Paikallisuutiset

Työllisyyspalvelut astuvat askeleen lähemmäs kuntalaista – Tunturi-Lappi ja Pello ovat yritysten ja pätkätöiden seutua

Tunturi-Lapin ja Pellon työllisyysalue erottuu muista Suomen ja Lapin alueista yritysten, starttirahojen ja kausitöiden suurella määrällä.

Ensin konkreettiset muutot: Enontekiön te-toimisto muuttaa kunnanviraston alakertaan. Muonion te-toimisto muuttaa kunnanviraston B-talon yläkertaan. Kittilän te-toimisto muuttaa ainakin aluksi samaan taloon koulutuskuntayhtymä Redun kanssa.

Sitten asiat, jotka eivät muutu: Kolarin ja Pellon te-toimistot jatkavat nykyisissä tiloissaan. Samana säilyy myös palveluista vastaava johtaja, kolarilainen Tero Hyttinen.

Koko Lapin te-palveluista palvelujohtajana vastannut Hyttinen haki ja sai viiden kunnan työllisyysalueen johtajan paikan. Työ oli kiinnostava, koska Hyttisen juuret ovat täällä ja alue menee eteenpäin.

– Monet mittarit näyttävät, että alueella menee todella hyvin, kiitos matkailun, kaivostoiminnan ja niin edelleen. Täällä on dynaamiset työmarkkinat, Hyttinen sanoo.

Että selvittäisiin sillä tavalla, että palvelut pelaa.

Uutta pestiä työllisyysalueen johtajana on alla reilu kuukausi. Hyttinen alkoi valmistella muutosta jo helmikuussa kehittämisasiantuntijana. Aikaa isoon muutokseen on vielä reilu kuukausi. Toistaiseksi Hyttinen on työllisyysalueen ainoa työntekijä. Vuodenvaihteessa työkavereiden määrä lisääntuu, kun te-toimistojen 17 työntekijää vaihtavat työnantajaa.

Vuodenvaihteen tavoite on, että juuri mikään ei siinä kohtaa muuttuisi.

– Että selvittäisiin sillä tavalla, että palvelut pelaa, Hyttinen sanoo.

Työnhakijan verkkopalvelu työmarkkinatori siirtyy kuntien omistukseen uudenvuodenyönä. Asiakkaiden tiedot säilyvät muutoksessa, mutta työntekijöiden puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet vaihtuvat.

Uudet numerot ja yhteydenottolomake löytyvät vuodenvaihteessa työmarkkinatorilta ja kuntien verkkosivuilta.

Pyrimme kohtaamaan työnhakijoita ja työnantajia, yrittäjiä ja yrittäjiksi alkavia kasvokkain entistä useammin.

Muutostakin Hyttinen haluaa. Kun palvelua tarvitseva ottaa yhteyttä, Hyttinen tahtoo, että hänet kohdataan.

– Pyrimme kohtaamaan työnhakijoita ja työnantajia, yrittäjiä ja yrittäjiksi alkavia kasvokkain entistä useammin.

Työntekijöitä ei ole ensi vuonna enempää kuin nytkään, mutta heidän työpöydiltään jää pois maakunnallisia tehtäviä. Siten aikaa kohtaamisiin pitäisi järjestyä lisää.

– Tarvittaessa priorisoimme tekemistä, Hyttinen sanoo.

Kohtaamisten ja yksittäisten ihmisten apuna olemisen taustalla on iso tavoite: viiden kunnan työvoimapulan ratkaiseminen.

Ihmiset menevät töihin ja työt loppuvat.

Tunturi-Lapin ja Pellon työllisyysalue erottuu muista Lapin alueista esimerkiksi yritysten ja työvoimapoliittisten lausuntojen isolla määrällä.

Lausuntoja kirjoitetaan 17 000 vuodessa, kun alueen kokoa vastaava määrä olisi 11 000. Se kertoo alueen runsaasta kausiluonteisesta työstä.

– Ihmiset menevät töihin ja työt loppuvat. Kaikista kirjoitetaan lausunto, Hyttinen sanoo.

Myös starttirahojen määrä on iso, 60–80 vuodessa, mikä on puolitoistakertainen määrä isompaan Meri-Lapin alueeseen verrattuna.

– Meri-Lappi on teollistunut, siellä on paljon palkkatyötä. Meillä on mahdollisuus ansaita yritystoiminnalla, Hyttinen sanoo.

18 000 asukkaan alueella on yli 3 000 yritystä. Eniten yrityksiä on Kittilässä, 1141, ja Kolarissa, 737.

Tunturi-Lapin ja Pellon alue on myös väkimäärältään pieni verrattuna muihin alueisiin.

– Pienimmästä mutta elinvoimaisimmasta päästä, Hyttinen sanoo.