Kulttuuri

Mathias Kolström saa kasvot Kielan pihalle nousevassa veistoksessa

Muonio on saamassa kirkonkylälle uuden julkisen taideteoksen viime kesänä julkistetun Louis Philippen patsaan kaveriksi. Aiheena on jälleen Muonion historian merkkihenkilöt, ja hankkeen taustalla löytyvät samat henkilöt: muoniolaislähtöinen yrittäjä Martti Haapala ja kuvanveistäjä Sofia Saari.

Kuten Louis Philippen patsaan, Haapala lahjoittaa kunnalle myös tulevan taideteoksen. Kirkkoherra Mathias Kolströmiä kunnioittava Ikimetsä-veistos sijoitetaan kunnantaloksi muuttuvan Kielan ympäristöön tänä vuonna.

– Se on tarkoitus syksyllä saada julkistattavaksi, syys-lokakuussa, kuvanveistäjä Saari kertoo puhelimessa.

Saari on kunnianhimoisesta ja isotöisestä projektista erittäin innostunut. Ikimetsä-niminen, kokemuksellinen teos esittää kelopuuta ja on valmistettu kierrätetystä rosteriteräksestä. Kertomuksellinen veistos esittää yhtä aikaa kunnan merkkihenkilöä Kolströmiä ja kuvaa myös Muonion luontoa.

Veistos kuvaa kelopuuta, joka on lappilaisissa tarinoissa henkien ja erityisten voimien asuinsija. Veistoksen sisälle tulee messingistä muotoiltu hahmo, Kolström, joka näkyy katsojalle kelopuille tyypillisistä aukoista, koroista. Hahmo valaistaan sisäpuolelta, jolloin se hehkuu kuin kelopuun kultainen ydin. Veistoksesta tulee kolmemetrinen ja se on halkaisijaltaan 60 senttimetriä.

Veistokseen on tulossa myös ääni, jossa kuuluu Pallaksen luonto. Äänen suunnittelee Ilmari Mäenpää.

Ihan käsittämätön työ tämä tulee olemaan. Muotoiltavaa terästankoa on kilometrikaupalla.

Idea toiseenkin muoniolaiseen julkiseen taideteokseen lähti viime kesänä Louis Philippen patsaan ja puiston paljastustilaisuudessa.

– Muoniossa heräsi silloin keskustelu, että miksi juuri Louis Philippe ja mitä muoniolaisia merkkihenkilöitä on, jotka ansaitsivat patsaan. Mathias Kolström mainittiin siinä yhteydessä, Saari kertoo.

Muonion ensimmäinen kirkkoherra täyttää tosiaan merkkihenkilön kriteerit: hän oli paitsi merkittävä kirkonmies myös luonnontieteilijä, perhostutkija ja maatalouden kehittäjä, joka vaikutti vahvasti alueen kehitykseen. Hänen voidaan katsoa myös luoneen pohjan tulevan kansallispuiston perustamiselle.

Muoniolaisten palautteen saivat tuoreeltaan mesenaatti, Kolströmin jälkeläinen Martti Haapala sekä taiteilija Saari, jotka päättivät toteuttaa veistoksen. Muonion kunnanhallitus hyväksyi maaliskuun lopulla lahjoituksen vastaanottamisen ja sen sijoittamisen Kielan ympäristöön. Kunta vastaa teokselle tarvittavan pohjarakenteen suunnittelusta ja rakentamisesta, maisemoinnista ja sähkönsyötön järjestämisestä veistokseen.

Tällä hetkellä Vehmaalla Varsinais-Suomessa vakituisesti asuva Saari työstää teoksen valmiiksi kesän aikana Enontekiön Kultimassa. Työparina hänellä on enontekiöläinen Tuomas Siilasjoki, joka vastaa teoksen eri osien hitsaamisesta käytännössä.

– Hänellä tulee olemaan tosi iso rooli tässä työssä. Koko kesä työskennellään tämän parissa.

Työmäärää Saari kuvailee valtavaksi.

– Ihan käsittämätön työ tämä tulee olemaan. Muotoiltavaa terästankoa on kilometrikaupalla, Saari nauraa.

Esimerkiksi Kolströmin kasvot osittain verhoavan kelopuun aukot ovat haastavaa veistettävää ja hitsattavaa.

Yhtenä lähtökohtana teoksen suunnittelussa Saarella oli, ettei hän halunnut toistaa jo tehtyä. Ei siis tule samanlaista esittävää rintakuvaa tai reliefiä kuin Louis Philippestä.

– Tässä on tärkeää kokonaisuuden kuvaaminen, kun taas Louis Philippe oli hyvin erityyppinen. Tämän merkitys on hyvin erilainen kuin pelkkä tarina.

Yleisö voi myös katsoa monitahoista veistosta kertomuksena muoniolaisesta luonnosta, vaikka Kolströmin hahmo ei olisikaan ennestään tuttu.

Mathias Kolströmistä ei ole jälkipolville säilynyttä kuvaa, mutta Saari aikoo kuvata Kolströmin kasvot messingistä muotoiltuna. Kasvojen hahmottelussa Saari on käyttänyt Kolströmin jälkeläisten, kuten Martti Haapalan, kasvokuvia.

1800-luvun kirkkoherra on ollut tärkeä yhteiskunnallinen vallankäyttäjä, ja siksi tulevan kunnantalon ympäristö on Saaren mielestä oiva paikka teokselle.

– Siitä se myös näkyy hyvin ohiajaville Käsivarrentielle.

Sofia Saari on kuvanveistäjä, taidemaalari ja toimintaterapeutti, jolla on sukujuuria Lapissa, ja äidin puolelta myös Muoniossa. Muonion ja etenkin Enontekiön seutu on hänelle tuttua monilta matkoilta, ja Enontekiöllä hän on viihtynyt viime vuosina pitempiäkin aikoja. Enontekiöstä on todennäköisesti tulossa myös tuleva kotipaikka, koska Saari suunnittelee sinne muuttamista.