmi 5 on käyttökiellossa. Varuskunnassa odotellaan ratkaisua millä se korvataan pysyvästi. Valmisteilla on tilapäiskasarmi, jonne hätäväistössä oleva huoltokomppania siirtyy maaliskuun alussa. Siihen saakka he ovat Training Base Northern Lightsissa.

– Meidän infrastruktuuri vaatii jatkossa kehittämistä. Toivomme että saamme mahdollisimman nopeasti päätöksiä siitä miten korjaustöitä lähdetään tekemään.

Kivelän mukaan varuskunnassa on tehtävä muitakin rakennustöitä.

– Erityisesti FLF-olemassaolo lisää tilojen tarvetta.

Kivelä tuli Jääkäriprikaatiin Porin prikaatin apulaiskomentajan tehtävästä. Uudessa työssä on hänen mielestään kätevää se, että Lapissa monella viranomaisella on yhteinen toiminta-alue. Porin prikaatin toiminta-alueella on esimerkiksi viisi hyvinvointialuetta. Jääkäriprikaati jakaa saman toiminta-alueen kuin esimerkiksi Lapin hyvinvointialue, aluehallintovirasto ja prikaatiin kuuluva aluetoimisto.

– Yhteisen toiminta-alueen myötä painopiste muodostuu väkisinkin samalle alueelle. Se helpottaa viranomaisten yhteistoimintaa.

Matkustaminen kuuluu työhön. Toissa viikolla hän oli valmiusyksikön harjoituksessa Sevettijärvellä ja Näätämössä. Välillä työ vie maavoimien esikuntaan Mikkeliin. Arkisin hän kulkee myös Rovaniemen Someroharjulla. Kivelän mukaan prikaatin alueet ovat tasa-arvoiset vaikka esikunta ja suurin osa henkilöstöstä on Sodankylässä.

Kivelän koti on Helsingissä. Puoliso työskentelee varhaiskasvatuksen opettajana. Aikuiset pojat opiskelevat, vanhempi suoritti asepalveluksen Kaartin jääkärirykmentissä sotilaspoliisina ja nuorempi kotiutui merivoimista kansialiupseerina.

Uuteen tehtävään perehtyminen venyttää Kivelän työpäivät pitkiksi. Vapaahetkinään hän pyrkii harrastamaan liikuntaa: ui Siilashallissa ja hiihtää. Sulan maan aikaan hän maantiepyöräilee ja kuntosuunnistaa. Lapinsuun elokuvateatteri on jo tullut tutuksi. Kesällä hän haluaisi kokeilla kalaonnea ja oppia perhokalastusta.

Uusi työsijainti on tähän mennessä vaikuttanut positiivisesti.

– Se on meillä suomalaisilla niin sisäänrakennettua että metsä ja luonnonläheisyys vaikuttavat myönteisesti omaan olemiseen. Huomaan sen täällä konkreettisesti. Kun lähden esikunnasta illalla kävelemään asuntoalueen suuntaan, kaikki asiat asettuu suhteisiinsa.