Paikallisuutiset

Yrittäjät voisivat vuokrata parikymmentä asuntoa Muoniosta.

Asuntopulaan harottiin ratkaisua Kyläpirtillä

Muoniossa tarvitaan 30, ja Enontekiöllä jopa 40 pientä asuntoa, niin kipeä on kuntien asunnontarve tällä hetkellä.

– Yllättyikö joku? Tämä ei ole pelkästään pullonkaula, vaan elinvoiman tulppa, Tunturi-Lapin Kehityksen Veli-Matti Hettula sanoi viime keskiviikkona Muonion Kyläpirtillä yrittäjille järjestetyssä keskustelutilaisuudessa, jossa esiteltiin asuntokyselyn tuloksia.

Samaa mieltä olivat alueen yrittäjät. Muonion yrittäjien puheenjohtaja Minna Back-Tolosen mukaan oikea asunnontarve Muoniossa on vieläkin suurempi

– Keino on keksittävä, Back-Tolonen sanoi.

Asuntokyselyn perusteella asuntopula vaikuttaa noin puoleen muoniolaisista yrityksistä. Reilut puolet kyselyyn vastanneista muoniolaisyrityksistä arvioi, ettei nykyinen asuntotilanne estä riittävän henkilökunnan rekrytointia, mutta noin kymmenelle prosentille yrityksistä asuntopula on jo niin vakava, ettei riittävää työvoimaa pystytä rekrytoimaan.

Kyselyn perusteella yrityksistä löytyisi kiinnostusta sitoutua parinkymmenen asunnon vuokraamiseen toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella. Kirkonkylälle arvioitu tarve olisi 16 asuntoa, Olokselle 11. Lisäksi kiinnostusta oli Pallakselle sekä Jerisjärven ja Torassiepin alueelle. Enontekiön alueella yritykset olivat valmiita sitoutumaan jopa yli viidenkymmenen asunnon vuokraamiseen.

Sen sijaan kiinteistöosakeyhtiön perustamiseen olisi valmis sitoutumaan huomattavasti harvempi yritys. Tätä kautta yritykset olisivat valmiita sitoutumaan noin viiteentoista asuntoon.

Matkailuyrittäjien ongelmana on, että työntekijät voivat jättää tulematta, koska asuntotarjonta on heikko. Viesti on sama ammattiopisto Lappian puolelta. Asuntolapaikkoja on parillekymmenelle, mutta esimerkiksi aikuiset eräopasopiskelijat hankkivat asuntonsa milloin mistäkin.

Muonion tuore kunnanjohtaja Laura Enbuska-Mäki arvioi, että sesonkityöntekijät eivät ole ainoita, jotka tarvitsevat asuntoa.

– Kunta tarvitsee ammattihenkilöstöä, opettajia, hoitajia, joista on kova pula, hän sanoi.

Lapland Hotels Oloksen hotellinjohtaja Sari Oja kertoi, että osa talvikauden sesonkityöntekijöistä voisi haluta jäädä alueelle, mutta se ei ole asunnon puutteen vuoksi mahdollista.

– Olisimme konsernina kiinnostuneita yhteistyöstä kunnan kanssa, Oja sanoi.

Ojan mielestä Tuomaanpalo olisi loistava paikka asunnoille.

Muonion kunnan tekninen johtaja Jussi-Pekka Tammilehto kertoi, että Muonion suurin pullonkaula kunnan rakentamisessa on tonttimaan tarjonta. Kunnalla ei ole kirkonkylällä maata, mihin rakentaa. Puolitoista vuotta sitten tehty kyselykierros kirkonkylän tontinomistajien keskuudessa ei poikinut yhtään kauppaa.

– Tuomaanpalossa on tontteja, mutta kuten kyselystä nähtiin suurin paine on kirkonkylälle, Tammilehto sanoi.

Kaava-aluetta taas ei ole järkeä enää laajentaa. Pakkolunastus on pienessä kunnassa vaikeaa saada läpi, vaikka se kirkonkylän kehittämiseksi olisikin perustelua.

Enontekiön kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen ei yllättynyt siitä, että Kilpisjärvelle tarvitaan asuntoja, mutta lukujen suuruus hämmästytti. Hetassa asuntoja on paremmin, vaikkakin tilanne on sielläkin ”ota tai jätä”. Valinnanvaraa ei juuri ole, eikä liioin yksityisiä asuntomarkkinoita.

– Hetassa kaavoitus mahdollistaa rakentamisen vaikka heti, mutta Kilpisjärvellä kaavabyrokratia on järkyttävä, Rantapelkonen sanoi.

Muonion kunta suunnittelee rakentamista Ludvig Filipin tielle, mutta maaperätutkimus on osoittanut perustustyön haastavaksi, ja rakentaminen tontille tulisi kalliiksi.

– Tällä hetkellä näyttää, että tontti vaatii mittavia massanvaihtoja, tekninen johtaja Tammilehto tarkentaa jälkikäteen puhelimessa.

Tonttia peittää maaperätutkimusten perusteella 1–2-metrinen savikerros ja tontti on lähes kaksi metriä naapuritonttia alempana. Maansiirto lisäisi rakennushankkeen kustannuksia noin 10000 eurolla per rakennettava asunto.

Rivitalohanke sisältyy kunnan tämän vuoden investointibudjettiin, ja rahoitus on tarkoitus kattaa pitkäaikaista lainaa ottamalla.Valtuusto joutuu hankkeen edetessä ottamaan kantaa myös toteututustapaan, sillä asuntorakentamista ei suositella toteutettavaksi kunnan taseen kautta, mikä oli alkuperäinen ajatus. Todennäköisin vaihtoehto voisi olla uuden kiinteistöyhtiön perustaminen.

Tammilehdon mukaan ideaalitilanteessa kunta ei rakentaisi lainkaan, vaan on mukana hankkeissa vain ostamalla tai vuokraamalla kiinteistöjä. Kun kunta ei määrittele rakentamista, se on kustannustehokkaampaa. Rakennusalan yrittäjien mielestä rakentamisenriski on usein liian iso.

– Kustannustaso on korkea, löytyykö ostajia tai vuokraajia? Kuka kantaa vastuun lainoista, Seppo Mäkitalo kysyi tilaisuudessa.

Enontekiön kunnan kiinteistöosakeyhtiöiden toimitusjohtaja-isännöitsijä Mirja Tervo huomautti, että nykyisin asuntojen koko on paljon pienempi kuin aiempina vuosikymmeninä. Myöskään sauna ei ole tarpeellinen. Toisaalta hyvät nettiyhteydet pitää olla.

Muonion kunta on tehnyt Rakennusliike Siepin kanssa sopimuksen, jossa se sitoutuu vuokraamaan asunnot kahdeksi vuodeksi niiden valmistuttua tulevana syksynä.

– Riittääkö kaksi vuotta yrittäjille, pisti Hettula väliin.

– Ei riitä, Mäkitalo vastasi.

Kunnanvaltuutettu Jukka Korhonen (kesk.) totesi, että kunnan vuokra-asuntojen tarve ei lopu kahteen vuoteen. Voisiko kunta sitten sitoutua vuokraamaan asunnot yrityksen laina-ajaksi? Esimerkiksi kymmeneksi vuodeksi.

– Se voisi olla mahdollista, Tammilehto muotoili.

– Enontekiön kunta on valmis neuvottelemaan kymmenestä vuodesta, tervetuloa keskustelemaan, Rantapelkonen sanoi.

Myös Sari Oja sanoi, että Lapland Hotels on valmis sitoutumaan vuokraamaan ympäri vuoden asunnon, vaikka tarvetta sille olisikin vähemmän.

Harrinivan vastaanottopäällikkö Laura van Uden huomautti, että rakentaminen ei ole matkailuyritysten tehtävä, vaikka Harrinivakin on erittäin kiinnostunut yhteistyöstä kunnan kanssa. Harriniva saa pääosin henkilökuntansa asutettua, mutta harjoittelijoille voi joutua sanomaan ei.

– Se on rahallinen menetys yrityksille ja oppilaitoksille.

Lisäksi Harriniva majoittaa henkilökuntaa mökeissä, jotka voitaisiin remontoida asiakaskäyttöön, jos asuntoja olisi tarjolla.

Back-Tolonen herätteli myös ajatusta yhteisestä edunvalvonnasta loma-asuntojen joustavammasta muuttamisesta vakituiseen asumiskäyttöön. Poikkeuslupa maksaa paljon, eivätkä kaikki asunnot läpäise energiatalousvaatimuksia.

– Kannatan lämpimästi yhteistä edunvalvontaa, Rantapelkonen sanoi.

” Kunta tarvitsee ammattihenkilöstöä, opettajia, hoitajia, joista on kova pula.