Kolumnit

Kaivosvaalit sitten kuitenkin: Kolari halusi muutosta, mutta ei liikaa

Kolarissa oli vaali-illan alussa isommankin jytkyn enteitä: Kolarin kylät ja tunturit -lista oli saamassa kymmenen valtuutettua ennen varsinaisen vaalipäivän ääniä, siis yhtä vaille yksinkertaisen enemmistön.

Vaali-illan aikana paikoista suli kaksi pois, ehkä odotetustikin. Ennen kaikkea tunturialueelta ääniä haravoineen listan äänestäjät antoivat äänensä ennakkoon, sillä varsinaisena vaalipäivänä äänestyspaikka oli kymmenien kilometrien päässä kirkonkylällä.

On erityisen harmi, että juuri tänä vuonna ei voi tutkia vaalituloksia alueittain. Kolari on siirtynyt yhteen äänestysalueeseen, joten esimerkiksi järvikylien, kirkonkylän ja tunturikylien tuloksia ei voi tarkastella erikseen. Oliko Kolarin kylien ja tuntureiden äänimäärä niin vahvasti painottunut Äkäslompoloon kuin arvellaan? Minkä alueen tuella keskusta sai paikkansa? Mihin kirkonkylän äänet suuntautuivat?

Keskustalle ja vasemmistoliitolle voi merkitä aikakirjoihin ainakin torjuntavoiton.

Jotain analyysia voi hihasta silti ravistella. Esimerkiksi uusien valtuutettujen määrä vaikuttaa ainakin ensimaistelulla melko suurelta – 11. Siis yli puolet valtuustosta vaihtuu.

KKT:n riveistä nousi valtuustoon peräti seitsemän uutta valtuutettua. Heillä riittää intoa mutta varmasti myös opeteltavaa paikallispolitiikan kiemuroissa. Kolari 21:ltä tulee yksi uunituore valtuutettu, keskustalta kaksi ja vasemmistoliitolta yksi. Muut ehdokkaat ovat vähintään jossain vaiheessa olleet ennenkin kunnanvaltuustossa.

Ja vaikka uusia nimiä on paljon, ääniharavat ovat pääosin hyvin tuttuja nimiä paikallisessa politiikassa. Helena Kaikkonen-Tiensuu, Unto Friman, Veli-Pekka Uusitalo, Mikko Lipponen, Reijo Kontinen ja kumppanit ovat useamman vaalikauden karaisemia konkareita.

Valtakunnan tason uutisiin Kolari nousi ilahduttavan ison äänestysinnon ja toisaalta sitoutumattomien ehdokkaiden määrän vuoksi. Sitoutumattomien ehdokaslistojen voitto on Kolarissa selvä, mutta keskustalle ja vasemmistoliitolle voi merkitä aikakirjoihin ainakin torjuntavoiton. Neljä keskustalaista ja kolme vasemmistoliittolaista valtuutettua ovat hyvässä asemassa, kun neuvotellaan luottamuspaikoista.

Lähtivätkö kaivosta kuntaan toivovat joukolla vaalipäivän äänestyskoppiin tekemään kaivosmyönteistä valtuustoa?

Sekin pitäisi vielä päättää, että olivatko nämä sittenkin vielä vähintään kolmannet kaivosvaalit Kolarissa putkeen.

Ehdokkaiden puheissa kaivos ei ollut ainakaan se kaikkein merkittävin teema, mutta on hankala olla miettimättä, vaikuttiko äänestysintoon korkeimman hallinto-oikeuden päätös perua Hannukaisen kaivoskaava.

Lähtivätkö kaivosta kuntaan toivovat joukolla vaalipäivän äänestyskoppiin tekemään kaivosmyönteistä valtuustoa?