Paikallisuutiset

Jokivarsi haluaa lohenpyytäjille kausikiintiöt ja plommit saaliskaloihin

Ruotsalaisten pitäisi myöhentää meripyyntiä Tornionjokisuulla, jokivarren edustajat vaativat. Maa- ja metsätalousministeriön virkamiehet hakivat Äkäslompolosta eväitä jokakeväisiin neuvotteluihin Ruotsin kanssa.

Tornion-Muonionjokivarren kalastajien edustajat haluavat saalislohiin pakolliset merkit, ”plommit” ja enintään kolmen kalan kausikiintiön Väylän ensi kesän lohille.

– Se onnistuu takuuvarmasti. Tehdään rohkeasti tää päätös, Tornio-Muonionjoen ja rannikon kalatalousalueen puheenjohtaja Elias Teriö sanoi Äkäslompolossa helmikuun alussa, kun maa- ja metsätalousministeriön neuvottelevat virkamiehet Orian Bondestam ja Tapio Hakaste kuulivat jokivarren ääniä.

Teriö ehdotti, että vuorokausi- ja viikkoluvalla kalastavat voisivat saada enintään kaksi plommia, kausiluvan ostaja kolme.

Bondestam ja Hakaste neuvottelevat Ruotsin kanssa Tornion-Muonionjoen ja jokisuun merialueen kalastuksen ensi kesän säännöistä. Neuvottelut on rajajokisopimuksen mukaan käytävä maaliskuun loppuun mennessä.

Mitä vähemmän, sitä parempi. Atso Romakkaniemi

Muoniolainen kalastuksenvalvoja Juha Niemelä ihmetteli, että plommeja ei ole 12 vuoden aikana ehdotuksista huolimatta vielä saatu.

– Joku syy on ollut, että plommeja ei ole tullut. Nyt lohitilanne on sellainen, että on pakko, muoniolainen Niemelä sanoi.

Väylänvarren väki vakuutti, että saalismerkkien jakaminen ja kalastajien ohjeistus hoituvat paikallisin voimin.

Luonnonvarakeskuksen lohitutkija Atso Romakkaniemi arvioi, että kolmen kalan kausirajoituksella on melko pieni merkitys kokonaissaaliiseen joella. Viime kesänä joelta saatiin saaliiksi 4 500 lohta.

– Mitä vähemmän, sitä parempi, hän totesi.

Teriön mielestä määrä voitaisiin pudottaa jopa yhteen kalaan kesässä, eikä sekään sulkisi pois mahdollisuuksia vapaa-ajan kalastamiseen vapavälinein.

Suomen ja Ruotsin neuvottelijat tapasivat alkuvuoden aikana jo kerran ennen Äkäslompolossa helmikuun alkupuolella järjestettyä kuulemistilaisuutta, Tapio Hakaste kertoi.

Hänen mukaansa Suomen neuvottelijat toivat ensimmäisessä tapaamisessa esiin huolen lohesta ja nostivat pöytään kysymyksen, mitä nyt tehdään. Hän kertoi, että Ruotsi jakaa Suomen huolen lohesta.

– Lohia kuolee liikaa tällä hetkellä. Ketju on pitkä. On katsottava rannikkokalastusta, jokisuun ja jokivarren kalastusta, Hakaste sanoi.

– Kalastus on sitä, mihin me voidaan vaikuttaa.

Bondestam kertoi seminaariväelle, että Suomi on vuosi toisensa jälkeen toivonut, että ruotsalaiset myöhentäisivät kalastuksen aloittamista merellä Tornionjokisuulla. Ruotsissa merikalastus alkaa yhdellä rysäyksellä juhannuksen alla 17. kesäkuuta. Ruotsin lohikiintiö täyttyy kymmenessä päivässä, kuulemistilaisuudessa todettiin.

Suomessa pyynti alkaa Itämeren rannikolla aiemmin, mutta ensin vain yhdellä rysällä.

– Suomessa nostetaan hyvin varovasti pyyntiponnistusta, Bondestam sanoi.

Iso osa ruotsalaisten mereltä pyytämästä lohesta tulee Suomen markkinoille, koska Ruotsissa Itämeren lohta ei saa myydä ruuaksi. Yleisöstä kysyttiin, eikö Suomi voi rajoittaa ruotsalaisten kalastaman lohen tuomista Suomen markkinoille.

– Ei Suomen valtio voi sitä kieltää. Meillä on sisämarkkina EU:ssa, Bondestam vastasi.

Yhteistä pöytäkirjaa ei synny, jos ei yhteistä näkemystä synny. Orian Bondestam

Ruotsalaiset kiinnittävät neuvotteluissa huomion suomalaisten isoon vapakalastukseen Tornion-Muonionjoella, Hakaste kertoi. Hän uskoo, että Tornion-Muonionjoella mahdollisesti käyttöön otettavat saalismerkit auttavat neuvotteluissa edistämään Suomen tavoitteita. Ruotsilla on jo kokemusta plommeista Lainiojoella.

Kesken kauden tehtävät kalastusrajoitukset eivät Hakasteen mielestä ole tulevanakaan kesänä todennäköisiä.

– Näkisin, että niitä on todella vaikea saada.

Neuvottelijat tapaavat seuraavan kerran helmikuun lopulla. Sidosryhmiä kuullaan Hakasteen mukaan vielä nopeasti neuvotteluiden aikana ja haetaan vahvistusta sille, mikä neuvotteluissa näyttää mahdolliselta saavuttaa.

– Tää on rajajoki, kaksi maata. Yhteistä pöytäkirjaa ei synny, jos ei yhteistä näkemystä synny, Orian Bondestam sanoi kuulemistilaisuuteen osallistuneille.

Meistä jokainen voi vaikuttaa lohikantoihin. Elias Teriö

Vuonna 2010 Suomen ja Ruotsin välille solmitun rajajokisopimuksen kalastussääntö määrittelee, että merikalastus alkaa 17. kesäkuuta. Kansallisilla määräyksillä sitä voidaan myöhentää 29. kesäkuuta saakka.

Elias Teriön mielestä rajajokisopimuksen liukuma kalastuksen aloittamisajassa pitäisi ottaa käyttöön. Hänestä kalastusta pitäisi säädellä myös kesken kalastuskauden lopettamalla lupien myyminen esimerkiksi silloin, kun veden lämpötila nousee korkeaksi.

– Meistä jokainen voi vaikuttaa lohikantoihin. Meillä on oikeus nauttia ja vastuu kalakannoista, Teriö sanoi.

Hänestä neuvottelijoiden on yritettävä kantaa vastuu lohesta. Kalatalousalue kantaa Teriön mukaan omaa vastuutaan esimerkiksi uudella vastuullisen kalastusmatkailun käsikirjalla, jossa kuvataan, miten kalastaja ja yritys voi toimia vastuullisesti ja mikä on eri kalalajien tilanne.

Teriö vaati, että kalatalousalueen pitäisi päästä mukaan neuvottelupöytään samoin kuin lohistrategiaa uudistavaan työryhmään.

Jokainen saalislohi pitää ilmoittaa

Jokainen Tornion-Muonionjoesta kalastettu lohi on tämän vuoden alusta alkaen ilmoitettava Luonnonvarakeskukselle. Myös vapautetut kalat pitää ilmoittaa.

Saalisilmoitus pitää tehdä viipymättä ja viimeistään 14 päivän kuluessa kalan pyydystämisestä.

Ilmoituksilla kerätään tietoa uhanalaisten kalakantojen tilasta.

Kalat voi ilmoittaa Omakala-sovelluksella, johon tallennetaan tiedot kalan pyytämisestä ja pituudesta tai omakala.fi-verkkosivulta löytyvällä lomakkeella sekä puhelimitse tiistaisin ja torstaisin kello 12–14 numeroon 029 532 2800.

Saalisilmoituksen tarkoituksena on kalavarojen kestävä käyttö ja vesiluonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Ilmoitusvelvollisuuden tarkoituksena on myös tukea vaelluskalakantojen elvytyshankkeiden suunnittelua ja seurantaa.

Kyttyrälohen osalta Suomi varautuu lajin mahdolliseen ilmaantumiseen Itämerelle.