Paikallisuutiset
Saamelaiskäräjävaaleissa ei yllätyksiä enontekiöläisehdokkaiden suhteen - puheenjohtaja sai neljänneksi eniten ääniä
Saamelaiskäräjävaalien epäviralliset tulokset on nyt julkistettu.
Saamelaiskäräjien vaalien ääntenlaskenta alkoi eilen 2. lokakuuta kello 18 Inarissa Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, ja nyt ensimmäiset epäviralliset tulokset on julkistettu.
Enontekiöläisehdokkaiden suhteen yllätyksiä ei ole, sillä ehdokkaina näissä vaaleissa olivat nykyinen saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso sekä nykyiset saamelaiskäräjien jäsenet Ulla-Maarit Magga ja Pigga Keskitalo sekä varajäsen Niko-Mihkal Valkeapää. Alustavien tulosten mukaan valituiksi tulevat Juuso, joka on saanut 150 ääntä sekä Keskitalo 132 ja Magga 119 äänellä. Valkeapäällä ääniä on kertynyt 65, ja hänet valitaan varalle.
Edellisvaaleihin verrattuna kaikki enontekiöläisehdokkaat lisäsivät äänimääräänsä. Vuoden 2019 vaaleissa Juuso sai 127, Keskitalo 88, Magga 98 ja Valkeapää 57 ääntä.
Muut valituiksi tulevat ovat Inarista Anu Avaskari (197 ääntä), Anni Koivisto (186), Leo Aikio (148), Utsjoelta Asko Länsman (134), Anne Nuorgam (132), Leena Niittyvuopio-Jämsä (110), Sodankylästä Karen Anni Hetta (85), Armi Palonoja (46), Juha Alakorva (45) sekä äänimäärän mukaan Inka Musta (163), Pirita Näkkäläjärvi (124), Aslak Pekkala (110), Janne Hirvasvuopio (109), Nilla Tapiola (105), Tauno Ljetoff (97), Veikko Feodoroff (94), Marko Katajamaa (89) ja Kari Toivo Lukkari (87).
Varalle valitaan Niko-Mihkal Valkeapään lisäksi Marjaana Aikio (55) Inarista, Pentti Pieski (81) Utsjoelta ja Matti Aikio (27) Sodankylästä.
Jokaisesta saamelaisten kotiseutualueen kunnasta on valittava vähintään kolme edustajaa ja varajäseneksi valituiksi tulleiden jälkeen seuraavaksi eniten ääniä saanut ehdokas. Yhteensä vaaliehdokkaita oli 34.
Saamelaiskäräjien vaalit toimitettiin 4. syyskuuta ja 2. lokakuuta välisenä aikana. Tämän vuoden vaaliluetteloon saamelaiskäräjien vaalilautakunta hyväksyi äänioikeutetuiksi yli 6000 henkilöä, ja uusia äänestäjiä merkittiin luetteloon tuplasti enemmän kuin viime vaaleissa.
Saamelaiskäräjien vaalilautakunta poisti keväällä vaaliluettelostaan henkilöt, jotka ovat saaneet aiemmissa vaaleissa äänioikeuden korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Päätökset eivät olleet saamelaiskäräjien näkökannan mukaisia.
– Päätösten seurauksena vaaliluetteloon määräämistä koskevasta soveltamiskäytännöstä on tullut epäjohdonmukainen ja sisäisesti ristiriitainen, totesi saamelaiskäräjien vaalilautakunta tuolloin tiedotteessaan.
Saamelaiskäräjien 21 jäsentä ja neljä varajäsentä valitaan joka neljäs vuosi toimeenpantavilla vaaleilla. Jokaisesta saamelaisten kotiseutualueen kunnasta on valittava vähintään kolme edustajaa saamelaiskäräjille.
Tämänvuotisen tuloksen vaalilautakunta vahvistaa 4. lokakuuta kello 18 jälkeen.
Saamelaiskäräjät
Saamelaiskäräjät on vuoden 1996 alussa omalla laillaan perustettu saamelaisten itsehallintoelin. Saamelaiskäräjät perustettiin vuonna 1995 uudistetun perustuslain nojalla.
Saamelaiskäräjien tärkein tehtävä on toteuttaa perustuslaissa sille säädettyjä tehtäviä eli toteuttaa saamelaista kulttuuri-itsehallintoa sekä turvata saamelaisen alkuperäiskansakulttuurin säilyminen ja kehittyminen.
Saamelaiskäräjien kokous edustaa saamelaiskäräjien ylintä päätösvaltaa. Se kokoontuu 4-5 kertaa vuodessa.
Saamelaiskäräjät ilmaisee saamelaisten virallisen kannan. Saamelaiskäräjien tehtävänä on saamelaiskäräjälain § 6 mukaan edustaa saamelaisia tehtäviinsä kuuluvissa asioissa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
Saamelainen kulttuuri-itsehallinto koskee saamelaisten kotiseutualuetta, josta on säädetty saamelaiskäräjälain neljännessä pykälässä. Alueeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueet sekä Lapin paliskunnan alue Sodankylän kunnasta eli käytännössä Vuotso.
Saamelaiskäräjät toimii oikeusministeriön hallinnonalalla, mutta se on itsenäinen valtion viranomaisista. Sen toimintaa rahoitetaan valtion budjettirahoituksella, ja esimerkiksi viime vuonna saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan varattiin valtion talousarviossa 2,150 miljoonaa euroa.
Lähde: samediggi.fi
Mistä kahvipöydissä juuri nyt puhutaan?
Paikallisuutiset
