Paikallisuutiset

Naprapaatti on koulutettu hoitamaan kipua ‒ Pinja Palo-oja perusti yrityksen Sirkkaan

”Jokainen hoito on asiakaskohtainen, ja kommunikaatio on tosi tärkeää ihan samalla tavalla kuin missä muussa hoidossa tahansa”, naprapaatti Pinja Palo-oja sanoo. Kuva: Mari Palomaa

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Pinja Palo-oja on Suomen pohjoisin naprapaatti. Hän muutti Kittilään syyskuun lopulla ja aloitti lokakuussa yritystoiminnan. Naprapatian lisäksi hän tarjoaa Sirkassa hierontapalveluja. Hieronta on lähtenyt liikkeellä hyvin, mutta naprapatia-asiakkaita on Sirkassa ollut toistaiseksi vähän.

– Ihmiset tietävät, mitä hieronta on, ja tulevat sinne matalammalla kynnyksellä. Moni on tullut hierontaan sellaisen vaivan kanssa, johon pystyisi vaikuttamaan paremmin naprapatialla. Haaste on saada ihmiset tietoiseksi siitä, Palo-oja sanoo.

Esimerkiksi naapurimaassa Ruotsissa naprapatia on Palo-ojan mukaan paljon tunnetumpaa kuin Suomessa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Siellä naprapaatit ovat tosi arvostettuja.

Pinja Palo-oja valmistui naprapaatiksi viime keväänä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta. Hän on tiettävästi tällä hetkellä Suomen pohjoisin naprapaatti. Kuva: Mari Palomaa

Mitä naprapatia sitten on ja millaisiin vaivoihin siitä on apua?

– Me naprapaatit olemme tuki- ja liikuntaelinvaivojen ammattilaisia. Tutkimme, mistä kipu on peräisin, ja lähdemme hoitamaan sitä manuaalitekniikoilla ja harjoitusterapialla eli annamme kotiharjoitusohjeita, Palo-oja sanoo.

Hän valmistui naprapaatiksi viime keväänä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta. Kotkassa toimiva oppilaitos on ainoa, joka Suomessa kouluttaa naprapaatteja. Opinnot kestävät neljä vuotta.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Olemme saaneet hyvän pohjakoulutuksen urheiluvammoihin ja -fysiologiaan. Asiakkaana on myös esimerkiksi toimistotyöntekijöitä ja ikäihmisiä. Kuntoutuksella ja hoidoilla pystytään löytämään apua iänkin tuomiin kehon muutoksiin, Palo-oja sanoo.

Naprapaatin vastaanotolla apua voi saada urheilu- ja rasitusvammojen lisäksi esimerkiksi äkilliseen tai pitkittyneeseen selkäkipuun, niska- ja hartiakipuihin, olkapään kiputiloihin ja liikerajoituksiin, päänsärkyyn, raajojen säteily- ja puutumisoireisiin, niveloireisiin, huimaukseen, purentalihasvaivoihin ja leikkauksen jälkeiseen kuntoutukseen.

Ensimmäisellä tapaamiskerralla asiakas haastatellaan ja tutkitaan huolella, ja tarvittaessa naprapaatti ohjaa hänet lääkärin vastaanotolle.

– Usein tarvitaan useita hoitokertoja, ja välttämättä kaikille eivät tehoa samat tekniikat. Hoito suunnitellaan aina asiakaskohtaisesti, Palo-oja sanoo.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Naprapaatin tavoitteena on lievittää kipua ja edistää ja ylläpitää ihmisen toimintakykyä. Kuva: Mari Palomaa

Naprapaatin käyttämiä hoitomenetelmiä ovat muun muassa mobilisaatio ja manipulaatio. Molempien tarkoituksena on edistää toimintakykyä ja helpottaa kipua.

Mobilisaatiossa nivel, jossa on liikerajoitus, viedään toistuvasti ääriasentoon ilman voimaa. Manipulaatiossa naprapaatti vie nivelen käsin ääriasentoon ja kohdistaa siihen nopean voimaimpulssin. Usein manipulaatiohoitoon liittyy naksahtava ääni, ja yleensä nivelen liikkuvuus palautuu tai ainakin lisääntyy välittömästi.

– Sitten on myös pehmytkudoskäsittelyä, joka kattaa hieronnan ja venytystekniikat, Palo-oja sanoo.

Hoidon ei hänen mukaansa ole tarkoitus sattua.

– Jokainen hoito on asiakaskohtainen, ja kommunikaatio on tosi tärkeää ihan samalla tavalla kuin missä muussa hoidossa tahansa. Jos on liikuntarajoitteita, se otetaan huomioon. Asiakasta voidaan hoitaa esimerkiksi istuallaan tai maaten, selällään tai kyljellään.

Naprapaatti antaa asiakkaalleen myös kotiharjoitteita. Asiakkaana tällä kertaa työkaveri Veikka Ylitalo Lääkärikeskus Pihlajalinnasta, jossa Palo-oja ottaa vastaan naprapatia-asiakkaita. Kuva: Mari Palomaa

Palo-oja kiinnostui naprapatiasta hierontaopintojensa aikana. Hänen opettajansa oli osteopaatti ja osasi kertoa niin mielenkiintoisesti erilaisista asiakastapauksista, että into tarttui.

– Siinä tuli sellainen olo, että haluaisin itsekin tietää lisää ja haastaa itseäni. Olen myös aina tykännyt olla tekemisissä ihmisten kanssa ja halunnut auttaa ihmisiä, Palo-oja kertoo.

Tiedonhalu ei ole laantunut, ja parhaillaan Palo-oja suorittaa työnsä ohessa fysioterapeutin opintoja.

Omasta hyvinvoinnistaan Palo-oja pitää huolta liikkumalla.

– Olen hyvän mielen liikkuja. Tykkään liikkua aktiivisesti, hän sanoo.

Hän kertoo pelanneensa harrastejalkapalloa, ja kesälajeihin kuuluvat myös pyöräily ja vaellus. Kittilässä on mahdollisuus harrastaa myös Palo-ojalle mieluisia talviaktiviteetteja, kuten hiihtoa ja laskettelua. Levi oli hänelle ennestään tuttu lomilta ja harjoittelujaksolta.

– Tykkään Lapista ja olin miettinyt, että olisi jossain vaiheessa kiva asua täällä. Nyt oli mahdollisuus, kun koulun päätyttyä ei ollut siteitä minnekään. Olen viihtynyt todella hyvin.

Asunnoksi järjestyi kimppakämppä ravintola-alalla työskentelevän kaverin kanssa, siinä tosin voi asua vain maaliskuun loppuun saakka.

Palo-oja on kotoisin Hyvinkäältä.

Naprapatia

Naprapatia on fysiatrinen tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja -toimintahäiriöiden tutkimiseen, hoitoon, kuntoutukseen ja ennaltaehkäisyyn erikoistunut hoitomuoto.

Naprapaatti on koulutettu hoitamaan kiputiloja, kuten esimerkiksi selkäkipuja, niveloireita, lihasvammoja ja niska-hartiaseudun ongelmia. Myös päänsärky ja huimausoireet kuuluvat naprapaatin hoitamiin ongelmiin.

Naprapaatit ovat Valviran rekisteröimiä terveydenhuollon ammattihenkilöitä.

Naprapaattien koulutuksen järjestää Suomessa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.

Naprapatian nimi on yhdistelmä tsekin kielen sanasta napravit sekä kreikan kielen sanasta pathos ja tarkoittaa vapaasti suomennettuna ”korjata kipua”.

Lähteet: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Suomen Naprapaattiyhdistys

Pinja Palo-oja sanoo harrastavansa ”hyvän mielen liikuntaa”. Kuva: Mari Palomaa
Kommentoi  (0) Ilmoita asiavirheestä