Paikallisuutiset
Lohen palauttamiseen käytetään lähivuosina miljoonia euroja
Ensimmäisen kalauoman suunnittelu on pitkällä ja seuraavat suunnitteilla.
Lapin kalatalouspäivillä Levillä puhuttiin perjantaina lohen palauttamisesta Kemijoen vesistöön aina Ounasjoen latvoja myöten. Kemijoki Oy tiedotti muutamaa päivää aiemmin, että vaellusyhteyksien kehittäminen kohti Ounasjokea etenee. Samaa viestiä kerrottiin myös Levillä.
Taivalkosken voimalaitoksen ohittava kalauoma on arviolta kymmenen miljoonan euron hanke. Vuosina 1972-1976 rakennettu Taivalkoski on järjestyksessään toiseksi alin Ala-Kemijoella sijaitsevista viidestä laitoksesta.
Tämä menee maratonin puolelle ja joidenkin mielestä jo ultramaratonmatkan puolelle. Ismo Heikkilä
Voimalaitoksen yhteyteen suunnitellaan hybridimallista kalatietä. Suunnitelmien mukaan kalatien alaosassa on väliallas ja siitä lähtee tekninen osuus, jonka avulla kalojen pitäisi päästä jyrkästä rantatörmästä läpi. Yläosa on puroa muistuttavaa osuutta. Nousun lopussa on erillinen suuaukko, jossa on houkutusvirtojen nostamista ja pumppaamista varten tilavaraus.
Uoma on suunniteltu ylös ja alas vaeltavia kaloja varten. Teknisessä osuudessa on myös kiinniottolaite tutkimuskäyttöä ja ylisiirtoja varten. Lupahakemuksen mukaan uoma olisi käytössä toukokuusta lokakuuhun.
Kemijoki Oy:n mukaan tutkimus ja seuranta tulee olemaan keskeisessä asemassa, kun mietitään vaelluskalahankkeita.
– Myös tämä on vielä, sitten kun se valmistuu, tutkimus- ja kehityshanke. Se ei ole heti valmis, kun viimeinen lapiollinen maata on heitetty ojan penkalle. Menee varmasti vuosi, kaksi tai kolme, kun sitä säädetään ja haetaan optimitoimintatapoja erilaisilla virtaamilla, Kemijoki Oy:n aluetoiminta- ja yritysvastuujohtaja Ismo Heikkilä sanoi.
– Pitää muistaa, että jokainen kala, joka Taivalkoskelle saapuu, on ensin ylittänyt Isohaaran. Siinä mielessä Isohaaran kalateitten mahdollisimman hyvä toimivuus on avainkysymys. Kun mennään ylöspäin, aina pitää seuraavien vaellusyhteyksien toimia mahdollisimman hyvin, Heikkilä jatkoi.
Viime vuonna perustettu Taivalkosken kalauoman seurantaryhmä esitti viimeisessä kokouksessaan, että lohen palauttamisessa käännetään katsetta eteenpäin eli suunnitellaan myös ratkaisuja Taivalkosken yläpuolella olevien vaellusesteiden osalta. Esimerkiksi Petäjäskoski on teholtaan Suomen toiseksi suurin vesivoimalaitos.
– Esitys otettiin mielinhyvin vastaan ja myös tartutaan siihen, Heikkilä sanoi.
Hänen mukaansa seuraavaksi valmistellaan marraskuussa käytävään kokoukseen alustava suunnitelma ja myöhemmin käynnistetään esisuunnittelu.
– Meillä on vielä Ossauskoski, Petäjäskoski ja Valajaskoski jäljellä. Kaikki ovat uniikkeja ympäristöjä: paljon infraa ympärillä, paljon kiinteistöjä ja erilaisia maanomistusolosuhteita. Tämä ei ole pikamatka eikä ratakierros, kyllä tämä menee maratonin puolelle ja joidenkin mielestä jo ultramaratonmatkan puolelle, Heikkilä sanoi.
Taivalkosken seurantaryhmässä on mukana Lapin ely-keskuksen, Metsähallituksen, Lapin liiton, jokivarren kuntien ja kaupunkien, kalatalousalueiden, Lapin vapaa-ajankalastajien, paikallisen osakaskunnan ja kyläyhdistyksen edustajia sekä asiantuntijajäseninä Luonnonvarakeskuksen ja Voimalohi Oy:n edustajat.
Kemijoki Oy ja PVO-Vesivoima Oy omistavat yhdessä Voimalohi Oy:n. Kemijoki Oy:n mukaan tavoitteena on, että Voimalohesta kehitetään vaelluskalojen palauttamisen asiantuntevin toimija Suomessa.
Se ei ole heti valmis, kun viimeinen lapiollinen maata on heitetty ojan penkalle. Ismo Heikkilä
Jukka Viitala Lohijokitiimistä terotti puheenvuorossaan kalojen istutuspaikan merkitystä ja voimalaitosten käyttökatkosten vaikutusta kalojen liikkeisiin.
Viitala kertoi, että merilohta istutetaan merialueen kalatalousvelvoitteena 650 000 poikasta vuodessa. Kalat päästetään Keminmaan kalateiden alapuoliselle alueelle, ja ne myös leimautuvat sinne. Viitala kertoi, että esimerkiksi vuoden 2021 tutkimuksessa selvisi, että kalateihin hakeutuneista lohista noin 75 prosenttia oli villejä, rasvaevällisiä kaloja.
– Meidän täytyy muistaa, että tuo kala, joka on villi, se on vasta jokivaelluksensa alkupisteellä ja se on menossa ylös. Se on ihan eri kuin tämä, joka on jokisuussa. Mitään päätöksiä ei kannata tehdä tuon lohen käyttäytymisen pohjalta, Viitala sanoi.
Viitalan mukaan lohi hakeutuu kutualueille syys-lokakuussa. Taivalkoskelle saakka menneet kalat palautuvat hänen mukaansa voimalaitoksen läpi istutusalueille syksyllä.
– Se on selvä merkki, että ne ovat täältä kotoisin ja ne eivät mene tästä eteenpäin. Ne ovat kaloja, jotka ovat saavuttaneet jo määränpäänsä.
Viitala kertoi, että esimerkiksi Taivalkoskelta hieman alaspäin on luonnollinen jokiosuus, jossa tiedetään tapahtuneen lohen luontaista kutua.
– Poikaset ovat nousseet samalle alueelle laskevaan metsäojaan. Se kertoo minusta paljon siitä mahdollisuudesta, mikä meillä on, jos me halutaan toimia, Viitala totesi.
Lapin liitto koordinoi Vaelluskalaryhmää, jossa ovat mukana muun muassa jokivarren kalatalousalueet ja ely-keskuksen ja Luonnonvarakeskuksen asiantuntijatahot. Ryhmä on päivittänyt toimenpidesuunnitelman Kemi-Ounasjoelle vaelluskalakantojen elvyttämiseksi viimeksi toissa vuonna.
Vaelluskalatyöryhmän tavoitteena on esimerkiksi kokeilujen, seurantojen ja tutkimustulosten perusteella löytää parhaat käytännöt tuloksellisista ja kustannustehokkaista mäti- ja poikasistutusten toteuttamistavoista.
Parhaillaan on menossa esimerkiksi vuoteen 2026 ulottuva hanke Ounasjoen istutusten tuloksellisuus. Tutkimushankkeessa kolmeen Ounasjoen sivujokeen Loukiseen, Aakenusjokeen ja Marrasjokeen tehdään samanlaiset istutukset kolmena vuonna peräkkäin ja niihin liittyvä istutustulos mitataan sivujokien alajuoksulle asennettujen vaelluspoikasrysien avulla viitenä vuotena peräkkäin.