Paikallisuutiset

Vesimaksut nousevat Muoniossa – mihin rahat kuluvat?

Muoniolaiset maksavat puhtaasta vedestä ja jätevedestä ensi vuoden alusta alkaen 15 prosenttia kovempaa hintaa kuin tällä hetkellä.

Vesihuoltolaitoksen päällikön Antti Kujalan huoneeseen tulija näkee ensimmäiseksi valtavan, ryppyisen pergamentin. Seinään on kiinnitetty Muonion 65 kilometriä pitkän vesihuoltolinjaston karttakuva.

Tähän saakka se on ollut käyttöesine, mutta pian museotavaraa, kun vesijohdot ja viemärit viimein saadaan sähköiseen paikkatietojärjestelmään.

Rahareikiä vesihuoltolaitoksella riittää. Syksyn aikana on pengottu läpi kirkonkylän alueen eniten vuotavat ja harmia aiheuttavat putkenpätkät ja uitettu niiden läpi kamera, joka kertoo, että kivenpainaumia on putkissa paljon. Joissakin kohdissa 20-senttisen putken läpi ei ole mahtunut kuusi senttiä leveä pesurisuutinkaan.

Verkosto on huonossa kunnossa.

Jätevesiverkostoon tulee paljon turhia vuotovesiä ja esimerkiksi vanhojen talojen pihojen hulevesiä. Talousvesiputkista vettä karkailee vuotokohdista. Muonion kirkonkylän alueella verkoston rakentaminen on aloitettu 1970-luvun loppupuolella. Olos on rakennettu 1980-luvun lopulta alkaen ja siirtoviemärilinjat Olokselta ja Särkijärveltä 2000-luvulla.

– Verkosto on huonossa kunnossa, Kujala sanoo.

Sen voi sanoa, vaikka kamera on uinut läpi koko verkostosta vain muutaman kilometrin. Niiden perusteella Kujala on päässyt miettimään ensi vuoden korjauskohtia ja korjaamisen menetelmiä.

– Läjään mennyt putki ei palaudu muotoonsa sukittamalla, ja jos pakkosujutetaan, edelleen kivet painavat putkia ulkopuolelta, Kujala miettii.

Tavoitteena on, että korjataan noin kilometri vuodessa.

Ainoa vaihtoehto kivien pahiten moukaroimalla Tornion-Muonionjoen ranta-alueella on kaivaminen. Se on isotöistä, koska putket sijaitsevat noin kolmen metrin syvyydessä.

– Ensi vuoden tavoitteena on tehdä pitkän aikavälin tarkempi suunnitelma. Tavoitteena on, että korjataan noin kilometri vuodessa.

Isoimmat ongelmat ovat kirkonkylän alueella, jossa putket ovat vanhimmat.

– Rakentamiskulttuuri on muuttunut niin, että ymmärretään paremmin muoviputken ominaisuuksia. Ei oo peitetty kivillä, Kujala kertoo.

Korjaustyö aloitetaan pohjoispäästä kirkonkylää, jossa korjaamisesta saadaan suurin hyöty. Latva-alueiden vuotovesien vaikutus kertaantuu, kun vesi pumpataan useamman pumppaamon kautta vedenpuhdistamolle.

Seuraavaksi kunta alkaa neuvotella putkien korjaamisesta niiden maanomistajien kanssa, joiden mailla putket sijaitsevat.

Koska korjauskohteita riittää, on vesimaksuja korotettava. Korotuspainetta aiheuttaa myös vesihuoltolaitoksen tämänvuotinen talous, joka painuu laskennallisesti 90 000 euroa miinuksen puolelle viime vuonna valmistuneen uuden vedenottamon poistojen vuoksi. Myös henkilöstökulut ovat nousseet muun muassa palkankorotusten vuoksi, ja inflaatio on nostanut energian ja kemikaalien hintoja.

Jatkossa on tarkoitus, että myös Jerisjärven ja Torassiepin alueen vedet kulkevat Muonion verkostoon.

Jätevedenpuhdistamo toimii Kujalan mukaan hyvin, mutta tiukentuvat jätevesidirektiivit saattavat aiheuttaa tarvetta esimerkiksi puhdistamon energiatehokkuuden parantamiseen.

Hyvääkin kerrottavaa Muonion vesihuollossa on: Muonion pohjavesi on hyvälaatuista. Veden ainoa käsittely on kahdella ottamolla tehtävä kalkkikivialkalointi, jolla lievästi hapan vesi saadaan paremmin sopivaksi talojen kupariputkille.

Kujala kertoo, että veden jakeluverkostoon on vuosien saatossa kertynyt putkisakkaa ja se aika-ajoin virtausmuutoksen vaikutuksesta irtoaa ja heikentää veden laatua tilapäisesti. Hanavedessä se näkyy värivirheenä.

Perheen pitkäaikainen haave oli tulla talveksi Lappiin ja nähdä kaamos.

Muoniossa keskitytään tulevat vuodet kolhiintuneen verkoston korjaamiseen. Kujala ei jää Muonioon korjauksia toteuttamaan, vaan muuttaa perheineen etelämmäs, kun vajaan vuoden mittainen pesti vuodenvaihteessa päättyy.

Muonio etsii parhaillaan työlle vakituista tekijää. Vesihuoltolaitoksen päällikön viran hakuaika päättyy 6. marraskuuta.

Millainen kokemus vajaa vuosi Muonion vesihuollon puikoissa on ollut?

– Perheen pitkäaikainen haave oli tulla talveksi Lappiin ja nähdä kaamos, Kujala kertoo.

Työpaikan avautuminen mahdollisti sen, että Oulusta muuttaneen perheen Lapin talvi piteni kokonaiseksi vuodeksi. Aikaisempi työkokemus verkostoasentajan, jätevedenpuhdistamon käyttömestarin, verkostomestarin sekä verkostosuunnittelijan tehtävistä auttoi uuteen työhön tarttumisessa.

Töissä on ollut tosi mukava olla.

Lumilautailu, vapaalasku, pyöräily ja luonto toivat perheen Lappiin, mutta vuoden aikana he huomasivat, että arki kahden pienen lapsen kanssa kaukana turvaverkoista on paljon muuta kuin harrastamista. Sen vuoksi seuraava tukikohta on valittu lähempää isovanhempia. Toisaalta vuosi on rauhoittanut perheen elämää, ja perhe on tehnyt asioita enemmän yhdessä.

– On ollut tosi antoisa vuosi, joka olisi ollut hyvin erilainen jos olisi jäänyt kokematta tämä hyvä työporukka. Töissä on ollut tosi mukava olla. Ihmiset ympärillä on tosi auttavaisia ja mukavia.

Vuosi arktisella alueella on avannut Kujalan silmiä myös ammatillisesti.

– Olen saanut käsityksen siitä, mitä vesihuolto täällä on.

Pienessä organisaatiossa työntekijän on osattava paljon.

– Muonion vesihuoltolaitokselle on tosi tärkeää, että on kokeneet ammattitaitoiset asentajat Aapo (Holck) ja Joa (Muotka) sekä toimistosihteeri Sirpa (Airaksinen). He tuntevat alueen, asukkaat ja toimintatavat pitkältä ajalta. On ollut helppo työskennellä heidän kanssaan.