Muualta Lapista

Levillä toimivalla lääkäriasemalla osataan hoitaa rinnevammoja — lautailija loukkaa usein käden, suksilla laskijalla yleisiä polvivammat

Kun lääkäriasema toimii pitkään hiihtokeskuksessa, talvilajeihin liittyvät vammat tulevat sen henkilökunnalle tutuiksi.

– Isoin osa niistä liittyy kaatumiseen. On kaaduttu ladulla tai rinteessä tai liukastuttu kadulla, Tunturin Lääkärikeskuksen johtava lääkäri Niko Heinonen kertoo.

Lääkäriasema on toiminut Levillä yli 20 vuotta. Kaksi vuotta sitten se vaihtoi omistajaa ja tälle kaudelle myös nimensä. Heinonen on yksi kittiläläisyrityksen kolmesta lääkäriomistajasta. Hän on ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri eli tuntee luu- ja tukielinsairaudet ja -vammat.

Omistajavaihdoksen ja uuden brändin myötä toimintaa on kehitetty ja tiloja uusittu. Uutta on muun muassa tapaturmapäivystys.

– Kun on kaksi ortopedia omistajissa, tapaturmahoito on kovinkin lähellä sydäntä. Olemme myös lääkäriasemaketju, joka toimii pelkästään rinnekeskuksissa, ja meille on kertynyt suuri kokemus talviurheiluvammojen hoidosta, Heinonen sanoo.

Tunturin Lääkärikeskuksella on lääkäriasemat Levin lisäksi Rukalla ja Pyhällä.

Alkukaudesta korostuu ulkomaalaisten määrä, ja suomalaisten määrä kasvaa selkeästi hiihtolomista eteenpäin. Niko Heinonen

Lääkäriasemalta löytyy röntgen, ja töissä on aina tapaturmahoitoon perehtyneitä lääkäreitä ja hoitajia sekä kipsaustaitoinen hoitaja. Ortopedi on myös aina vähintäänkin etäkonsultointiyhteyden päässä.

Yrityksen aiempi nimi oli Bene Finlandia.

Lääkäriasema on tähän saakka ollut auki talvimatkailukauden ajan joulukuun alusta vappuun, mutta tavoitteena on pikkuhiljaa laajentaa toimintaa muullekin ajalle.

– Tarkoitus on pyrkiä siihen, että tultaisiin ympärivuotiseksi toimijaksi, mutta kaikkea ei voi tehdä heti, varsinkin kun on kolme paikkaa, Heinonen sanoo.

Hänen mukaansa myös paikalliset ovat löytäneet palvelut. Vastaanotolle tullaan Kittilän lisäksi lähikunnista. Tapaturmapäivystyksen lisäksi lääkäriasemalla toimivat normaalit päivystysvastaanotot ja ajanvarausvastaanotot, ja käytössä ovat muun muassa pikalabra ja EKG eli sydänfilmilaite.

Kypärä varmasti laskee vamman vakavuusastetta, mutta ei poista sitä, että päänsä voi silti kolauttaa. Niko Heinonen

Aukioloajoissa on panostettu siihen, että palveluja olisi tarjolla silloin kun niille on tarvetta, ja auki ollaan iltayhteentoista saakka.

Lääkäreitä on paikalla 1—2 matkailukauden vaiheesta riippuen. Kiireisimmät ajat ovat vuodenvaihteen seutu ja kevättalvi hiihtolomista pääsiäiseen.

– Alkukaudesta korostuu ulkomaalaisten määrä, ja suomalaisten määrä kasvaa selkeästi hiihtolomista eteenpäin, Heinonen sanoo.

Myös sää vaikuttaa vammoihin. Kun keli on liukas, se lisää kaatumisia kaduilla ja näkyy piikkinä lääkärikeskuksessa.

– Jos tuiskuttaa oikein lunta ja rinteisiin tulee polanteita, semmoisina päivinä polvivammat suksilla laskijoilla korostuvat.

Vammat ovat samanlaisia sekä koti- että ulkomaisilla matkailijoilla. Yläraajavammoista yleisimpiä ovat ranteen venähdykset ja murtumat, solisluun murtumat sekä olkapään alueen murtumat, venähdykset ja sijoiltaan menot. Myös polven alueen vammat ovat yleisiä.

Kelkkaillessa posket helposti paleltuvat. On vauhtia, ja kun paleltuma alkaa, ei enää tunnekaan kipua. Niko Heinonen

– Nilkkavammoja tulee liukastuessa, mutta rinteessä nilkat ovat usein hyvin suojassa monoissa ja lautaillessa jalat on sidottu lautaan, Heinonen sanoo.

Lautaillessa korostuvat yläraajavammat, koska ihminen ottaa kaatuessaan vaistomaisesti vastaan käsillään. Suksilla laskiessa alaraajavammoja on enemmän, koska jalat pääsevät vääntymään.

Päävammojakin on, vaikka laskiessa pääsääntöisesti nykyään käytetäänkin kypärää.

– Kypärä varmasti laskee vamman vakavuusastetta, mutta ei poista sitä, että päänsä voi silti kolauttaa.

Paleltumavammojakin lääkärikeskuksessa hoidetaan vuosittain, mutta Heinosen mukaan ne ovat yleensä lieviä. Tyypillisesti paleltumia tulee kasvojen alueelle ja varpaisiin.

– Kelkkaillessa posket helposti paleltuvat. On vauhtia, ja kun paleltuma alkaa, ei enää tunnekaan kipua.

Kun olet vieraassa maassa ja loukkaat itsesi, olet helposti aika yksin. Niko Heinonen

Suuri osa lääkäriaseman asiakaskunnasta on matkailijoita, ja tämä asettaa henkilöstölle erityisvaatimuksia. On hallittava muutakin kuin hoitotoimenpiteet. On esimerkiksi ratkaistava, mihin leikkausta tarvitseva potilas lähetetään, miten kyyti leikkaukseen järjestetään ja miten murtuma matkan ajaksi tuetaan. Ulkomaalaisten kohdalla selvitettävänä on lisäksi vakuutusasioita ja esimerkiksi tuen tai kipsin kanssa lentämiseen liittyviä käytännön järjestelyjä.

– Kun olet vieraassa maassa ja loukkaat itsesi, olet helposti aika yksin. Pyrimme antamaan mahdollisimman hyvän tuen ja avun, Heinonen sanoo.

Potilas pyritään hoitamaan mahdollisimman tehokkaasti paikan päällä, jotta hän pystyisi jatkamaan lomaansa eikä hänen tarvitsisi matkustaa sairaalapäivystykseen Rovaniemelle, johon on parisataa kilometriä.

– Myös ambulanssiresurssi on täällä supertärkeä, emmekä halua käyttää sitä potilaan siirtoon, jos pystymme hänet tässä hoitamaan, Heinonen sanoo.

Asiakas saa mukaansa röntgenkuvat ja jatkosuunnitelman, joka pitää sisällään muun muassa ohjeistuksen siitä, milloin kotipaikkakunnalla pitää mennä kontrolliin.

Tunturin Lääkäriasemalla Levillä työskentelee yleis- ja erikoislääkäreitä eri puolilta Suomea. He viipyvät lääkäriasemalla opinnoistaan ja muista töistään riippuen eri mittaisia jaksoja. Lääkäreitä ei Heinosen mukaan ole ollut vaikea saada.

– Lappi kiinnostaa. Muualla ei myöskään oikein saa kokemusta siitä, millaista on työskennellä rinnekeskuspaikkakunnalla lääkärinä, hän sanoo.

Hoitajamiehitys on pysyvämpi, esimerkiksi tällä hetkellä kaikki hoitohenkilöstöön kuuluvat ovat samoja henkilöitä kuin viime kaudella.